Klassikkoparaatissa nyt netissä saatavana Karl Kautsykyn Kristinuskon alkuperä vuodelta 1908. Teos tuli suomeksi heti vuonna 1909. https://www.marxists.org/suomi/kautsky/1908/krist-alkup/index.htm
Kautsyn Kristinuskon alkuperä
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Marxismi jyllää vaparipiireissä. Ei yllätys.
Ei ole salaisuus, että Sosialidemokraattisessa puolueessa jo vuodesta 1903 esitettiin kirkon ja valtion eroa. Kas näin: »Uskonto on julistettava yksityisasiaksi. Kirkko on erotettava valtiosta ja kirkolliset sekä uskonnolliset yhdyskunnat katsottava yksityisiksi yhdistyksiksi, jotka itse järjestävät sisälliset asiansa. Uskonnonopetus on poistettava kouluista.»
Hyvin sanottu!
Varmaan tykkäät tästäkin. Kansanvaltuuskunnan Suomen valtiosäännöksi:
"Jokaisella olkoon uskonnon vapaus. Jokaisella Suomen kansalaisella on oikeus luopua siitä uskontokunnasta, johon kuuluu."
Pelkästään negatiivinen uskonnonvapaus. Vallankumouksellisella väkivallalla toteutettuna.
Väärä tulkinta. Kyllä siinä on heti aluksi ns. positiinen puoli.
Höpö höpö. Tiedät hyvin, että uskonnonvapaus jakautuu positiiviseen ja negatiiviseen. Tuossa mainitaan uskonnonvapaus ja sitten täsmennyksenä vain negatiivinen.
Vapari valehtelee taas. Tätä se aina on ollut. Ja siis kannatat tuota väkivalloin ajettua valtiosääntöä. Tietenkin. Olethan vapari.
Tiedät hyvin, että uskonnonvapaus on tulkittu aikaisemmin vain ns. positiivisena. Sen sijaan vapaus uskonnosta on vaatinut tääsmennystä. Tieetysti aito uskonnonvapaus käsittää molemmat puolet, molemmat ulottuvuudet.
No miksi sitten pidät hyvänä valankumouksellis-väkivaltaisen kansanvaltuuskunnan muotoilua, jossa mainitaan vain negatiivinen puoli.
Muille: varokaa vapareita!
Vaparit haluavat siis taas keskittyä negatiiviseen!
Kirkostahan ei saanut joskus aikanaan erota, onneksi tästä pakkopositiivisuudesta päästiin eroon. Nyt kirkon väki haikailee sitä ilmeisesti takaisin, uskonnonvapauden nimissä.
Klassikkotekstejä kannattaa silmäillä. Samalla voi miettiä, miten nopeasti se saatettiin suomen kielelle. Tuohon aikaan ei ollut suki sukassa.