Stallari: "Kun vasemmistoenemmistöinen eduskunta heinäkuussa 1917 julisti Suomen käytännössä itsenäiseksi valtioksi niin porvaristo yhdessä Venäjän ja kasakoitten kanssa torppasi hankkeen. "
Tökeröä valetta. Eduskunta hyväksyi ns. valtalain,jolla olisi palautettu takaisin sortokausilla riistetyt autonomiset oikeudet. Venäjän hallitus ei päätöstä hyväksynyt, vaan hajotti eduskunnan.
"Nyt pitääkin kysyä miksi oikeistosta tai Pohjanmaan valkoisista kukaan ei noussut sitä touhuilua vastustamaan. Laukaustakaan ei ammuttu eikä mitään mielenilmauksia kuulunut. Miksi ei pienintäkään raivoa suunnattu tätä maanpetoksellista porvaristoa vastaan? Eikö se ole jotain ihmeellistä."
Ihmeellistä sepustelua. Miten olisi voitu vastustaa Venäjän hallitusta ja sen aseellista voimaa? Huomattava osa porvareista kannatti valtalakia.
#Sen sijaan kun tammikuussa 1918 itsenäisyytemme oli jo täysin varma porvaristo aloitti "itsenäisyyssodan". #
Laillinen porvarihallitus tosiaan määräsi aloittamaan venäläisen sotaväen aseistariisunnan itsenäistyneessä' Suomessa.
#Eikö näitä kahta tapahtumaa vertailtaessa ole selvää, että jokin mättää. Työväkihän oli ajanut Suomen itsenäisyyttä johdonmukaisesti jo vuosien ajan eikä se ollut muuttanut mieltään tammikuussa 1918 eli mihinkä mukamas tarvittiin "itsenäisyysotaa" enää silloin kun itsenäisyys oli jo varmistettu. Mutta itsenäisyyssotaa ei tarvittu kesällä 1917 kun sille olisi ollut todellinen tarve.#
Kesällä-17 Venäjän laillinen hallitus puuttui laittomaksi katsomaansa toimintaan.
6.12. 1917 Suomen eduskunnan porvarillinen enemmstö julisti Suomen itsenäiseksi vasemmiston vastustaessa.
Tammikuussa 1918 Suomen laillinen hallitus aloitti maan vapauttamisen venäläisestä sotaväestä ja samalla punikkien Venäjän tukeman aseellisen kapinan kukistamisen.
Stallari: "Niinpä voitaneen hyväksyä se johtopäätös, että kevään 1918 sodalle annettu nimitys itsenäisyyssota on jälkikäteen keksitty peittämään sitä tosiasiaa, että kyseessä oli lopultakin klassinen orjakapinan kukistaminen. Siihen viittaavat selvittelyn raakuus ja julmuuskin. Onhan tunnettu asia se miten kautta ihmiskunnan historian orjakapinoiden tai yleensäkin alistettujen ihmisten tekemien kapinoiden kukistamisiin ovat liittyneet ne kaikkein verisimmät ja julmimmat jälkiselvittelyt."
Vuoden 1918 sodalla oli monet kasvot. Se oli vapaussota,koska se lopullisesti irroitti Suomen Venäjästä.Lisäksi se oli sisällissota ja kansalaissota. Ilman muuta myös bolsevikkien tukema punakapina.
Suomen itsenäistyminenja kehittyminen kukoistavaksi läntiseksi demokratiaksi pännii edelleen punikkeja ja panee heidät lykkimään järjettömiä valeitaan.
Ei niillä historian tapahtumia muuteta.
Tökeröä valetta. Eduskunta hyväksyi ns. valtalain,jolla olisi palautettu takaisin sortokausilla riistetyt autonomiset oikeudet. Venäjän hallitus ei päätöstä hyväksynyt, vaan hajotti eduskunnan.
"Nyt pitääkin kysyä miksi oikeistosta tai Pohjanmaan valkoisista kukaan ei noussut sitä touhuilua vastustamaan. Laukaustakaan ei ammuttu eikä mitään mielenilmauksia kuulunut. Miksi ei pienintäkään raivoa suunnattu tätä maanpetoksellista porvaristoa vastaan? Eikö se ole jotain ihmeellistä."
Ihmeellistä sepustelua. Miten olisi voitu vastustaa Venäjän hallitusta ja sen aseellista voimaa? Huomattava osa porvareista kannatti valtalakia.
#Sen sijaan kun tammikuussa 1918 itsenäisyytemme oli jo täysin varma porvaristo aloitti "itsenäisyyssodan". #
Laillinen porvarihallitus tosiaan määräsi aloittamaan venäläisen sotaväen aseistariisunnan itsenäistyneessä' Suomessa.
#Eikö näitä kahta tapahtumaa vertailtaessa ole selvää, että jokin mättää. Työväkihän oli ajanut Suomen itsenäisyyttä johdonmukaisesti jo vuosien ajan eikä se ollut muuttanut mieltään tammikuussa 1918 eli mihinkä mukamas tarvittiin "itsenäisyysotaa" enää silloin kun itsenäisyys oli jo varmistettu. Mutta itsenäisyyssotaa ei tarvittu kesällä 1917 kun sille olisi ollut todellinen tarve.#
Kesällä-17 Venäjän laillinen hallitus puuttui laittomaksi katsomaansa toimintaan.
6.12. 1917 Suomen eduskunnan porvarillinen enemmstö julisti Suomen itsenäiseksi vasemmiston vastustaessa.
Tammikuussa 1918 Suomen laillinen hallitus aloitti maan vapauttamisen venäläisestä sotaväestä ja samalla punikkien Venäjän tukeman aseellisen kapinan kukistamisen.
Stallari: "Niinpä voitaneen hyväksyä se johtopäätös, että kevään 1918 sodalle annettu nimitys itsenäisyyssota on jälkikäteen keksitty peittämään sitä tosiasiaa, että kyseessä oli lopultakin klassinen orjakapinan kukistaminen. Siihen viittaavat selvittelyn raakuus ja julmuuskin. Onhan tunnettu asia se miten kautta ihmiskunnan historian orjakapinoiden tai yleensäkin alistettujen ihmisten tekemien kapinoiden kukistamisiin ovat liittyneet ne kaikkein verisimmät ja julmimmat jälkiselvittelyt."
Vuoden 1918 sodalla oli monet kasvot. Se oli vapaussota,koska se lopullisesti irroitti Suomen Venäjästä.Lisäksi se oli sisällissota ja kansalaissota. Ilman muuta myös bolsevikkien tukema punakapina.
Suomen itsenäistyminenja kehittyminen kukoistavaksi läntiseksi demokratiaksi pännii edelleen punikkeja ja panee heidät lykkimään järjettömiä valeitaan.
Ei niillä historian tapahtumia muuteta.
Vastaukset 28
Vanhimmat
Hienosti meni. Punikkien johdossa olisimme edelleen Venäjän osa, ehkä jopa osavaltio.
"Eduskunta hyväksyi ns. valtalain,jolla olisi palautettu takaisin sortokausilla riistetyt autonomiset oikeudet."
Tökerö vale. Autonomiset oiekudet palautettiin Suomen suuriruhtinaskunnalle ns. maaliskuun manifestilla 1917.
"Laillinen porvarihallitus tosiaan määräsi aloittamaan venäläisen sotaväen aseistariisunnan itsenäistyneessä' Suomessa."
Tökerö vale. Suomessa ei ollut laillista hallitusta 1918. Valkoiset ryhtyivät omasta mielestään pystyttämään "lujaa järjestysvaltaa" Suomeen tammikuussa 1918.
"Kesällä-17 Venäjän laillinen hallitus puuttui laittomaksi katsomaansa toimintaan."
Myöskään Venäjällä ei ollut laillista hallitusta 1917-18. Keisari luopui vallasta maaliskuussa 1917 ja sen jälkeen hänen veljensä ei halunnut valtaan. Maa jäi ilman laillista seuraajaa.
"6.12. 1917 Suomen eduskunnan porvarillinen enemmstö julisti Suomen itsenäiseksi vasemmiston vastustaessa."
Kukaan ei vastustanut itsenäistymistä Suomessa 6.12.1917. Äänestys asiassa koski menettelytapoja tunnustuksen hankkimisesta itsenäsiyydelle.
Oikeisto yritti vielä vallankaappausta sykysllä 1918 ryhtyessään perustamaan Suomeen kuningaskuntaa, vaikka maa oli julistettu tasavallaksi 6.12.-17.
Valehtelet.
Sdp:n esitys jätti ylimmän vallan Venäjälle,kuten autonomiakin.
Svinhufvudin senaatti eli hallitus nautti eduskunnan enemmistön luottamusta ja ulkovallat asioivat sen kanssa,ei bolsevikkien tukeman kansanvaltuuskunnan.
Venäjän väliaikainen hallitus oli maan ainoa ja laillinen.Sen kanssa asioitiin,kunnes vallan kaappasivat bolsevikit.
Vasemmisto vastusti itsenäisyysjulistusta ja ryhtyi pian kapinaan laillista hallitusta vastaan.
Kuninkaan valinta oli täysin laillinen prosessi,joskin poliittisesti tuhoon tuomittu.
Stallarit tyrkyttävät jatkuvasti kontrafaktuaalista eli tosiasioiden vastaista historianäkemystään. Sille ei löydy tukea tutkijoilta.
…..Sdp:n esitys jätti ylimmän vallan Venäjälle,kuten autonomiakin...…
Ei jättänyt missään muissa asioissa kuin ulkopolitiikka ja maan puolustus. Annat sen kuvan kuin näin olisi ollut kaikessa, joka tietämättömyyttäsi tai sitten vain valehtelet.
Jotain sentään tietää punikkikin.Tosin taas vääristelet sanomaani.
Juuri noiden asioiden takia kyseessä ei ollut itsenäisyysjulistus, vaan autonomian täysi palauttaminen. Venäjän hallitus vainkatsoi,ettei eduskunnalla ollut päätösvaltaa tällaiseen, vaan ainoastaan Venäjän hallituksella.
Pelkkiä valeita levität.
Ainoa laillinen eduskunta valittiin 1916 vapailla vaaleilla. Valtiopäiväjärjestyksen mukaan seuraavat vaalit olisivat olleet 1919. Eduskunta hajotettiin väkivalloin 31.7.1917, jonka myös Säätytalolle kokoontuneet kansanedustajat totesivat. He eivät voineet venäläisille asevoimille mitään, mutta laiton tila kirjattiin eduskunnan istuntopöytäkirjoihin (ovat tallessa eduskunnan arkistossa).
Venäjän ns. väliaikainen hallitus oli noin 50 hengen joukon entisiä duuman jäseniä perustama (he kutsuivat porukkaansa duuman väliaikaiseksi komiteaksi). Keisari oli hajottanut duuman maaliskuussa ennen vallasta luopumistaan. Mitään laillista toimivaltaa ei väliaikaisella komitealla saati väliaikaisella hallituksella ollut. Todellista valtaa alkoi yhä enevässä määrin käyttää Pietarin talonpoikien, työläisten ja sotilaiden neuvosto.
Itsenäisyysjulistus oli sisällöltään yksimielinen. Kullervo Manner esitti päätöslauselmaa itsenäisyysjulistuksen oheen: "Suomen korkeimman valtiovallan haltijana lausuu Suomen eduskunta periaatteen, että Suomi on oleva riippumaton tasavalta. Tämä riippumattomuus on koetettava toteuttaa sovinnollista tietä Venäjän kanssa aikaansaatavalla sopimuksella. Siitä ehdotusta tekemään olisi asetettava yhteinen neuvottelukunta, jossa olisi yhtä monta Suomen ja Venäjän edustajaa. Neuvottelukunnan tulisi myös tehdä muita ehdotuksia Suomen ja Venäjän suhteiden järjestämiseksi. Nuo ehdotukset olisivat alistettavat molempien valtioiden täysivaltaisten valtioelinten lopullisesti hyväksyttäviksi. Suomen olisi koetettava saada myös muut valtiot tunnustamaan Suomen riippumaton tasavalta ja tekemään sen kanssa sopimuksia suhteiden järjestämisestä."
Kuninkaan hankkiminen tasavaltaan oli asiallisesti vallankaappaus ja valtiopetos. Nämä ovat historiankirjoituksen dokumentoituja tosiasioita.
” Kuninkaan hankkiminen tasavaltaan oli asiallisesti vallankaappaus ja valtiopetos. Nämä ovat historiankirjoituksen dokumentoituja tosiasioita.”
Ei ole. Se on yksi vaihtoehtoinen hallintomuoto, joka on käytössä Ruotsissa, Tanskassa jaNorjassa!
Jep, mutta ei tasavallassa, joksi Suomi oli eduskunnassa julistettu itsenäisyysjulistuksessa 6.12.1917.
"Sen johdosta, että hallitus on tehnyt Eduskunnalle esityksen uudeksi hallitusmuodoksi, joka on rakennettu sille pohjalle, että Suomi on riippumaton ----> tasavalta <----, Eduskunta korkeimman valtiovallan haltijana päättää puolestaan hyväksyä tämän periaatteen ja hyväksyä myös, että hallitus, saattaakseen Suomen valtiollisen itsenäisyyden tunnustetuksi, ryhtyy niihin toimenpiteisiin, jotka hallitus on sitä varten tarpeellisiksi ilmoittanut."
” Ainoa laillinen eduskunta valittiin 1916 vapailla vaaleilla. ”
TODELLISUUDESSA ainoa laillinen hallitus ratkaistiin vuoden 1918 alkupuoliskon sodassa!
Se laiton pakeni Venäjälle!
Ei jättänyt missään muissa asioissa kuin ulkopolitiikka ja maan puolustus. Annat sen kuvan kuin näin olisi ollut kaikessa, joka tietämättömyyttäsi tai sitten vain valehtelet. ja maan puolustus. Annat sen kuvan kuin näin olisi ollut kaikessa, joka tietämättömyyttäsi tai sitten vain valehtelet.”
Mikäs itsenäisyys se muka olisi, kun siihen EI SISÄLLY ’ulkopolitiikka ja maan puolustus’?
Vilppulan rintaman taistelut käytiin Suomen sisällissodan aikana tammi-maaliskuussa 1918 Vilppulan kirkonkylän tuntumassa sekä Ruoveden Väärinmajalla ja Juupajoen Lylyssä. Punaisten tarkoituksena oli edetä 25 kilometriä Vilppulan pohjoispuolella sijaitsevalle Haapamäelle, joka oli tärkeä Hämeen, Pohjanmaan ja Keski-Suomen välisten rautateiden risteysasema. Punaiset eivät kuitenkaan onnistuneet murtamaan valkoisten puolustusta Vilppulassa, ja helmikuun lopulla taistelujen painopiste siirtyi Ruoveden Väärinmajaan, jonka kautta he yrittivät läpimurtoa valkoisten sivustaan. Maaliskuun puolivälissä valkoiset käynnistivät suurhyökkäyksen Tampereen valtaamiseksi, jolloin punaisten rintama Pohjois-Hämeessä murtui ja he vetäytyivät nopeasti puolustamaan Tamperetta.
-----Venäjän hallitus ei päätöstä hyväksynyt, vaan hajotti eduskunnan.----
Niin teki, sitten kun Suomesta oli mennyt porvarillinen lähetystö pyytämään Venäjältä toimia Valtalain kumoamiseksi. Porvaristo sai mitä halusikin ja tämä oli yksi ja erittäin merkittävä syy sisällissotaan.
Valehtelet taas.
Mitään porvarillista lähetystöä ei ollut,vaan asiaan puuttui kenraalikuvernööri Venäjän hallituksen edustajana.Hän määräsi eduskunnan hajaantumaan ja pani sotilaat Heimolan ovelle estämään istunnot.
Ja mitään kasakoita ei käytetty eli Tiltu sepittää omiaan!
Kerenskin hallitus päätti asian!
Ironista on, että valtalaki jätti viimeisen sanan Suomessa juuri Venäjän armeijalle, jonka paikallisena komentajana kenraalikuvernöörillä oli siis täysi oikeus hajotukseen.
Ei ollut, koska Stahovits ei ollut laillisesti nimitetty kenraalikuvernööri. Nimityksen oli tehnyt laillista asemaa vailla ollut ns. venäjän väliaikainen hallitus, joka oli noin 50 hengen joukon entisiä duuman jäseniä perustama. Keisari oli hajottanut duuman maaliskuussa 1917 ennen vallasta luopumistaan. Mitään laillista toimivaltaa ei väliaikaisella komitealla saati väliaikaisella hallituksella ollut.
Valtalaki jätti Suomen turvallisuudesta huolehtimisen Venäjän asevoimille riippumatta siitä, miten laillisia tai laittomia nämä tai niiden päällystö kotimaassaan olivat.
Ja valtalailla ei ollut merkitystä kun suomalaiset alkoivat vapauttaa itseään!
Väärin taas. Sisäinen turvallisuus kuului valtalain mukaan suomalaisille. Poliisi hoitaa turvallisuuden.
Vain ulkoinen sotilaallinen turvallisuus kuului Venäjän hallintoon ulkopolitiikan ohessa valtalain mukaan.
On täysin turhaa stallareiden jauhaa,kuka oli laillinen tai laiton vallanpitäjä 1917-18.
Olot olivat sellaiset, ettei laillisia valtuuksia kyselty.
Valta oli sillä,joka sen pystyi ottamaan ja käyttämään. Eihän stallaritkaan kysele bolsevikkien laillisuuden perään, vaikka riemuitsevat sen pakkotilanteessa tunnustamasta Suomen itsenäisyydestä. Tosin bolsut ryhtyivät heti sitä kaatamaan.
” Väärin taas. Sisäinen turvallisuus kuului valtalain mukaan suomalaisille. Poliisi hoitaa turvallisuuden.”
Poliisi ei ratkaissut sisällissotaa.
”Vain ulkoinen sotilaallinen turvallisuus kuului Venäjän hallintoon ulkopolitiikan ohessa valtalain mukaan.”
Vein hetken ennen kuin heidät riisuttiin aseista.
Venäjän asevoimat, jotka vastasivat turvallisuudesta, päättivät tietenkin itse, mitä turvallisuudesta huolehtimiseen kuului.
Eivät päätttäneet.
Asevoimien johto siirtyi käytännössä jo keväällä1917 väliaikaisen hallituksen hyväksynnällä sotilasneuvostoille. Ne siirtyivät nopeasti bolsevikkien johtoon. Upseerien käskyjä toteltiin vain niiden hyväksynnällä.
Seurauksena oli upseerimurhat ja Venäjän armeijan hajoaminen sekä korvaaminen Puna-armeijalla helmikuusta 1918 alkaen.
Valtalaki ei määrännyt Venäjän armeijan komentosuhteista. Se antoi vain sille viimeisen sanan Suomen turvallisuudesta.
Sisällissodan haamut palanneet palstalle.
Eivät ole vaan Vain Tarkkispoika ahertaa urakalla oman pakkomielteensä kanssa!
Jospa ne todellisuudessa hajotti eduskunnan elintarvikelautakuntien ja elintarvikekeskuskomiteoiden takia. Wäinö Wuolijoen mukaan isäntien ahneus oli 1917 saanut hulluuden mittasuhteet.
Väliaikainen hallitus hajotti eduskunnan,koska katsoi sen ylittäneen valtuutensa.
Elintarvikeongelma oli eri asia.Senaatti yritti sitä ratkaista,mutta "markkinavoimat" voittivat.
Säännöstely vei vain tarvikkeet mustaan pörssiin moninkertaisin hinnoin.Keinottelijat rikastuivat, ehkä joku isäntäkin.