Asumistuki remonttiin

Jotain todellakin on tehtävä. Tuossa jutussa luki, että aikoinaan asumistuki tuli mukaan ns. väliaikaisena yhteiskunnan maksamana tukena. Eli sen piti olla lyhytaikainen ratkaisu siksi aikaa, että perhe saa asiansa kuntoon ja pystyy itse maksamaan vuokransa.

Mun yhdellä tutulla on 3 tyttölasta. Lapset olivat parin vuoden välein syntyneitä. Heidän äitinsä oli yksinhuoltaja ja he asuivat vuokralla. Äiti oli aina silloin tällöin työttömänä. Heillä oli 4 huonetta ja keittiö. Jokaisella tytöllä oli omat huoneet ja äiti nukkui olohuoneessa. Kun kyselin moiseen syitä, niin vastattiin suunnilleeen näin:

- jokaisella tytöllä on omat kaverit, joten siksi pitää olla omat huoneet. Siis oma huone siksi, että kaveritkin voi tulla.

- tytöt riitelevät, jos ovat samassa huoneessa.

- tytöt ovat erilaisia ja toinen siivoo sotkunsa, toinen on huithapeli ja kolmas ei vaan välitä siivoomisesta.

- tytöt eivät katso samoja telkkariohjelmia, joten heillä on omat telkkarit huoneessaan.

Niitä selityksiä tuli aina milloin mitäkin.

Siis yhteiskunta maksoi heille kaiken ja se ei neljälle hengelle ole mikään pieni tuki.

Jos lapset ovat pieniä alle kouluikäisiä, niin sekä poika-, että tyttölapset voivat vallan mainiosti nukkua samassa huoneessa. Kaikki tyttölapset ikään katsomatta voivat nukkua samassa huoneessa. Kaikki poikalapset ikään katsomatta voivat nukkua samassa huoneessa. Mun mielestä on törkeää, että yhteiskunta maksaa kiukuttelevien kakaroiden takia asumistukea noinkin isoon huoneistoon. Tuokin perhe olisi vallan hyvin tullut toimeen isomassa kaksiossa, siten, että tytöillä olisi oma huone ja äiti nukkuisi, kuten nytkin teki, olkkarissa.

Samoin miksi jokaisella pitää olla oma kämppä? Miksi joitain juuri kotoaan muuttaneita untuvikkoja ei voida laittaa johonkin soluasuntotyyppiseen asumismuotoon.

Pelkästään noilla ehdotuksillani valtio säästäisi valtavan suuria summia, kun ei asumistukea tarvitsi maksaa niin paljon tai ihannetilanteessa ei lainkaan.

Anonyymi kirjoitti:

Jotain todellakin on tehtävä. Tuossa jutussa luki, että aikoinaan asumistuki tuli mukaan ns. väliaikaisena yhteiskunnan maksamana tukena. Eli sen piti olla lyhytaikainen ratkaisu siksi aikaa, että perhe saa asiansa kuntoon ja pystyy itse maksamaan vuokransa.

Mun yhdellä tutulla on 3 tyttölasta. Lapset olivat parin vuoden välein syntyneitä. Heidän äitinsä oli yksinhuoltaja ja he asuivat vuokralla. Äiti oli aina silloin tällöin työttömänä. Heillä oli 4 huonetta ja keittiö. Jokaisella tytöllä oli omat huoneet ja äiti nukkui olohuoneessa. Kun kyselin moiseen syitä, niin vastattiin suunnilleeen näin:

- jokaisella tytöllä on omat kaverit, joten siksi pitää olla omat huoneet. Siis oma huone siksi, että kaveritkin voi tulla.

- tytöt riitelevät, jos ovat samassa huoneessa.

- tytöt ovat erilaisia ja toinen siivoo sotkunsa, toinen on huithapeli ja kolmas ei vaan välitä siivoomisesta.

- tytöt eivät katso samoja telkkariohjelmia, joten heillä on omat telkkarit huoneessaan.

Niitä selityksiä tuli aina milloin mitäkin.

Siis yhteiskunta maksoi heille kaiken ja se ei neljälle hengelle ole mikään pieni tuki.

Jos lapset ovat pieniä alle kouluikäisiä, niin sekä poika-, että tyttölapset voivat vallan mainiosti nukkua samassa huoneessa. Kaikki tyttölapset ikään katsomatta voivat nukkua samassa huoneessa. Kaikki poikalapset ikään katsomatta voivat nukkua samassa huoneessa. Mun mielestä on törkeää, että yhteiskunta maksaa kiukuttelevien kakaroiden takia asumistukea noinkin isoon huoneistoon. Tuokin perhe olisi vallan hyvin tullut toimeen isomassa kaksiossa, siten, että tytöillä olisi oma huone ja äiti nukkuisi, kuten nytkin teki, olkkarissa.

Samoin miksi jokaisella pitää olla oma kämppä? Miksi joitain juuri kotoaan muuttaneita untuvikkoja ei voida laittaa johonkin soluasuntotyyppiseen asumismuotoon.

Pelkästään noilla ehdotuksillani valtio säästäisi valtavan suuria summia, kun ei asumistukea tarvitsi maksaa niin paljon tai ihannetilanteessa ei lainkaan.

Lainsäädäntö on kimppakämppiä vastaan: jos jokaisella ei ole omaa vuokrasopimusta, katsotaan "perheeksi" eli kaikkien tulotiedot katsotaan jne. Yhdessä asuvat lähisukulaiset ovat perhe, samoin yhdessä asuvat eri sukupuoliset ovat pari jne.

Ja kimppakämppiin joskus osuu joku päihdeongelmainen t. väkivaltainen tyyppi ja muut saa pelätä itsensä t. omaisuutensa puolesta.

Anonyymi kirjoitti:

Lainsäädäntö on kimppakämppiä vastaan: jos jokaisella ei ole omaa vuokrasopimusta, katsotaan "perheeksi" eli kaikkien tulotiedot katsotaan jne. Yhdessä asuvat lähisukulaiset ovat perhe, samoin yhdessä asuvat eri sukupuoliset ovat pari jne.

Ja kimppakämppiin joskus osuu joku päihdeongelmainen t. väkivaltainen tyyppi ja muut saa pelätä itsensä t. omaisuutensa puolesta.

Mikä laki estää kimppakämpässä asuvien tekemästä omaa vuokrasopparia vuokranantajan kanssa? Asuvathan opiskelijatkin kimppakämpässä ja tekevät kukin oman vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa. Ja toisekseen kämppiskaverit voi valita.

Koskaan ei pitäisi sanoa, että entivanhaan oli paremmin, mutta sanonpa kuitenkin. Ennen, kun nuoret muuttivat vanhempiensa hameenhelmoista pois, niin silloin muutettiin ekaan asuntoon kaverin tai kavereiden kanssa. Ei silloin haettu asumistukia ja niitä ei silloin edes olisi saanut. Kolmen kimpassa pystyttiin maksamaan vuokra, vaikka joku/jotkut opiskelivatkin. Kukin asukki antoi oman panoksensa yhteiseen huusholliin kykynsä mukaan. Työ, kun työ kelpasi opiskeluaikana ja on kelvannut senkin jälkeen. Kerjuulle ei lähdetty. Se olisi ollut suuri häpeä, niin itselle, kuin omaisillekin, jos olisi joutunut sossunluukulta jotain hakemaan. Nykyään lapset on opetettu siihen sanomalla, että muuta siihen ja siihen kämppään, niin joudut niin ja niin paljon maksamaan ja saat sitä ja sitä tukea, vaikket tekisi mitään.

Yhteiskunnan tuet ja niiden valvonta ovat riistäytyeet käsistä. Lapset ja heidän lapsensa on totutettu siihen, että kyllä yhteiskunta huolehtii, mutta totuus on se, että kohta rahat eivät enää riitä takaamaan tuollaista elämänlaatua kaikille. Tuollaisesta luuseruudesta kärsii kaikkein eniten juuri ne, ketkä oikeesti sitä apua tarvitsisivat.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä laki estää kimppakämpässä asuvien tekemästä omaa vuokrasopparia vuokranantajan kanssa? Asuvathan opiskelijatkin kimppakämpässä ja tekevät kukin oman vuokrasopimuksen vuokranantajan kanssa. Ja toisekseen kämppiskaverit voi valita.

Koskaan ei pitäisi sanoa, että entivanhaan oli paremmin, mutta sanonpa kuitenkin. Ennen, kun nuoret muuttivat vanhempiensa hameenhelmoista pois, niin silloin muutettiin ekaan asuntoon kaverin tai kavereiden kanssa. Ei silloin haettu asumistukia ja niitä ei silloin edes olisi saanut. Kolmen kimpassa pystyttiin maksamaan vuokra, vaikka joku/jotkut opiskelivatkin. Kukin asukki antoi oman panoksensa yhteiseen huusholliin kykynsä mukaan. Työ, kun työ kelpasi opiskeluaikana ja on kelvannut senkin jälkeen. Kerjuulle ei lähdetty. Se olisi ollut suuri häpeä, niin itselle, kuin omaisillekin, jos olisi joutunut sossunluukulta jotain hakemaan. Nykyään lapset on opetettu siihen sanomalla, että muuta siihen ja siihen kämppään, niin joudut niin ja niin paljon maksamaan ja saat sitä ja sitä tukea, vaikket tekisi mitään.

Yhteiskunnan tuet ja niiden valvonta ovat riistäytyeet käsistä. Lapset ja heidän lapsensa on totutettu siihen, että kyllä yhteiskunta huolehtii, mutta totuus on se, että kohta rahat eivät enää riitä takaamaan tuollaista elämänlaatua kaikille. Tuollaisesta luuseruudesta kärsii kaikkein eniten juuri ne, ketkä oikeesti sitä apua tarvitsisivat.

Vuokranantajan pitää suostua tekemään sopimus kaikkien kanssa. Hänelle voi olla mieluisampaa tehdä sopimus vain yhden kanssa. Joskus on mahdollista valita kämppikset, aina ei. Etenkään jos on kyse viimeisestä vapaasta huoneesta, jonka löytää! Vuokralainen joutuu tyytymään siihen mitä löytyy. Korkeintaan jossain muuttotappiopaikassa voi olla ylitarjontaa vuokrattavista asunnoista.

Katsopa toiseen suuntaan; ay-liitot, kaikenkarvaiset asuntofirmat (Lumo ym.) ja yksityiset asuntosijoitukset ovat keksineet, miten vääntää verovaroja itselleen ja kartuttaa omaa varallisuuttaan. Nyt on melkoinen työ saada systeemi purettua, kun nämä vastustavat.

Mutta heikomman lyöminen on aina helpompaa, sinä varmaan jatkat (nuorten) vuokralaisten haukkumista! Itse kannattaisin jotain systeemiä, jolla kukin voisi lunastaa asuntonsa omakseen. Ja vain yhden asunnon eikä sijoituskämppiä. Tietysti vuokra-asuntoja edelleen tarvitaan. Samoin monet voisivat muuttaa halvemmille seuduille, kun työelämä jää taakse. Ja tätä ei kai saa sanoa, mutta uussuomalaisten saamaa tukea voisi rajoittaa.

Ja asumistuki kannustaa kuitenkin työntekoon koska omaisuus ei siihen vaikuta. Ennemmin poistetaan toimeentulotuki jota saa vain jos on pa rapajuoppo tai discoläpsyttäjä.