SDP kääntyy Marinin johdolla PS:n tielle

Nykyisessä SDP:ssa on sosialismi lujassa ja koko toiminta tähtää edelleen samaan päämäärään kuin 1918:
tuotantolaitokset yhteiskunnan omistamat, julkinen byrokraattinen terveydenhoito poliittisine johtajineen, oikeaoppinen koululaitos, julkinen liikenne ja yhteiskunnan omistama asunto, ideologinen päivähoito ja kansanarmeija, ojennusleirit ja kirkot yhteiskunnan tehokkaaseen käyttöön
Kaiken A ja O on hallintokaavio.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyisessä SDP:ssa on sosialismi lujassa ja koko toiminta tähtää edelleen samaan päämäärään kuin 1918:
tuotantolaitokset yhteiskunnan omistamat, julkinen byrokraattinen terveydenhoito poliittisine johtajineen, oikeaoppinen koululaitos, julkinen liikenne ja yhteiskunnan omistama asunto, ideologinen päivähoito ja kansanarmeija, ojennusleirit ja kirkot yhteiskunnan tehokkaaseen käyttöön
Kaiken A ja O on hallintokaavio.

Ei vaan SDP hyvinvointidemokraattien puolueena ajaa edelleen rakentamansa Suomen Pohjoismaisen hyvinvointioikeusvaltion ja sopimusyhteiskunnan kehittämistä. Maailman paras julkinen peruspalvelujärjestelmä ja infra, sekä kansallisomaisuus ja luonnolliset monopolit kansan käsissä. Hallittua markkinataloutta, jossa markkinat ei vie, vaan toiminta tapahtuu ihmisten ehdoilla.
Aiheuttaa itkua kokoomuksessa ja porvaripersuissa.

Tytti ja muut ylikoulutetut tyhjäpääkanat voivat etsiä töitä yksityiseltä sektorilta.

Pulaa on kuulemma koneistajista yms.

Uskotko itsekkään mitä puhut?

SDP:n kannattajista enemmistö, työläiset, on aina ollut maahanmuuttokriittisiä, vaikka pieni mutta näkyvä LGBT-pridefeministisuvakkisiipi on muuta antanut ymmärtää. Suvakkeja emme ole, mutta porvareiksi emme tule - olkaamme siis hyvinvointivaltiodemokraatteja!

Kyse on luetun ja kuullun ymmärtämisestä. Eivät demarit ole kantaansa muuttaneet mihinkään. Suomella on ollut kaiken aikaa mahdollisuus laittaa rajojaan kiinni, mutta ei ole sitä tehnyt, eikä tule tekemään, koska kansainväliset sopimukset menevät kansallisten lakien edelle. Ja sen Marin sanoi.

Anonyymi kirjoitti:

Kyse on luetun ja kuullun ymmärtämisestä. Eivät demarit ole kantaansa muuttaneet mihinkään. Suomella on ollut kaiken aikaa mahdollisuus laittaa rajojaan kiinni, mutta ei ole sitä tehnyt, eikä tule tekemään, koska kansainväliset sopimukset menevät kansallisten lakien edelle. Ja sen Marin sanoi.

Petyin kun eka ymmärsin että vielä on toivoa jos rajat suljettaisiin ja autettaisiin kreikkaa kun haluavat ja sitten luin tarkemmin ja ymmärsin ettei toteudu . Pelkään mitä hallitus oikein touhuaa .

Tässähän on nyt kyllä käynyt täysin toisinpäin, SDP on omimassa PS:n linjaa. PS on aina vastustanut ns. haittamaahanmuuttoa ja nyt samalle tielle on lähdössä myös Marin.

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta

Perussuomalaisen politiikan lähtökohtina ovat aina kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, eikä julkisen vallan tule harjoittaa politiikkaa, joka on ristiriidassa tämän kanssa. Sisäinen oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että meidän tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta.

Valtion tulee taata, että Suomessa pärjää omalla työnteolla, ahkeruudesta palkitaan, ja menestys sallitaan. Työllisyyttä ei tule nostaa hinnalla millä hyvänsä, vaan palkalla pitää tulla toimeen. Välttämättömät elinkustannukset, kuten asuminen ja liikenne, eivät saa viedä kohtuuttoman suurta osaa palkasta. Meidän mielestämme vaurastumisen on oltava mahdollista normaalilla työnteolla.

Tarvitsemme tavallisen suomalaisen ostovoiman ja omistajuuden vahvistamista, sillä ilman ostovoimaisia kotitalouksia ja yrityksiä ei ole myöskään elinvoimaista taloutta ja hyvinvointia.

Terveen järjen talouspolitiikkaa

Yksinkertainen oikeisto–vasemmisto-ulottuvuus ei sovi perussuomalaisille – meitä on melko mahdotonta sijoittaa tuolle akselille. Meidän mielestämme oleellista on painottaa perusasioihin panostamista ja eräänlaista terveen järjen talouspolitiikkaa. Meidän tulee pitää huolta suomalaisista heikoimmista ja pyrkiä lisäämään hyvinvointia. Pelkkä rahan lappaminen erilaisiin mukaviin kohteisiin ei kuitenkaan ole mielestämme järkevää – se tie ei lopu koskaan. Valtion ei tarvitse – eikä se saa – puuttua kaikkeen, mutta ne asiat, joita sille annetaan, pitäisi hoitaa hyvin. Terveillä ja työkykyisillä yksilöillä tulee olla tervettä vastuunkantoa omasta ja läheistensä elämästä.

Meidän mielestämme Suomi ei voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla. Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, koska pelkkiin velanhoitokuluihin menee huomattava määrä rahaa.

Perusasioihin keskittyminen tarkoittaa sitä, että ensisijaisiin kohteisiin jaetaan ensin – eli me priorisoimme. Maahanmuuttajien vuodesta toiseen jatkuva kotoutus ei esimerkiksi ole prioriteettimme.

Sekä oikeisto että vasemmisto ovat kumpikin halukkaita tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin. Niiden välinen ero on lähinnä siinä, että vasemmisto haluaa itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, kun taas oikeisto ottaa mielellään väliin yksityisen sektorin vetämään voittoja ja kiertämään veroja.

Julkisella sektorilla tehdään paljon arvokasta suorittavaa työtä. Suomen julkisen sektorin on kuitenkin annettu vuosikymmenten aikana paisua liian suureksi, ja sitä on pakko kutistaa.

Toisaalta näemme, että meillä kyllä on varaa huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista – ilman huonoa omaatuntoa – mutta sen sijaan meillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä moraalista velvollisuutta huolehtia maahanmuuttajien tai muun maailman hyvinvoinnista samassa mittakaavassa.

Talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu

Kansallisen edun puolustamisen lisäksi meidän on puututtava myös yhteiskuntamme omiin taloudellisiin vääristymiin ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen. Poliittisten ja taloudellisten etupiirien sijaan talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu.

Suomen verotusta on kokonaisvaltaisesti uudistettava. Varsinkin korkeaa asumisen, energian ja liikenteen verotusta on leikattava ja kohtuullistettava keskituloisten palkkaverotusta. Tavoitteita asetettaessa on pidettävä mielessä talousrealismi, ja erityisesti se, että julkinen talous tulee saada tasapainoon.

Työllistymisessä tämän maan pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Myös viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa. Kasvuyrityksiä tarvitaan lisää, jotta Suomen ohueksi jäänyt keskikoon yrityssektori vahvistuisi. Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin eri tavoin.

Ilmastopolitiikkaa, jossa huomioidaan Suomen etu ja kilpailukyky

Myös ympäristö- ja etenkin ilmastopolitiikalla on vaikutuksensa siihen, miten kannustava maa Suomi on. Tällä hetkellä muut puolueet haluavat ajaa Suomelle ja suomalaisille vahingollista ilmastopolitiikkaa, jonka kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille, erityisesti maakunnissa asuville. Suomi on promilleluokan saastuttaja, joten yliampuvat linjaukset eivät ole edes ympäristölle hyödyllisiä – totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.

Perussuomalaisten mielestä olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun ja kilpailukyvyn että globaalin mittakaavan.

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän on nyt kyllä käynyt täysin toisinpäin, SDP on omimassa PS:n linjaa. PS on aina vastustanut ns. haittamaahanmuuttoa ja nyt samalle tielle on lähdössä myös Marin.

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta

Perussuomalaisen politiikan lähtökohtina ovat aina kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, eikä julkisen vallan tule harjoittaa politiikkaa, joka on ristiriidassa tämän kanssa. Sisäinen oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että meidän tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta.

Valtion tulee taata, että Suomessa pärjää omalla työnteolla, ahkeruudesta palkitaan, ja menestys sallitaan. Työllisyyttä ei tule nostaa hinnalla millä hyvänsä, vaan palkalla pitää tulla toimeen. Välttämättömät elinkustannukset, kuten asuminen ja liikenne, eivät saa viedä kohtuuttoman suurta osaa palkasta. Meidän mielestämme vaurastumisen on oltava mahdollista normaalilla työnteolla.

Tarvitsemme tavallisen suomalaisen ostovoiman ja omistajuuden vahvistamista, sillä ilman ostovoimaisia kotitalouksia ja yrityksiä ei ole myöskään elinvoimaista taloutta ja hyvinvointia.

Terveen järjen talouspolitiikkaa

Yksinkertainen oikeisto–vasemmisto-ulottuvuus ei sovi perussuomalaisille – meitä on melko mahdotonta sijoittaa tuolle akselille. Meidän mielestämme oleellista on painottaa perusasioihin panostamista ja eräänlaista terveen järjen talouspolitiikkaa. Meidän tulee pitää huolta suomalaisista heikoimmista ja pyrkiä lisäämään hyvinvointia. Pelkkä rahan lappaminen erilaisiin mukaviin kohteisiin ei kuitenkaan ole mielestämme järkevää – se tie ei lopu koskaan. Valtion ei tarvitse – eikä se saa – puuttua kaikkeen, mutta ne asiat, joita sille annetaan, pitäisi hoitaa hyvin. Terveillä ja työkykyisillä yksilöillä tulee olla tervettä vastuunkantoa omasta ja läheistensä elämästä.

Meidän mielestämme Suomi ei voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla. Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, koska pelkkiin velanhoitokuluihin menee huomattava määrä rahaa.

Perusasioihin keskittyminen tarkoittaa sitä, että ensisijaisiin kohteisiin jaetaan ensin – eli me priorisoimme. Maahanmuuttajien vuodesta toiseen jatkuva kotoutus ei esimerkiksi ole prioriteettimme.

Sekä oikeisto että vasemmisto ovat kumpikin halukkaita tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin. Niiden välinen ero on lähinnä siinä, että vasemmisto haluaa itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, kun taas oikeisto ottaa mielellään väliin yksityisen sektorin vetämään voittoja ja kiertämään veroja.

Julkisella sektorilla tehdään paljon arvokasta suorittavaa työtä. Suomen julkisen sektorin on kuitenkin annettu vuosikymmenten aikana paisua liian suureksi, ja sitä on pakko kutistaa.

Toisaalta näemme, että meillä kyllä on varaa huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista – ilman huonoa omaatuntoa – mutta sen sijaan meillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä moraalista velvollisuutta huolehtia maahanmuuttajien tai muun maailman hyvinvoinnista samassa mittakaavassa.

Talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu

Kansallisen edun puolustamisen lisäksi meidän on puututtava myös yhteiskuntamme omiin taloudellisiin vääristymiin ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen. Poliittisten ja taloudellisten etupiirien sijaan talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu.

Suomen verotusta on kokonaisvaltaisesti uudistettava. Varsinkin korkeaa asumisen, energian ja liikenteen verotusta on leikattava ja kohtuullistettava keskituloisten palkkaverotusta. Tavoitteita asetettaessa on pidettävä mielessä talousrealismi, ja erityisesti se, että julkinen talous tulee saada tasapainoon.

Työllistymisessä tämän maan pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Myös viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa. Kasvuyrityksiä tarvitaan lisää, jotta Suomen ohueksi jäänyt keskikoon yrityssektori vahvistuisi. Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin eri tavoin.

Ilmastopolitiikkaa, jossa huomioidaan Suomen etu ja kilpailukyky

Myös ympäristö- ja etenkin ilmastopolitiikalla on vaikutuksensa siihen, miten kannustava maa Suomi on. Tällä hetkellä muut puolueet haluavat ajaa Suomelle ja suomalaisille vahingollista ilmastopolitiikkaa, jonka kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille, erityisesti maakunnissa asuville. Suomi on promilleluokan saastuttaja, joten yliampuvat linjaukset eivät ole edes ympäristölle hyödyllisiä – totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.

Perussuomalaisten mielestä olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun ja kilpailukyvyn että globaalin mittakaavan.

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Kun järjestelmä on viallinen, se täytyy korjata

Tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat – käytännössä ainoat – maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot. Minkäänlaisella valistuksella, ohjaamisella tai kotouttamisella ei päästä vaadittaviin tuloksiin. Lisärahan lappaminen ei siis auta. Ongelmaan auttaa vain se, että Suomen rajojen yli ei niin vain kävellä.

Suomen tulee siis tehdä täydellinen suunnanmuutos; siihen pakottavat maahanmuuton aiheuttamat moninaiset ongelmat, väestönmuutokset ja tieto siitä, että kaikki massamaahanmuuton kohteina olevat maat kohtaavat lopulta samat ongelmat.

Valitettavasti olemme Suomessakin saaneet maistaa jo monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ikäviä seurauksia, rikollisuutta, terrorismia, lasten ja naisten turvattomuutta, jatkuvasti paisuvia kustannuksia, sananvapauden rajoittamista ja hymistelykulttuurin rantautumista, hyvin erilaisten kulttuurien Suomeen tai länsimaihin sopimattomia tapoja ja niin edelleen.

Turvapaikkainstituutio ei ole toiminut pitkään aikaan. Viimeistään vuonna 2015 se mureni kokonaan. Useiden turvallisten maiden läpi nimenomaan Suomeen hakeutuvat nuoret miehet, jotka olivat maksaneet salakuljettajille sievoisia summia, eivät ole meidän käsityksemme vainoa pakenevista turvapaikanhakijoista, joille meidän tulisi avata maamme – sekä sydämemme ja lompakkomme. Ketjutetut hakemukset, valitukset, lumeliitot, yllättävät homoksi tai kristityksi kääntymiset, kiittämättömyys – kaikki nämä ovat asioita, jotka kertovat meille karulla tavalla siitä, että turvapaikkajärjestelmä ei toimi.

Se on tämän järjestelmän vika, ja se täytyy korjata.

Mikäli Suomi haluaa auttaa maailman hätää kärsiviä, humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyvä keino. Paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen on moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa auttamista – pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä.

On varmasti myös moraalisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueilla kuin pienemmälle joukolle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Toisaalta on perusteltua otaksua, että alikehittyneet maat eivät koskaan kehity, mikäli niiden kaikki kynnelle kykenevät kansalaiset muuttavat Eurooppaan ja muualle länsimaihin. Tärkein vastuu on valtioilla itsellään.

Tämän vuoksi ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi. Mikäli jokin valtio ei esimerkiksi ota palautettavia kansalaisiaan vastaan, ei kyseistä maata myöskään voi tukea taloudellisesti.

Valtiolla ei tule olla velvollisuutta toimittaa yrityksille halpaa työvoimaa veronmaksajien kustannuksella

Suhtaudumme myös hyvin kriittisesti kehitysmaista saapuvaan halpatyövoimaan, jonka määrää monet yhteiskunnan tahot ja muut puolueet kovaan ääneen vaativat lisättäväksi kutsuen sitä ”työperäiseksi maahanmuutoksi” tai ”osaajien houkutteluksi”.

Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle työntekijälle ja toisaalta julkiselle sektorille, koska matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuttajan elämistä on kompensoitava tulonsiirroilla. Kyse on siis oikeastaan yritystuesta. Tämän päälle tulevat vielä esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutussektoreille tulevat kulut halpatyöläisen mahdollisista perheenjäsenistä. Toisaalta vaatimus lisätä halpatyövoimaa on ristiriidassa suomalaisen korkean osaamisen ja teknologisen kehityksen, kuten robotisaation, kanssa.

Suurin osa saatavuusharkinnan purkamista puoltavista puheenvuoroista on ristiriitaisia. Saatavuusharkinta ei koske osaajia, vaan nimenomaan halpatyövoimaa kehitysmaista.

Erityisen hälyttävää on, että Suomeen halpamarkkinoille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu kaikissa maaryhmissä kantaväestön alle jo muutamassa vuodessa. Taloudellisten ja muiden ongelmien kannalta on siis melko yhdentekevää, saapuuko henkilö Suomeen ”työperäisenä” vai turvapaikanhakijana.

Mikäli maahanmuuttajia halutaan, tulee näiden olla ihmisiä, jotka sopeutuvat maahamme, arvostavat kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme sekä osallistuvat sen rakentamiseen myös taloudellisesti. Meillä ei ole mitään ihan oikeita huippuosaajia vastaan. Sitä kutsutaan perinteisesti kansainvälisyydeksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Kun järjestelmä on viallinen, se täytyy korjata

Tiukka maahanmuuton kontrolli ja paluumuutto ovat tärkeimmät ja tehokkaimmat – käytännössä ainoat – maahanmuuton haitoilta suojautumisen keinot. Minkäänlaisella valistuksella, ohjaamisella tai kotouttamisella ei päästä vaadittaviin tuloksiin. Lisärahan lappaminen ei siis auta. Ongelmaan auttaa vain se, että Suomen rajojen yli ei niin vain kävellä.

Suomen tulee siis tehdä täydellinen suunnanmuutos; siihen pakottavat maahanmuuton aiheuttamat moninaiset ongelmat, väestönmuutokset ja tieto siitä, että kaikki massamaahanmuuton kohteina olevat maat kohtaavat lopulta samat ongelmat.

Valitettavasti olemme Suomessakin saaneet maistaa jo monikulttuurisuuden ja maahanmuuton ikäviä seurauksia, rikollisuutta, terrorismia, lasten ja naisten turvattomuutta, jatkuvasti paisuvia kustannuksia, sananvapauden rajoittamista ja hymistelykulttuurin rantautumista, hyvin erilaisten kulttuurien Suomeen tai länsimaihin sopimattomia tapoja ja niin edelleen.

Turvapaikkainstituutio ei ole toiminut pitkään aikaan. Viimeistään vuonna 2015 se mureni kokonaan. Useiden turvallisten maiden läpi nimenomaan Suomeen hakeutuvat nuoret miehet, jotka olivat maksaneet salakuljettajille sievoisia summia, eivät ole meidän käsityksemme vainoa pakenevista turvapaikanhakijoista, joille meidän tulisi avata maamme – sekä sydämemme ja lompakkomme. Ketjutetut hakemukset, valitukset, lumeliitot, yllättävät homoksi tai kristityksi kääntymiset, kiittämättömyys – kaikki nämä ovat asioita, jotka kertovat meille karulla tavalla siitä, että turvapaikkajärjestelmä ei toimi.

Se on tämän järjestelmän vika, ja se täytyy korjata.

Mikäli Suomi haluaa auttaa maailman hätää kärsiviä, humanitaarinen maahanmuutto ei ole hyvä keino. Paikan päällä tapahtuva kriisiauttaminen on moninkertaisesti humanitaarista maahanmuuttoa tehokkaampaa auttamista – pienemmillä summilla saadaan autettua suurempaa määrää ihmisiä.

On varmasti myös moraalisesti kestävämpää turvata suuremmalle määrälle ihmisiä elämän perusedellytykset kriisialueilla kuin pienemmälle joukolle pohjoismaisen hyvinvointiyhteiskunnan palvelut. Toisaalta on perusteltua otaksua, että alikehittyneet maat eivät koskaan kehity, mikäli niiden kaikki kynnelle kykenevät kansalaiset muuttavat Eurooppaan ja muualle länsimaihin. Tärkein vastuu on valtioilla itsellään.

Tämän vuoksi ensisijainen tavoitteemme maahanmuuttopolitiikassa on lopettaa kokonaan humanitaarisista syistä tapahtuva maahantulo ja siirtää painopiste paikan päällä auttamiseen. Vastaavasti kehitysapujärjestelmää tulee tehostaa ja uudistaa tätä tavoitetta paremmin tukevaksi. Mikäli jokin valtio ei esimerkiksi ota palautettavia kansalaisiaan vastaan, ei kyseistä maata myöskään voi tukea taloudellisesti.

Valtiolla ei tule olla velvollisuutta toimittaa yrityksille halpaa työvoimaa veronmaksajien kustannuksella

Suhtaudumme myös hyvin kriittisesti kehitysmaista saapuvaan halpatyövoimaan, jonka määrää monet yhteiskunnan tahot ja muut puolueet kovaan ääneen vaativat lisättäväksi kutsuen sitä ”työperäiseksi maahanmuutoksi” tai ”osaajien houkutteluksi”.

Halpatyövoima tulee kalliiksi yhtäältä suomalaiselle työntekijälle ja toisaalta julkiselle sektorille, koska matalapalkkaisen työperäisen maahanmuuttajan elämistä on kompensoitava tulonsiirroilla. Kyse on siis oikeastaan yritystuesta. Tämän päälle tulevat vielä esimerkiksi sosiaali-, terveys- ja koulutussektoreille tulevat kulut halpatyöläisen mahdollisista perheenjäsenistä. Toisaalta vaatimus lisätä halpatyövoimaa on ristiriidassa suomalaisen korkean osaamisen ja teknologisen kehityksen, kuten robotisaation, kanssa.

Suurin osa saatavuusharkinnan purkamista puoltavista puheenvuoroista on ristiriitaisia. Saatavuusharkinta ei koske osaajia, vaan nimenomaan halpatyövoimaa kehitysmaista.

Erityisen hälyttävää on, että Suomeen halpamarkkinoille töihin tulevien maahanmuuttajien työllisyysaste tippuu kaikissa maaryhmissä kantaväestön alle jo muutamassa vuodessa. Taloudellisten ja muiden ongelmien kannalta on siis melko yhdentekevää, saapuuko henkilö Suomeen ”työperäisenä” vai turvapaikanhakijana.

Mikäli maahanmuuttajia halutaan, tulee näiden olla ihmisiä, jotka sopeutuvat maahamme, arvostavat kulttuuriamme ja yhteiskuntaamme sekä osallistuvat sen rakentamiseen myös taloudellisesti. Meillä ei ole mitään ihan oikeita huippuosaajia vastaan. Sitä kutsutaan perinteisesti kansainvälisyydeksi.

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Suomalaisten veroeurot – suomalaisten hyväksi

Perussuomalaisen sosiaalipolitiikan ensimmäinen ja tärkein periaate on siis sama kuin muillakin sektoreilla: suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Tätä tarkoitamme sisäisellä solidaarisuudella. Lisää autettavia maahamme ei tule haalia.

Toinen periaate liittyy priorisointiin ja oikeudenmukaisuuteen: koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja heikon syntyvyyden vuoksi, täytyy resurssit kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Näitä ovat suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset.

Hyvinvointimme maahanmuuton ansassa

Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa yhä merkittävämmän taloudellisen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvän ongelman muodostaa maahanmuutto. Perussuomalaiseen ymmärrykseen ei mahdu, että maahan muuttanut, sosiaaliturvalla elävä henkilö saa saman verran – tai maahanmuuttostatuksestaan riippuen jopa enemmän – sosiaalitukia ja palveluita kuin suomalainen. Erityisen räikeäksi asia käy, kun puhumme eläkkeensaajista. Perussuomalaisten mielestä ikänsä maassa eläneen, töitä tehneen ja lapsia kasvattaneen suomalaisen pitää mennä maahanmuuttajan edelle.

Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, vuosikymmenet veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin, jotta tapahtuisi kotoutumista, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään. Jotta pitkäaikaistyötön maahanmuuttaja saadaan tukityöllistettyä, myös suomalaista rakennustyömiestä, joka on työtön siksi, että maahanmuuttajat saivat hänen työnsä, pitää kepittää ja aktivoida.

Me haluamme korostaa, että mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä. Maksajat eivät riitä, saajia on yhä enemmän. Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta. Eniten kärsivät huono-osaiset suomalaiset, sitten keskiluokka, mutta lopulta ansa osuu kaikkiin. Maahanmuuton kiihdyttämä hyvinvointijärjestelmien jakautuminen on saatava kuriin.

Hyvinvointivaltio takaisin

Se hyvinvointivaltio, jota me kaipaamme, on Suomi, jossa on työtä ja turvaverkkoja: Sairastunut ihminen pääsee lääkäriin ja saa hoitoa eikä jää jonottamaan ”palveluintegraatiota” kielitaidottoman lääkärin katseen alle. Lapsiperhe, joka on uupunut, saa kodinhoitajan muutamaksi tunniksi auttamaan, mutta ei ulkoista koko vanhemmuutta kunnan sosiaalitoimen projekteille. Päiväkodit toimivat ja ovat turvallisia, vanhukset saavat hoitokodeissa kunnon ruokaa ja heille tarjotaan kunniallinen loppuelämä. Vammaiset eivät ole myytävänä vähiten tarjoavalle firmalle. Kukaan ei joudu käymään koulua tai työskentelemään sairauksia aiheuttavissa rakennuksissa. Opettajan ei tarvitse koulussa olla sosiaalityöntekijä vaan opettaja.

Haluamme hyvinvointivaltion, jossa maahanmuutto ei luo turvattomuutta ja rasita kustannuksiltaan jokaista suomalaisille tarkoitetun hyvinvoinnin sektoria.

Perussuomalaiset haluaa sosiaalipolitiikassa huomion perusasioihin, suomalaisiin, vastuuta kantaviin yksilöihin, toimiviin yhteisöihin ja järkevään politiikkaan – me haluamme hyvinvointivaltion takaisin!

Anonyymi kirjoitti:

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Suomalaisten veroeurot – suomalaisten hyväksi

Perussuomalaisen sosiaalipolitiikan ensimmäinen ja tärkein periaate on siis sama kuin muillakin sektoreilla: suomalaisten veroeurot tulee käyttää suomalaisten hyväksi. Tätä tarkoitamme sisäisellä solidaarisuudella. Lisää autettavia maahamme ei tule haalia.

Toinen periaate liittyy priorisointiin ja oikeudenmukaisuuteen: koska työtä tekevien ja veroja maksavien kansalaisten osuus suhteessa muihin pienenee ikääntymisen ja heikon syntyvyyden vuoksi, täytyy resurssit kohdentaa entistä tarkemmin oleellisiin kohteisiin. Näitä ovat suomalaiset vähäosaiset, vanhukset, lapsiperheet, sairaat ja vammaiset.

Hyvinvointimme maahanmuuton ansassa

Suomalaisessa sosiaalipolitiikassa yhä merkittävämmän taloudellisen ja oikeudenmukaisuuteen liittyvän ongelman muodostaa maahanmuutto. Perussuomalaiseen ymmärrykseen ei mahdu, että maahan muuttanut, sosiaaliturvalla elävä henkilö saa saman verran – tai maahanmuuttostatuksestaan riippuen jopa enemmän – sosiaalitukia ja palveluita kuin suomalainen. Erityisen räikeäksi asia käy, kun puhumme eläkkeensaajista. Perussuomalaisten mielestä ikänsä maassa eläneen, töitä tehneen ja lapsia kasvattaneen suomalaisen pitää mennä maahanmuuttajan edelle.

Samalla kun kotouttamisrahaa pannaan maahanmuuttajalähiöihin, vuosikymmenet veroja maksaneen suomalaisen palvelut heikkenevät. Samalla kun maahanmuuttajan lapset pitää saada päiväkotiin, jotta tapahtuisi kotoutumista, myös suomalaisen perheen mahdollisuuksia hoitaa lastaan kotona heikennetään. Jotta pitkäaikaistyötön maahanmuuttaja saadaan tukityöllistettyä, myös suomalaista rakennustyömiestä, joka on työtön siksi, että maahanmuuttajat saivat hänen työnsä, pitää kepittää ja aktivoida.

Me haluamme korostaa, että mitä enemmän maahanmuuttoa, sitä mahdottomammaksi käy ylläpitää hyvää sosiaaliturvaa, hyviä työehtoja ja hyvää palkkakehitystä. Maksajat eivät riitä, saajia on yhä enemmän. Suomalaiselle veronmaksajalle maahanmuutto maksaa koko ajan yhä enemmän, niin suorien kuin epäsuorien kustannusten kautta. Eniten kärsivät huono-osaiset suomalaiset, sitten keskiluokka, mutta lopulta ansa osuu kaikkiin. Maahanmuuton kiihdyttämä hyvinvointijärjestelmien jakautuminen on saatava kuriin.

Hyvinvointivaltio takaisin

Se hyvinvointivaltio, jota me kaipaamme, on Suomi, jossa on työtä ja turvaverkkoja: Sairastunut ihminen pääsee lääkäriin ja saa hoitoa eikä jää jonottamaan ”palveluintegraatiota” kielitaidottoman lääkärin katseen alle. Lapsiperhe, joka on uupunut, saa kodinhoitajan muutamaksi tunniksi auttamaan, mutta ei ulkoista koko vanhemmuutta kunnan sosiaalitoimen projekteille. Päiväkodit toimivat ja ovat turvallisia, vanhukset saavat hoitokodeissa kunnon ruokaa ja heille tarjotaan kunniallinen loppuelämä. Vammaiset eivät ole myytävänä vähiten tarjoavalle firmalle. Kukaan ei joudu käymään koulua tai työskentelemään sairauksia aiheuttavissa rakennuksissa. Opettajan ei tarvitse koulussa olla sosiaalityöntekijä vaan opettaja.

Haluamme hyvinvointivaltion, jossa maahanmuutto ei luo turvattomuutta ja rasita kustannuksiltaan jokaista suomalaisille tarkoitetun hyvinvoinnin sektoria.

Perussuomalaiset haluaa sosiaalipolitiikassa huomion perusasioihin, suomalaisiin, vastuuta kantaviin yksilöihin, toimiviin yhteisöihin ja järkevään politiikkaan – me haluamme hyvinvointivaltion takaisin!

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Peruskoulun ongelmat korjattava

Vuosikymmeniä jatkunut koulutustason nousu on kääntynyt Suomessa laskuun, ja korkea-asteen suorittaneiden osuus vähenee. Samalla sosiaalinen nousu on vaikeutunut, ja huono-osaisuus ja pienituloisuus ovat monesti ylisukupolvisia. Ammattikoulutuksen vakavat ongelmat, joita hallituksen päätökset amisreformista ja uudesta rahoitusmallista ovat kärjistäneet, vaikuttavat tuhansien syrjäytymisvaarassa olevien nuorten elämään. Samaan aikaan julkisessa keskustelussa hoetaan työvoimapulaa, jota paikkaamaan tarvitaan maahanmuuttajia.

Ongelmia on kaikilla koulutusasteilla. Peruskoulun oppimistulosten lasku ja yhä syvempi jako hyviin ja huonoihin kouluihin ovat kaikkien tiedossa. Viro on mennyt Pisa-tuloksissa Suomen ohitse. Meillä on edelleen paljon hyvää oppimista ja hyviä oppijoita, mutta heikkojen osuus kasvaa.

Opetuksen lähtökohdat kuntoon

Digilaitteiden käytön itsetarkoituksellisuus, opettajan heikko auktoriteetti ja mahdollisuudet pitää kuria ja erityisesti se, että koulusta päästetään pois luku- ja laskutaidottomia nuoria, joilla ei ole mahdollisuuksia selviytyä minkäänlaisista jatko-opinnoista, ovat ongelmia, joihin perussuomalaiset haluavat puuttua.

Nyt käytössä oleva uusi opetussuunnitelma on koettu epäonnistuneeksi paitsi monien vanhempien myös opettajien suuren enemmistön toimesta. Jostain syystä toimimattomat ilmiöpohjaiset oppimismetodit ja muut koulun muotijutut kiinnostavat opetushallitusta, opetusministeriötä ja muita puolueita enemmän kuin koulumaailman perusasioihin puuttuminen.

Maahanmuuton vaikutus koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmiin sekä yleiseen yhteiskunnan jakautumiseen on merkittävä, erityisesti pääkaupunkiseudulla ja suurissa kaupungeissa. Opettajien ammattijärjestö OAJ, puhumattakaan muista toimijoista, ei kuitenkaan ole tästä juuri huolissaan. Sen sijaan OAJ on kiinnostunut monikulttuurisuudesta ja kotouttamiskoulutuksesta, koska siellä pyörii paljon työpaikkoja ja löysää rahaa.

Samaan aikaan työperäistä maahanmuuttoa vaativien tahojen huuto käy yhä kovemmaksi, vaikka niiden argumentit eivät kestä lähempää tarkastelua. Perussuomalaisten mielestä valtiolla on velvollisuus tehdä sellaista koulutuspolitiikkaa, että eri aloilla on riittävä määrä oikeanlaista työvoimaa. Sen sijaan valtiolla ei ole velvollisuutta tuottaa halpatyövoimaa elinkeinoelämän tarpeisiin.

Kiinni nuorten syrjäytymiseen

Perussuomalaiset suhtautuu kriittisesti myös oppivelvollisuuden pidentämisvaatimuksiin – molemmista päistä.

Ongelma ei ole siinä, ettei perusasteelta hakeuduttaisi eteenpäin, vaan siinä, että toinen aste keskeytetään niin usein. Helpot laastarit eivät korjaa tilannetta.

Vaatimukset oppivelvollisuuden ulottamisesta 5-vuotiaisiin tai päivähoidon maksuttomuudesta ovat yhtä lailla imagopolitiikkaa. Ne eivät kohdistu todellisiin ongelmiin. Sen sijaan ne maksaisivat todella paljon. Koska valtiolta ei ole tulossa kunnille lisää resursseja tai muita helpotuksia, kaatuvat kunnat uusien vaatimusten alle.

Perussuomalaiset muistuttaa, että koulujen ja koulutuspolitiikan ongelmia ei korjata vain lisäämällä resursseja, vaikka suurin osa puolueista ja OAJ näin haluavatkin uskoa:

Huonosta opetussuunnitelmasta ei saada hyvää antamalla kouluille lisää rahaa, eivätkä oppimistulokset parane antamalla oppilaille lisää digilaitteita. Myöskään maahanmuuttajakouluja ei korjata lisäämällä ns. positiivista erityisrahaa tai puhumalla entistä aktiivisemmin kotouttamisen tärkeydestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässähän on nyt kyllä käynyt täysin toisinpäin, SDP on omimassa PS:n linjaa. PS on aina vastustanut ns. haittamaahanmuuttoa ja nyt samalle tielle on lähdössä myös Marin.

Lainaus perussuomalaisten sivuilta:
Tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta

Perussuomalaisen politiikan lähtökohtina ovat aina kansallinen etu ja sisäinen oikeudenmukaisuus. Suomi on suomalaisten edunvalvontakoneisto, eikä julkisen vallan tule harjoittaa politiikkaa, joka on ristiriidassa tämän kanssa. Sisäinen oikeudenmukaisuus merkitsee sitä, että meidän tehtävämme on pitää huolta suomalaisista ja lisätä kansalaistemme yhteenkuuluvuutta.

Valtion tulee taata, että Suomessa pärjää omalla työnteolla, ahkeruudesta palkitaan, ja menestys sallitaan. Työllisyyttä ei tule nostaa hinnalla millä hyvänsä, vaan palkalla pitää tulla toimeen. Välttämättömät elinkustannukset, kuten asuminen ja liikenne, eivät saa viedä kohtuuttoman suurta osaa palkasta. Meidän mielestämme vaurastumisen on oltava mahdollista normaalilla työnteolla.

Tarvitsemme tavallisen suomalaisen ostovoiman ja omistajuuden vahvistamista, sillä ilman ostovoimaisia kotitalouksia ja yrityksiä ei ole myöskään elinvoimaista taloutta ja hyvinvointia.

Terveen järjen talouspolitiikkaa

Yksinkertainen oikeisto–vasemmisto-ulottuvuus ei sovi perussuomalaisille – meitä on melko mahdotonta sijoittaa tuolle akselille. Meidän mielestämme oleellista on painottaa perusasioihin panostamista ja eräänlaista terveen järjen talouspolitiikkaa. Meidän tulee pitää huolta suomalaisista heikoimmista ja pyrkiä lisäämään hyvinvointia. Pelkkä rahan lappaminen erilaisiin mukaviin kohteisiin ei kuitenkaan ole mielestämme järkevää – se tie ei lopu koskaan. Valtion ei tarvitse – eikä se saa – puuttua kaikkeen, mutta ne asiat, joita sille annetaan, pitäisi hoitaa hyvin. Terveillä ja työkykyisillä yksilöillä tulee olla tervettä vastuunkantoa omasta ja läheistensä elämästä.

Meidän mielestämme Suomi ei voi vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen paikata jatkuvaa budjettialijäämää velanotolla. Tämä ei ole pelkästään periaatteellinen kysymys, koska pelkkiin velanhoitokuluihin menee huomattava määrä rahaa.

Perusasioihin keskittyminen tarkoittaa sitä, että ensisijaisiin kohteisiin jaetaan ensin – eli me priorisoimme. Maahanmuuttajien vuodesta toiseen jatkuva kotoutus ei esimerkiksi ole prioriteettimme.

Sekä oikeisto että vasemmisto ovat kumpikin halukkaita tuhlaamaan julkista rahaa toissijaisiin menoihin. Niiden välinen ero on lähinnä siinä, että vasemmisto haluaa itse tuottaa toissijaisia toimintoja suoraan valtion rahalla, kun taas oikeisto ottaa mielellään väliin yksityisen sektorin vetämään voittoja ja kiertämään veroja.

Julkisella sektorilla tehdään paljon arvokasta suorittavaa työtä. Suomen julkisen sektorin on kuitenkin annettu vuosikymmenten aikana paisua liian suureksi, ja sitä on pakko kutistaa.

Toisaalta näemme, että meillä kyllä on varaa huolehtia suomalaisten hyvinvoinnista – ilman huonoa omaatuntoa – mutta sen sijaan meillä ei ole taloudellisia mahdollisuuksia eikä moraalista velvollisuutta huolehtia maahanmuuttajien tai muun maailman hyvinvoinnista samassa mittakaavassa.

Talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu

Kansallisen edun puolustamisen lisäksi meidän on puututtava myös yhteiskuntamme omiin taloudellisiin vääristymiin ja rakenteellisten epäkohtien poistamiseen. Poliittisten ja taloudellisten etupiirien sijaan talouspolitiikan ytimessä on oltava Suomen ja suomalaisten etu.

Suomen verotusta on kokonaisvaltaisesti uudistettava. Varsinkin korkeaa asumisen, energian ja liikenteen verotusta on leikattava ja kohtuullistettava keskituloisten palkkaverotusta. Tavoitteita asetettaessa on pidettävä mielessä talousrealismi, ja erityisesti se, että julkinen talous tulee saada tasapainoon.

Työllistymisessä tämän maan pien-, mikro- ja yksinyrittäjät ovat avainasemassa. Myös viennin kehittämisessä pk-yrityksillä on eniten kasvunvaraa. Kasvuyrityksiä tarvitaan lisää, jotta Suomen ohueksi jäänyt keskikoon yrityssektori vahvistuisi. Talouden elinvoiman palauttamiseksi yrittäjyyden toimintaedellytyksiä on korjattava monin eri tavoin.

Ilmastopolitiikkaa, jossa huomioidaan Suomen etu ja kilpailukyky

Myös ympäristö- ja etenkin ilmastopolitiikalla on vaikutuksensa siihen, miten kannustava maa Suomi on. Tällä hetkellä muut puolueet haluavat ajaa Suomelle ja suomalaisille vahingollista ilmastopolitiikkaa, jonka kustannukset lankeavat pieni- ja keskituloisille, erityisesti maakunnissa asuville. Suomi on promilleluokan saastuttaja, joten yliampuvat linjaukset eivät ole edes ympäristölle hyödyllisiä – totta kai päästöjä pitäisi vähentää siellä, missä se on kaikkein eniten tarpeen.

Perussuomalaisten mielestä olisi järkevämpää sopia konkreettisista, vaikkakin sitten pienimuotoisista askelmerkeistä, jotka ottavat huomioon sekä Suomen edun ja kilpailukyvyn että globaalin mittakaavan.

SDP ei ole massamamuttanut Suomea. Hedelmistään puu tunnetaan ja porvaripersupuun hedelmät 2015-2019 olivat happamia ja kokoomustia.

Siinä hyvä uusi sanonta taas "Poliittinen Pommi".

Hys hys... ei siitä saa muistuttaa ja pilata hyvää tarinaa.

Punikkia hävettää ihan saatanasti oma tunkkainen luonteensa.

Just näin. Porukoilla on mahoton kiire heittään omiaan palstalle.

ja sitten vielä linkki kusenkeltaiseen mediaan.