Hautausmaan olemassaolosta koituu kustannuksia, ja toisaalta hautaamisesta. Onko näitä koskaan eritelty?
Yksinkertaistaen tarkoitan esimerkiksi mitä maksaisi Kalevankankaan hautausmaan ylläpito jos vuodessa olisi tasan yksi hautaus, ja paljonko summa kasvaisi jos hautauksia olisi vaikkapa sata.
Yksinkertaistaen tarkoitan esimerkiksi mitä maksaisi Kalevankankaan hautausmaan ylläpito jos vuodessa olisi tasan yksi hautaus, ja paljonko summa kasvaisi jos hautauksia olisi vaikkapa sata.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Varmaan vaikea kysymys kun seurakunnilla on sitä toimistohenkilökuntaa työssä myös, samoin hautaustoimessa tarvitaan hauta-alueiden kunnossapitoon resursseja, henkilöstöä ja kalustoa esim..
Juu, eihän edes koko hautaustoimen erottaminen voi olla yksiselitteistä vaan joudutaan arpomaan jyvitystä työntekijöiden ajasta. Kysytään sitten kääntäen: Jos kaikki on valmista ja viime kuussa haudattu yksi vainaja, paljonko työtä tulee jos tässä kuussa pitää haudata toinen vainaja?
Mulla on kyllä sellainen luulo, että ainakin joillain seurakunnilla on ns. hautaustiimit, joten luulisin noiden työntekijöiden olevan kokoaikaisesti niissä hommissa. Tai ainakin osan. Onhan toisilla hautausmailla oma hautaustoimistokin. Tietysti voi olla, että tekevät siellä muitakin seurakunnan tehtäviää.
En oo kuule, seurakunnalla töissä, eivätkä varmaan huoliskaan, kun en kuulu kirkkoon. Mutta mietitääns nyt hiukan. Seurakunna ovat velvollisia pitämään kirjaa hautapaikoista ja niihin haudatuista vainajista. Kun tulee uusi vainaja haudattavaksi, häntä säilytetään kylmätiloissa hautaukseen saakka. Tulee kirjallisia töitä vainajan tiedoista ja hautapaikan hallinnasta, laskuja ja niiden lähettämistä. Jos on arkkuhautaus, paikka tulee avata, kesällä helpompaa kuin talvella, jolloin ensin pitää lämmittää maata. Sitten on itse hautajaiset, niihin aina osallistuu luullakseni ainakin suntio. Kun hautajaiset ovat ohi, jossain vaiheessa hauta peitetään. Hauta-alueeseen usein kuuluu nurmikkoa, jota ajellaan kesän aikana.
Uurnan laskussa voi olla hiukan vähemmän käytäntöjä, en tiedä.
Hautausmaa-alueen hoidossa on omat hommansa varsinkin kesällä, tosin osa on sitä kun vainajien omaiset maksavat haudan hoidosta vielä erikseen.
Kyllä vain. Ja tässä kokonaisuudessa pitäisi erotella uskonnollinen ja neutraali osuus. Suntio tarvitaan evlut menoja varten, kylmiö tarvitaan aina.
Vapareiden kyky ylläpitää hautausmaita heikkenee samaa tahtia jäsenmäärien tippumisen kanssa. 50 v ja va-hautausmaat alkavat olla aika huonossa kunnossa. Nyt järki käteen ja neuvottelemaan kirkon kanssa, jolla lainsäädännöllisesti on velvollisuus hoitaa hautausasiat. Ymmärrän, että se on ideologisesti paha paikka vapareille, mutta ei hautausmaiden metsittyminenkään ihan ok ole. Nyt olisi sille paljon kehutulle rationaaliselle ajattelulle käyttöä. Iskulauseet ei enää riitä.
Srk hautausmaiden hautapaikoistahan maksetaan, mutta mikä on maksuväli. Ei kai 25 vuotta kerralla makseta? Vai? Silloin ei olisi tuloa kuin uusista hautauksista...
Hautausmaiden kreamtoriot tietenkin saavat tuloa, vaikka kaikkien vainajien tuhkat haudattaisiin tai siroteltaisiin hautausmaan ulkopuolellee (niin kuin lisääntyvästi tapahtuu).
Hautapaikka on tosiaan vain 25 vuodeksi. Itse asiassa ei kauhean pitkä aika...
Raadolle se on yksi lysti, turha rasite vain jälkipolville.
Sitä voi tietysti jatkaa, kun ilmoittaa ja maksaa. Maksuihin on tietysti korotuspainetta.
Hautausmaiden kappelien kulut erotettiin vasta 2012 annetulla kirjanpito-ohjeella muista seurakuntien hautausmaiden kuluista. siihen asti uskonnototmat ovat osallistunee kappelien rakentamisen ja ylläpidon kuluihin.
Kun kirja pidollinen temppu on kuitenkin tehty, ja kun monet seurakuntien hautausmaat sallivat kappelin käytön myös siviilihautajaistilaisuuksiiin - ja monet eivät salli - niin kappelin sallitusta käytöstä perittävä maksu on nyt kuitenkin hyväksytty.
Seurakunnat välttelevät maksujen nostamista ja mieluumminkin syyllistävät aiheettomasti uskonnottomia, jotka maksavat veroilla kirkon tukiaisia (116 miljoonaa). Ja uskonnottomat ovat vuosikymmeniä osallistuneet myös kappelieiden rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin.