Kun katselee koronavirus SARS-CoV-2:n saldoa maittain, niin voi tehdä monenlaisia päätelmiä. Toki myös vääriä, vaikkapa niin, että kuolleisuus tautiin voisi olla 100%, kun Sudanissa ja Guyanassa on kaikki sairastuneet kuolleet.
Jos maahan tulee yksi kuolemansairas ja se kuolee, niin kuolleisuustilastohan näyttää rumalta. Tämän välttämiseksi voi tarkastella vain niitä maita, joissa tapauksien lukumäärä on vähintään100. Tällöin epätodennäköisten yksittäistapausten painoarvo tippuu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Tuntemattomia tekijöitä on tartunnan saaneiden ikärakenne ja sekin, miten moni tartunnan saanut on oikeasti tunnistettu.
https://www.worldometers.info/coronavirus/
Listalla näkyvä Diamond Princess antaa erään vastauksen, koska siellä testattiin kaikki. Tällöin siellä havaittu kuolleisuus on tarkka luku kyseiselle populaatiolle ja se on 1% kuolleisuus. Ikäjakauma oli tod. näk. yli normaaliväestön, mutta muitakin epänormaaleja tilastoseikkoja varmaan on.
Tällä hetkellä Tanskassa ei vielä ole tullut yhtään koronakuollutta, vaikka tartuntoja on 804. Saman suuruusluokan tartuntamäärillä Ruotsissa ja Norjassa on tullut yksi kuollut kummassakin. Epidemian alkuvaiheessahan kaikki tautiin kuolevat eivät vielä ole ehtineet kuolla, mutta 0,1% eli yhden promillen kuolleisuus voisi olla alaraja-arvio, että vähintään se tulee kuolleita Suomessakin. Olettavasti laadukkaan terveydenhoidon Sveitsissä kuolleisuus sairastuneista laskettuna on 1%, mutta Saksassa 3675 sairastuneesta on kuollut vain 8, siis n. 0,2%. Kiinassa kuolleisuus on nyt yli 3% ja Italiassa yli 7%. Jälkimmäiseen liittynee jokin virhe sairastuneiden havainnoinnissa?
Jos Suomessa saataisiin tartuntatapaukset rajoitettua alle 1000 tapaukseen, kuolleita ei välttämättä tulisi yhtään (alaraja-arvio 0,1%) tai enintään 20 (2% yläraja-arviona).
Vaan mikäli Merkilin ennustamia levinneisyyksiä tulisi (60%), niin sitten tulisi alarajalla 3000 ja ylärajalla 60 000 kuollutta. Jälkimmäinen ylittää kausflunssakuolleisuuden selkeästi.
Jos maahan tulee yksi kuolemansairas ja se kuolee, niin kuolleisuustilastohan näyttää rumalta. Tämän välttämiseksi voi tarkastella vain niitä maita, joissa tapauksien lukumäärä on vähintään100. Tällöin epätodennäköisten yksittäistapausten painoarvo tippuu kokonaisuutta tarkasteltaessa.
Tuntemattomia tekijöitä on tartunnan saaneiden ikärakenne ja sekin, miten moni tartunnan saanut on oikeasti tunnistettu.
https://www.worldometers.info/coronavirus/
Listalla näkyvä Diamond Princess antaa erään vastauksen, koska siellä testattiin kaikki. Tällöin siellä havaittu kuolleisuus on tarkka luku kyseiselle populaatiolle ja se on 1% kuolleisuus. Ikäjakauma oli tod. näk. yli normaaliväestön, mutta muitakin epänormaaleja tilastoseikkoja varmaan on.
Tällä hetkellä Tanskassa ei vielä ole tullut yhtään koronakuollutta, vaikka tartuntoja on 804. Saman suuruusluokan tartuntamäärillä Ruotsissa ja Norjassa on tullut yksi kuollut kummassakin. Epidemian alkuvaiheessahan kaikki tautiin kuolevat eivät vielä ole ehtineet kuolla, mutta 0,1% eli yhden promillen kuolleisuus voisi olla alaraja-arvio, että vähintään se tulee kuolleita Suomessakin. Olettavasti laadukkaan terveydenhoidon Sveitsissä kuolleisuus sairastuneista laskettuna on 1%, mutta Saksassa 3675 sairastuneesta on kuollut vain 8, siis n. 0,2%. Kiinassa kuolleisuus on nyt yli 3% ja Italiassa yli 7%. Jälkimmäiseen liittynee jokin virhe sairastuneiden havainnoinnissa?
Jos Suomessa saataisiin tartuntatapaukset rajoitettua alle 1000 tapaukseen, kuolleita ei välttämättä tulisi yhtään (alaraja-arvio 0,1%) tai enintään 20 (2% yläraja-arviona).
Vaan mikäli Merkilin ennustamia levinneisyyksiä tulisi (60%), niin sitten tulisi alarajalla 3000 ja ylärajalla 60 000 kuollutta. Jälkimmäinen ylittää kausflunssakuolleisuuden selkeästi.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Jaa, tais tulla liian asiallinen aloitus.