Sekä eroakirkosta.fi-palvelun että kirkon omien tilastojen mukaan erovirta on melko tasaista. Suurin osa eroista ei linkity mihinkään yksittäiseen uutiseen, vaikka toisin voisi uutisista luulla. Esimerkiksi vuonna 2019 eroja oli yli 56 000, mutta eropiikkien osuus tästä oli vain joitakin tuhansia. Kääntäen, ilman kohujakin eroaminen jatkuu.
Erot keskittyvät selkeästi nuorempiin ikäluokkiin ja jonkin verran suuriin kaupunkeihin. Molemmat ryhmät ovat kulttuurisissa muutoksissa edelläkävijöitä. Tämäkin viittaa eroamisen jatkumiseen. Samankokoisista paikkakunnista enemmän erotaan siellä, missä jo entuudestaan harvempi on kirkon jäsen. Tämä kertoo kirkosta eroamisen olevan itseään kiihdyttävä prosessi.
Muut tilastot tukevat samaa. Rippikoulun käyvien osuus nuorista on laskenut, ja hääpareista kirkollisesti vihitään selvästi alle puolet. Kastettujen osuus syntyneistä laskee nopeammin kuin kirkkoon kuuluminen, mikä ennakoi tulevaa kehitystä merkittävästi. Kristillisten hautaustenkin osuus on laskenut vuosituhannen alkuun verrattuna.
Kirkkoon liittyminen on lähes pelkästään kirkkoon aiemmin kuuluneiden paluuta; ne joita ei vauvana liitetä kirkkoon eivät yleensä myöhemmin itse liity kirkkoon.
Suomalaisista noin yksi kolmannes sanoo uskovansa kristinuskon mukaiseen jumalaan. Nuorissa aikuisissa osuus on alle puolet eläkeikäisten osuudesta, rippikoululaisistakin vain kolmannes. Tästäkin voidaan päätellä kirkon jäsenmäärän yhä jatkavan laskuaan.
Kirkko itse tutkii säännöllisesti jäsentensä sitoutumista. Näiden tietojen mukaan katsomuksellista ja tapakulttuurista irtautumista tapahtuu koko jatkumolla. Jokaista eroavaa kohti siirtyy joku eroamista harkitsevien joukkoon. Eroajat eivät siis lopu.
Erot keskittyvät selkeästi nuorempiin ikäluokkiin ja jonkin verran suuriin kaupunkeihin. Molemmat ryhmät ovat kulttuurisissa muutoksissa edelläkävijöitä. Tämäkin viittaa eroamisen jatkumiseen. Samankokoisista paikkakunnista enemmän erotaan siellä, missä jo entuudestaan harvempi on kirkon jäsen. Tämä kertoo kirkosta eroamisen olevan itseään kiihdyttävä prosessi.
Muut tilastot tukevat samaa. Rippikoulun käyvien osuus nuorista on laskenut, ja hääpareista kirkollisesti vihitään selvästi alle puolet. Kastettujen osuus syntyneistä laskee nopeammin kuin kirkkoon kuuluminen, mikä ennakoi tulevaa kehitystä merkittävästi. Kristillisten hautaustenkin osuus on laskenut vuosituhannen alkuun verrattuna.
Kirkkoon liittyminen on lähes pelkästään kirkkoon aiemmin kuuluneiden paluuta; ne joita ei vauvana liitetä kirkkoon eivät yleensä myöhemmin itse liity kirkkoon.
Suomalaisista noin yksi kolmannes sanoo uskovansa kristinuskon mukaiseen jumalaan. Nuorissa aikuisissa osuus on alle puolet eläkeikäisten osuudesta, rippikoululaisistakin vain kolmannes. Tästäkin voidaan päätellä kirkon jäsenmäärän yhä jatkavan laskuaan.
Kirkko itse tutkii säännöllisesti jäsentensä sitoutumista. Näiden tietojen mukaan katsomuksellista ja tapakulttuurista irtautumista tapahtuu koko jatkumolla. Jokaista eroavaa kohti siirtyy joku eroamista harkitsevien joukkoon. Eroajat eivät siis lopu.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Jatkuu myös poikkeustilasta huolimatta varsin normaalina. Maaliskuuhan on perinteisesti ihan alkuvuotta hilljaisempi kuukausi: http://3rdw.net/eroakirkosta/
Mutta ei tavallista ainakaan erityisen paljon suurempana.
Olisi luullut lukujen joko laskevan kun korona täyttää keskustelunaiheet, tai nousevan kun ollaan kotona ja ehtii tätäkin miettiä.
Tuossa tuodaan esiin trendi, joka on jatkunut pitkään ja kaikesta päätellen jatkuu edelleen lähivuosina.
Tällä perustellaan kirkon ja valtion erottamista. siihen parlamntaarinen komitea: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2020/03/17/viesti-kansanedustajille-valtion-suhde-kirkkoon-uusittava-kirkko-ja-valtio-komitea-koolle/
Helsingin kaupungin tulee reagoida esimerkiksi ksvatukssen ja koulutuksen piirissä - sitouttamattomuus kunniaan.
Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen johdon tulisi ilmoittaa, että minkään uskonnon riitit, hartaudet ja jumalanpalvelukset eivät kuulu koulupäivään eikä tarhapäivän ohjelmaan. Samalla jää pois vaiva rinnakkaisiin ohjelmiin.
Tässä viitataan ilmeisesti siihen, että evl kirkon jäsenosuus pudonnee jo tänä vuonna alle 50 prosentin. Kyllä kai edes sillä pitäisi olla joku merkitys, vaikka yhden uskonnon tuputus julkisen laitoksen toimesta on muutenkin väärin.
Lukioille tehdään opetussuunnitelmat, jotka tulevat voiamaan 2021, nojautuen uusiin valtakunnallisiin perusteisiin. Siinä voisi aivan hyvin linjata, noujautuen myös Opetushallituksen ohjeisiinkin, että opetuspäiviin ei ympätä uskonnollisia tilaisuuksia.