Mistä Hangon heikko koulutustaso johtuu?

uskon että näin on sillä yritetään ylläpitää mielikuva suomenruotsalaisesta älymystystöstä samoin kun heikko osaaminen näkyy jo pikkuhiljaa kaikessa yritysjohtamisessa esim kaikkien korkeantason vapaamuurareiden lapset ohjataan ressunlukioon ja he saavat sieltä huippupaperit litkimällä lattea jossain juppikahvilassa nämä ressun huippupaperit avaa sitten tien ylöspäin,tämä on yksi nepotismin isoja varjopuolia.

Hanko on ollut Suomen teollistunein paikkakunta. Vielä 20 vuotta sitten 40% työpaikoista oli teollisuudessa. Teollisuuden osuus on vieläkin suuri, vaikka muutama tehdas on suljettu. Paikalla on sentään vielä kasvava Orion, Genencor, Manner, Saunatec, Printal, Visko, Forcit ja Helkaman kaksi tehdasta.

Hankoon on muutettu töihin. Tehdastyöläisten koulutustaso on alhainen. Samaten työläisten lapsia ei ole innostettu opiskelemaan. Jos joku innostuu opiskelemaan, niin hän harvoin palaa kotipaikkakunnalleen vaan jää muualle Suomeen. Ruotsinkieliset vajaavasti suomea osaavat jäävät usein Ahvenanmaalle tai Ruotsiin. Ei kaikki. Hangossa on myös suuri joukko korkeasti koulutettuja työikäisiä ja eläkeläisiä suomen- ja ruotsinkielisiä.

Hangon kaupungin rekrytointipolitiikkaa on osaltaan edistänyt alhaista koulutustasoa siten, että palkataan toispaikkakuntalaisia, joista monet pendelöivät kotipaikan ja Hangon väliä. Harva on ajatellut sisällyttää kaupungin palvelusten osto- ja rekrytointikriteereihin sitä taloudellista hyötyä, joka syntyy paikallisen palvelun tai työvoiman ostamisesta. Harva muistaa, että paikallisen kaupungin työntekijän palkasta palautuu kunnallisveron verran kassaan. Toisin sanoen Raaseporissa asuvat tulevat kaupungille 21,75% kalliimmaksi kuin yhtä osaava hankolainen.

Miksi koulutetut pitävät taitonsa vakan alla kunnallisessa päätöksenteossa? Poliittiset puolueet harrastavat ryhmäkuria, jossa tyhmyys tiivistyy. Sellaiseen eivät viisaat lähde mukaan. Kun tulee aika, että sitoutumattomat täyttävät luottamuselimet ja niissä saa aina äänestää omantunnon mukaan, niin koulutetut astuvat yhä suuremmassa määrin esiin. Niin on käytäntö esimerkiksi taloyhtiöiden hallituksissa ja yhdistysten toimielimissä, missä saa käyttää koulutettua järkeä ja ymmärrystä.

Perheen äiti on henkilö, jonka suhde lapseen vaikuttaa eniten, hakeutuuko lapsi opintojen tielle ja kuinka korkealle tavoittelee. Lopputulos on aina arvoitus, mutta se toteutuu.

Ennen kunnon hankolainen ei viitsinyt mennä edes ammattikouluun. Hän meni töihin Viskolle tai Dyntsyyn, sinne missä omat vanhemmatkin olivat olleet. Hommatkin olivat jo etukäteen tuttuja kavereitten ja sukulaisten puheiden perusteella.

Ne jotka lähtivät ehkä oikein yliopistoon, jäivät myös melkein poikkeuksetta sille tielle.

nyt ei muuta tehdä kuin kalastaa ja harrastaa fistingiä.se näkyy myös kaupungin päätösten teossa