Keskusta poistui väärällä hetkellä maan ihan johdosta, olisi tietämys paremmalla mallilla, kuin kokemattomilla vasemmistolaisilla tytöillä.
Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnyttelee mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka hallitus järjestää torstaina 27. helmikuuta.
– Älä sano noin, parahtaa Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kotonaan.
Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan: ”Toivoin, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Sen sijaan hallitus päätti lähteä hissuttelulinjalle. Kansalaisten valmistautumisesta ei puhuttu juuri lainkaan käsienpesua lukuun ottamatta. Ministerit puhuivat korostetusti yksittäistapauksista. Epidemian edetessä ongelma on, että näemme vain menneisyyteen. Koronaviruksen itämisaika on pääosin 2-14 päivää, joten tänään näkyvät oireet voivat olla peräisin kaksi viikkoa tapahtuneesta tartunnasta. Siksi tulevaan varautuminen vaatii reipasta etukenoa.”
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Kiuru kysyy sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalta, eikö kovempiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä. Varhilan vastauksissa toistuu sana ”laumaimmuniteetti”.
THL:n johdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin välille alkaa syntyä avoin jännite. Maan suurimmassa yliopistosairaalassa noustaan johtotasolla avoimeen kapinaan hallituksen linjaa vastaan.
”Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain noin 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi 200 000–300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4 000–6 000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon”, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa 1. maaliskuuta blogissaan.
Lehtonen ei valittua linjaa silittele: ”Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa.”
Tällä hetkellä Suomessa ei ole mitään epidemiaa, sosiaali- ja terveysministeri Aino-Kaisa Pekonen (vas) tyynnyttelee mielialoja tiedotustilaisuudessa, jonka hallitus järjestää torstaina 27. helmikuuta.
– Älä sano noin, parahtaa Helsingin yliopiston ekologian ja evoluutiobiologian tutkijatohtori Tuomas Aivelo kotonaan.
Aivelo kirjoittaa Tiede-lehden blogissaan: ”Toivoin, että hallitus olisi kertonut tiedotustilaisuudessa, että Suomessa tulee esiintymään koronavirustapauksia ja viruksen leviämistä pyritään estämään erilaisin toimenpitein. Sen sijaan hallitus päätti lähteä hissuttelulinjalle. Kansalaisten valmistautumisesta ei puhuttu juuri lainkaan käsienpesua lukuun ottamatta. Ministerit puhuivat korostetusti yksittäistapauksista. Epidemian edetessä ongelma on, että näemme vain menneisyyteen. Koronaviruksen itämisaika on pääosin 2-14 päivää, joten tänään näkyvät oireet voivat olla peräisin kaksi viikkoa tapahtuneesta tartunnasta. Siksi tulevaan varautuminen vaatii reipasta etukenoa.”
Peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) vakuuttaa, että tehohoidon kapasiteetti riittää. Kiuru kysyy sosiaali- ja terveysministeriön kansliapäällikkö Kirsi Varhilalta, eikö kovempiin rajoitustoimiin olisi syytä ryhtyä. Varhilan vastauksissa toistuu sana ”laumaimmuniteetti”.
THL:n johdon ja Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin välille alkaa syntyä avoin jännite. Maan suurimmassa yliopistosairaalassa noustaan johtotasolla avoimeen kapinaan hallituksen linjaa vastaan.
”Pääministerin tiedonannossa eduskunnalle Sanna Marin vertasi koronavirusta influenssavirukseen, joka tartuttaa vuosittain noin 5 % aikuisväestöstä. Suomessa tämä lukumäärä merkitsisi sitä, että virukseen sairastuisi 200 000–300 000 henkilöä epidemiakauden aikana. Joka kuudes koronaviruksen sairastanut potilas (ts. pääministerin esittämällä luvulla arvioiden n. 35 000 – 50 000 henkeä) tarvitsee sairaalahoitoa. Hoitoaika koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen sairastuneille on tyypillisesti pari viikkoa ja merkittävä osa potilaista tarvitsee hengityslaitehoitoa. WHO:n tietojen mukaan n. 2 % sairastuneista (edellisen arvion perusteella 4 000–6 000 henkeä Suomessa) kuolisi epidemian iskiessä koronavirusinfektioon”, HUS:n diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen kirjoittaa 1. maaliskuuta blogissaan.
Lehtonen ei valittua linjaa silittele: ”Ehkä valtioneuvostossa on jäänyt huomaamatta, että terveydenhuollon tarkoituksena ei lopultakaan ole kehittämishankkeiden pyörittäminen, vaan potilaiden hoitaminen ja väestön terveyteen kohdistuvien uhkien torjuminen mm. pandemian uhatessa.”
Vastaukset 10
Vanhimmat
Kumpikohan oli historian surkein pääministeri Sipilä vai Aho.
Rinne ylivoimaisesti.
Samaa mieltä.
Huippuja molemmat. Vasemmistolaiset ei heistä tykkää kun ottaisivat tuttipulloja pois salskeilta työnlaistajilta. Molemat nosti maan lamasta.
Kisa.
Ehdottomasti Sipilä. Laittoi maan sotkuun ja sen jälkeen luikki karkuun.
Sipilä nosti maan lamasta. Sekö nyt kommarille niin pahasta.
Aho on surkein ja sen päälle vastenmielisin.
Aho ollut monessa mukana.
Mihin jättänyt positiiviset jäljet?
Kaverin historia on karmeaa luettavaa.
Kommarit kummia kun ei saisi Ahon lailla nostaa maata lamasta.
Se heille pahasta. Kommarinuoret varsinkin pelkää että joutuisi työntekoon.