Näin Suomi päätti valmiuslaista

Jos Suomessa olisi oltu fiksumpia kuin melkein yhdessäkään toisessa maassa ja toimittu oikean tilannekuvan mukaan - joka oli ihan tavallisten kansalaisten ymmärrettävissä etsimällä riittävästi tietoa internetistä - EIKÄ oltaisi oltu EU:n talutusnuorassa ja sitouduttu avointen rajojen periaatteeseen, Suomi olisi voinut estää kokonaan koronaviruksen tulon maahan. Italian epidemian alettua helmikuun 20. päivän jälkeen rajat olisi voitu sulkea, kunnes koronavirusepidemiat olisivat laantuneet muualla maailmassa.

Vaikkakin ideaalitilanne, tämä ei ilmeisesti EU-jäsenyydestä johtuen ollut realistisesti mahdollinen toimintatapa. Tästä on syytä tehdä johtopäätöksiä tulevaisuutta ajatellen.

Toinen iskun paikka olisi ollut joitakin päiviä myöhemmin, kun koronavirus oli juuri toden teolla rantautunut Suomeen helmikuun lopussa. Tämäkään ei vielä riittänyt reagoimisen aloittamiseksi edelleen EU-velvoitteista johtuen. Selitettiin että kaikki tartunnat on saatu Italiassa.

Kolmas mahdollinen hetki alkaa toimia olisi ollut kun tapausten määrä alkoi lisääntyä maaliskuun 5. päivän tienoilla, Tällöin Suomi olisi varmaan EU-jäsenyydestä huolimatta voinut alkaa suojautua, olettaen varmuuden vuoksi että epidemia on maassa jo käynnissä.

Seuraava hetki toimia oli kun 11.-12.3. uusien tartuntalukujen perusteella kävi ilmeiseksi, että epidemia todellakin on käynnissä ja leviää maan rajojen sisällä. Tällöin olisi järkevästi ajatellen pitänyt käynnistää eristystoimet välittömästi.

Hallitus kuitenkin ilmoitti toimista vasta 16.3. eli neljä-viisi päivää myöhemmin. Se oli viimeinen hetki alkaa toimia jos haluttiin välttää Italian kohtalo. Ei tässä nytkään kovin hyvin varmaan käy ja seuraavat viikot luultavasti tulevat olemaan rankkoja terveydenhoitoalalla.