Lancia dedra

Omistan 2-litraisen Dedran vuodelta -90. Edellinen samanlainen oli -92. Dedra kokemusta on vajaat kuusi vuotta.

Dedraan saa osia hyvin koska tekniikka on paljon yhteneväistä Tipon ja Tempran kanssa.

1,6-litraisen konepuolesta en osaa sanoa mitään kun ei ole kokemusta. Ruosteen tiedän vaivanneen joitakin yksilöitä mutta tuonikäisissä se on luonnollista kaikissa muissakin merkeissä. Omissani ei ole ruostevaurioita vielä ollut lukuunottamatta yhtä pientä reikää kun massaus oli takapyöräholvissa haljennut ja siihen jäi ikäänkuin tasku, johon kosteus kertyi ja näin tuli reikä pystysuoraan tasaiseen pintaan.

Sähkövikojen mahdollisuuksia autossa on aika paljon mutta omissani olen joutunut korjaamaan vain lähinnä korista kuljettajan oveen ja takaluukunkanteen meneviä johtoja kun ovat niivittyneet rikki luukkuja auottaessa. Keskuslukituksessa oli yksi vika: murtunut juotos kuskin oven lukkkomootorin liitoksessa. Toinen mainittava vika oli kuskin oven ikkunannostin: keskusyksikässä rikkoutunut juotos releiden maadoituksessa. Autossa on lisäksi runsaasti pieniä valaistuja yksityiskohtia, joissa useissa on valaisimena juottamalla kiinnitetyt LongLife valot, jotka on hieman työläs vaihtaa. Lähinnä ikkunoiden katkaisimissa. Muuten on käytetty 1,2 wattisia lasikantalamppuja.

Kokonaisuutena on kuten muutkin ikäisensä.