Poliittisen historian dosentti Mikko Majander sen sijaan ennakoi, että koronan takia julistettu poikkeustila ei alenna kynnystä rajoittaa perusoikeuksia.
Hänen mukaansa olennaista on, että kyseessä on kulkutautiepidemia eikä yhteiskunnallinen kuohunta, kaappaus tai jonkin puolueen rajaaminen ulos.
– Syy, mihin reagoidaan on sen luonteinen, että se tuskin alentaa kynnystä vaan pakottaa perustelemaan pakottavan tarpeen entistä tarkemmin, Majander sanoo.
Sen sijaan hän arvioi, että rajatiukennusten suhteen kynnys oli jo muutenkin alenemassa.
Poikkeustilalla paha kaiku
Majander sanoo, että poikkeustilalla on historiallisessa muistissa paha kaiku demokratian näkökulmasta. Hän muistuttaa, että nykytilanne eroaa kuitenkin esimerkiksi 1930-luvusta.
Tällä viikolla käyttöön otettua, poikkeusoloihin tarkoitettua valmiuslakia edelsi 30-luvun Suomessa tasavallan suojelulaki, jota käytettiin hillitsemään poliittisten äärilaitojen eli kommunistien ja Lapuan liikkeen toimintaa. Myös se antoi oikeuden torjua maahan kohdistuvaa uhkaa asetusteitse rajoittamalla kansalaisoikeuksia.
– Kun kyse on kulkutaudeilta suojautumisesta, kansalaiset pikemmin odottavat valtiojohdolta toimia. He eivät koe olevansa väärämielisten rajoitusten kohteena samalla tavalla kuin yhteiskunnallisessa kuohuntatilanteessa, Majander sanoo.
Majander on tutkinut aiemmin muun muassa SDP:n historiaa ja työskentelee parhaillaan ajatuspaja Magman tutkijana.
Martin Scheinin sanoo, että esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa on poikkeustilan kautta hajoitettu parlamentteja ja sotilasdiktatuurit ovat ottaneet vallan.
Hän huomauttaa, että Suomessa tällä viikolla käyttöön otettuun valmiuslakiin rakennettiin vahvoja pidäkkeitä.
– Suomessa on aika viisaasti järjestelmä rakennettu sellaiseksi, että eduskuntaa ei voi hajottaa ja määrätä kotiin, vaan se pitää päin vastoin kytkeä jatkuvasti mukaan päätöksentekoon.
Kansallisvaltio nousee, EU laskee?
Mikko Majander arvioi, että poikkeusolot voivat nostaa kansallisvaltioiden suosiota ja vähentää entisestään haluja EU-integraatioon.
– Kriistilanteet vahvistavat yleensä valtiokeskeistä ajattelua. Jos tätä kestää pitkään, ajattelutapa voi olla, että kovan paikan tullen meillä ei ole olemassa muuta kuin valtio, joka meidän eduistamme pitää huolen, Majander kuvaa.
Majanderin mukaan on sen sijaan epäselvää, mitkä puolueet poikkeusoloista hyötyvät eri valtioiden sisällä.
– Olisi helppo sanoa, että tämä vahvistaa kansallispopulistien asemaa. Voi olla niinkin, että jos nyt vallassa olevat perinteiset puolueet hoitavat kriisiä kansalaisten mielestä uskottavalla tavalla, se antaa heille uutta uskottavuutta.
– Tavanomainen poliittinen kritiikki väistyy taustalle, kun on hätätila. Ne, jotka ovat vallassa eivätkä mokaile, hyötyvät siitä.
Majander uskoo, että poikkeustilanne voi jopa lujittaa demokratiaa, jos kansalaiset kokevat, että edustukselliset instituutiot hoitavat tilannetta tehokkaasti ja hyvin.
Hänen mukaansa olennaista on, että kyseessä on kulkutautiepidemia eikä yhteiskunnallinen kuohunta, kaappaus tai jonkin puolueen rajaaminen ulos.
– Syy, mihin reagoidaan on sen luonteinen, että se tuskin alentaa kynnystä vaan pakottaa perustelemaan pakottavan tarpeen entistä tarkemmin, Majander sanoo.
Sen sijaan hän arvioi, että rajatiukennusten suhteen kynnys oli jo muutenkin alenemassa.
Poikkeustilalla paha kaiku
Majander sanoo, että poikkeustilalla on historiallisessa muistissa paha kaiku demokratian näkökulmasta. Hän muistuttaa, että nykytilanne eroaa kuitenkin esimerkiksi 1930-luvusta.
Tällä viikolla käyttöön otettua, poikkeusoloihin tarkoitettua valmiuslakia edelsi 30-luvun Suomessa tasavallan suojelulaki, jota käytettiin hillitsemään poliittisten äärilaitojen eli kommunistien ja Lapuan liikkeen toimintaa. Myös se antoi oikeuden torjua maahan kohdistuvaa uhkaa asetusteitse rajoittamalla kansalaisoikeuksia.
– Kun kyse on kulkutaudeilta suojautumisesta, kansalaiset pikemmin odottavat valtiojohdolta toimia. He eivät koe olevansa väärämielisten rajoitusten kohteena samalla tavalla kuin yhteiskunnallisessa kuohuntatilanteessa, Majander sanoo.
Majander on tutkinut aiemmin muun muassa SDP:n historiaa ja työskentelee parhaillaan ajatuspaja Magman tutkijana.
Martin Scheinin sanoo, että esimerkiksi latinalaisessa Amerikassa on poikkeustilan kautta hajoitettu parlamentteja ja sotilasdiktatuurit ovat ottaneet vallan.
Hän huomauttaa, että Suomessa tällä viikolla käyttöön otettuun valmiuslakiin rakennettiin vahvoja pidäkkeitä.
– Suomessa on aika viisaasti järjestelmä rakennettu sellaiseksi, että eduskuntaa ei voi hajottaa ja määrätä kotiin, vaan se pitää päin vastoin kytkeä jatkuvasti mukaan päätöksentekoon.
Kansallisvaltio nousee, EU laskee?
Mikko Majander arvioi, että poikkeusolot voivat nostaa kansallisvaltioiden suosiota ja vähentää entisestään haluja EU-integraatioon.
– Kriistilanteet vahvistavat yleensä valtiokeskeistä ajattelua. Jos tätä kestää pitkään, ajattelutapa voi olla, että kovan paikan tullen meillä ei ole olemassa muuta kuin valtio, joka meidän eduistamme pitää huolen, Majander kuvaa.
Majanderin mukaan on sen sijaan epäselvää, mitkä puolueet poikkeusoloista hyötyvät eri valtioiden sisällä.
– Olisi helppo sanoa, että tämä vahvistaa kansallispopulistien asemaa. Voi olla niinkin, että jos nyt vallassa olevat perinteiset puolueet hoitavat kriisiä kansalaisten mielestä uskottavalla tavalla, se antaa heille uutta uskottavuutta.
– Tavanomainen poliittinen kritiikki väistyy taustalle, kun on hätätila. Ne, jotka ovat vallassa eivätkä mokaile, hyötyvät siitä.
Majander uskoo, että poikkeustilanne voi jopa lujittaa demokratiaa, jos kansalaiset kokevat, että edustukselliset instituutiot hoitavat tilannetta tehokkaasti ja hyvin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ei tuo silti ennusta EU:n hajoamista.
Kun aikanaan ryhdytään jälleenrakennukseen, tarvitaan yhteistyötä.
Nyt on organisaatio valmiina toisin kuin 2. MS:n jälkeen.
Lisäksi infra on eheä ja väestön pääosa tallella.
Ymmästääkö tämä ihminen että tämä epidemia aiheuttaa yhteiskunnan kuohumista? Kun raha loppuu sekä ruoka, en viitsi sanoa mitä on tulossa.
Korjaan, ymmärtääkö.
Turha toivo Suomi-vihaajalla.
Ei lopu Suomesta raha eikä ruoka.
Ei ole syytä.
Kun tilanne kiristyy niin aletaan katsomaan tarkemmin omaa etua.
Jep. Nyt on poikkeukselliset olosuhteet, joiden vuoksi on käyttöön otettu valmiustilan lait. Se on kuitenkin ihan eri asia kuin poikkeustilalaki, joka antaa pääministerille käytännössä diktaattorin valtuudet. Ihme, jos poliittisen historian dosentti ei tätä tiedä.