että Päätöksiä tekevät ministerit ja hallitus kokonaisuudessaan. Eihän se näin mene. Ei yhdelläkään ministerillä ole sellaista tieto/taitoa, että he voisivat omalla harkinnallaan ja omaan osaamiseen perustuen tehdä jotain päätöksiä. Jokaisen minsterin takana on valtava joukko asiantuntijoita ja valiokuntia eri aloilta jotka tekevät asiasta X koosteen ja antavat suosituksen jonka ministeri sitten julistaa paperista. Tästä syntyy käsitys, että se olisi se kyseinen ministeri joka on se päätöksen takana.
Vaikka meillä olisi mikä hallituspohja tahansa niin päätökset esim, tässä korona asiassa olisivat tismalleen samanlaisia koska se joukko siellä takana olisi sama.
Ihan turhaa tuulettaa marinin hallituksen puolesta.
Vaikka meillä olisi mikä hallituspohja tahansa niin päätökset esim, tässä korona asiassa olisivat tismalleen samanlaisia koska se joukko siellä takana olisi sama.
Ihan turhaa tuulettaa marinin hallituksen puolesta.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Nykyisellä hallituksella on se erityinen etu toiminnassa hätätilassa, että avustajia on todella paljon. ; )
Onkohan ministerien vanhoilla kavereilla ja muilla poliittisilla broilereilla sitä tietotaitoa, että heistä olisi kriisitilanteessa neuvonantajina ja taakanjakajina mitään hyötyä?
Ja myös se etu, ettei itse kuulu riskiryhmään.
Eikä elämänkokemus ole rasitteena. Enempi ollaan huolissaan mistä sitä Punavuoresta saisi huomenna aamulla parhaan mahdollisen Cafe Laten.
Viisikon saunailtaa ei peruta.
No se se vasta hullua on jos ministerit ei pelkästään töppää vaan koko kansakunta ja virkamiehet...miksi on koko valtiota sitten olemassa jos ei homman teko ja päättäminen kiinnosta kunnolla? Ei tästä mitään tule jos kaikki alkaa mokailemaan tahallaan välittämättä mistään mitään,se on varmaa se. Parempi olisi jos vaan joku yksilö mokaisi ,se olisi aina helppo vaihtaa mutta että koko kansakunta,ei voi ymmärtää. Parempi olisi heittää sitten pyyhe kehään ja lappu luukulle että konkurs,eipä kannata,ei.
Niinpä. Paluulennonlta palaava suomalainen matkailijalauma painaa koneesta suoraan kauppaan ja juniin kuin kanalauma höyhenet ja koronat pöllyten. Ei ole olemassa mitään lakiakaan moista estämään tai edes rajoittamaan. Ei tosin ole niitä lainvartijoitakaan, kun ovat niin kalliita.
Ansaitseeko kansakunta tämän parempaa johtoakaan?
Näin tämä parlamentarismi on suunniteltu toimivaksi. Taustajoukot antava suosituksen jostain asiasta ja ministeri on siinä "pullonkaulana" ja julistaa päätöksen voimaan. Ei nuo taustajoukot voisi saattaa päätöstä voimaan koska se koostuu monesta ihmisestä. Kuka sanoisi sen viimeisen sanan? Tuossa tilanteessa meillä olisi ikään kuin kaksi päällekkäistä eduskuntaa. Näin tämä juna kulkee.
Harvinaista. Täällä on älyllistä elämää.
En ole ollut tekemässä poliittisia päätöksiä mutta taloudellisia päätöksiä kyllä eri yrityksissä. Luulisin että tilanne on aika sama. Avustajakaarti / asiantuntijat valmistelevat ja jos he ovat hyviä ja lojaaleja, niin he valmistelevat annetussa raamissa eri vaihtoehtoja joissa on erilainen kustannus / riski ja vähän erilaiset odotettavissa olevat hyödyt. Niitä sitten käydään läpi ja päättäjä (tässä tapauksessa ministeri) asettaa tavoitteita tärkeysjärjestykseen ja päättää mitä riskejä ollaan valmiit ottamaan.
Esimerkiksi kaikkiin koronatoimiin liittyy ainakin:
- terveydellinen puoli (epidemian hidastaminen)
- toimien vaikutus kansantaloudelle ja siitä tulevat kustannukset
- toimeenpano käytännössä (esimerkiksi rajoitusten valvonnan tehokkuus jne)
- juridisia ongelmia itse päätösten muotoilussa (esim. perustuslain vaatimukset).
Ei ole ketään yhtä valmistelijaa joka voisi valmiiksi kirjoittaa päätösehdotuksen joka ottaa huomioon nämä kaikki vaan asioita pitää yhteensovittaa ja yhteismitallistaa. Se vaatii asioille tärkeysjärjestyksen ja poliittisen arvion, jonka joutuu tekemään ministeri.
Ja vaikka näitä päätöksiä valmistelemassa on iso joukko asiantuntijoita ja avustajia päätökset tehdään kuitenkin aina vaillinaisen tiedon ja parhaiden (mutta ei täydellisten) oletusten varassa. Jos jonkun asian A suhteen toimenpide B on varmasti ja yksiselitteisesti paras, niin eihän sellaisen päätöksen tekemiseen ministerin kannata aikaansa tuhlata. Yksinkertaiset johtopäätöset voi delegoida.
Kaikki oleelliset päätökset tehdään vaillinaisen tiedon varassa. Siksi politiikka (kuten liike-elämäkin) on jälkiviisasstelijoiden paratiisi.