Kaikesta retostelusta huolimatta suomalaisten saartostuksella tehdyt motit vuotivat talvi- ja jatkosodassa.
NL motti Stalingradissa ei vuotanut. Natsi-Korona tuhoutui totaalisesti sinne.
NL motti Stalingradissa ei vuotanut. Natsi-Korona tuhoutui totaalisesti sinne.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Symboolisesti totta. Ei sinne Raatteentielle kuollut 20 000 ryssää. Sotasaalis viittaa että divisioonan sijasta tuhoutui yksi rykmentti ja osa toista.
Sanna Marinin Uusimaa-mottikin vuotaa kuin seula.
Jotkut saarrostukset vuotivat ja jotkut eivät. Raatteen tiellä ei varisnasiesti pyritty täysin tuhoamaan vihollista, vaan oli luovuttu ns. kaksipuolisesta saarrostuksesta. Suomalaisten koukkaus tehtiin etelästä ja tarkoitus oli iskeä useisiin kohteisiin jonoutuneeseen viholliskolonnaan ja ajaa se maasta. Tehtävä onnistui.
Kuhmossa ja Laatokan pohjoispuolisen alueen saarrostuksissa vihollista pyrittiin tuhoamaan, mutta suomalaisten raskaiden aseiden riittämättömyys säästi niistä monia. Osa tuhoutui.
Niin, Raatteessa vihollisen "jono" pätkittiin useaan osaan ja tuhottiin pienemmissä osissa.
Pitkära nnan läheisyydessä oli useita motteja. Kaikkia ei saatu tuhottua. Vihollinen huolsi motteja ilmateitse. Pudotettiin ruokaa, ammuksia ja varusteita. Osa pudotuksista päätyi suomalaisille.
On aivan selvää, että sodan saavutuksia on osin liioiteltu ja vastaavasti vihollisen toimia vähätelty. Se kuuluu osana sotapropakandaan kaikissa maissa. Kovin inhimillistä.
Raatteentiellä mottiin jäi ja tuhoutui divisioonasta vain yksi rykmentti. Nykytutkimusten mukaan kuolleita ja sotavangeiksi jääneitä reilusti alle 4000 vaikka pitkään puhuttiin jopa 20 000:sta.
Uudennmaan mottikin vuotaa kuin seula.
Sun Tzu neuvoi olemaan saattamatta vihollista epätoivoiseen tilanteeseen, missä se taistelee raivokkaasti viimeiseen asti. Jo lannistetulle viholliselle pitää aina antaa pakoreitti, josta tietoisuus jo laskee taistelutahtoa ja panee jalat liikkeelle kohti pelastusta.
Ainakin raskaammat varusteet ja aseet joutuu toki jättämään. ; )