Jossain vaiheessa koronaepidemia päättyy. Onko silloin syksy vai talvi, jää nähtäväksi, mutta kerran tämä on ohi. Joko saamme rokotuksen tai tartutettavat loppuu. Mitä sitten tapahtuu? Europpassa 1920-luku oli kiivaan hauskanpidon, vapaamielisyyden ja elämänilon vuosikymmen. Traumaattinen maailmansota oli takana ja eloonjääneet riemuitsivat.
Koronaa ei voi verrata 1. maailmansodan kärsimyksiin (etenkään kun silloin oli sodan päälle vielä sen ajan "korona" eli espanjantauti), mutta myös pandemia ravisuttaa ilmapiiriä. Ihmisen kuolevaisuus ja kaiken epävarmuus konkretisoituu. Ihmiset pakkoeristäytyy, ei halailla tuttuja ei tapailla tuntemattomia kapakoissa, ei matkustella, ei herkutella ravintoloissa jne. Edes omassa maassa ei saa liikkua miten mielii.
Mutta entä kun tämä on ohi? Otetaanko silloin vahinko takaisin ja ilo irti elämästä? On saatu muistutus kuolevaisuudesta ja elämän epävarmuudesta joten alkaako uusi "20-luku" jolloin tartutaan hetkeen ja annetaan palaa mottona: "syökää, juokaa ja naikaa, kun vielä on aikaa"?
Koronaa ei voi verrata 1. maailmansodan kärsimyksiin (etenkään kun silloin oli sodan päälle vielä sen ajan "korona" eli espanjantauti), mutta myös pandemia ravisuttaa ilmapiiriä. Ihmisen kuolevaisuus ja kaiken epävarmuus konkretisoituu. Ihmiset pakkoeristäytyy, ei halailla tuttuja ei tapailla tuntemattomia kapakoissa, ei matkustella, ei herkutella ravintoloissa jne. Edes omassa maassa ei saa liikkua miten mielii.
Mutta entä kun tämä on ohi? Otetaanko silloin vahinko takaisin ja ilo irti elämästä? On saatu muistutus kuolevaisuudesta ja elämän epävarmuudesta joten alkaako uusi "20-luku" jolloin tartutaan hetkeen ja annetaan palaa mottona: "syökää, juokaa ja naikaa, kun vielä on aikaa"?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Jos Halla-ahosta ja Persuista on kiinni, alkaa uusi 1930-luku.
On hyvin mahdollista, että persut voivat saada entistä enemmän kannatusta. Moni kantasuomalainen jää tämän koronapandemian jälkimainingeissa työttömäksi ja sosiaaliturvan varaan ja sen jälkeen alkaa vakava yhteiskunnallinen keskustelu, onko maallamme varaa enää elättää turvapaikanhakijoita. Eikä näin käy vain Suomessa, vaan monissa muissakin Euroopan maissa. Uusi 1930-luku ei siis ole mikään vitsi, vaan realistinen mahdollisuus. Kun resurssit vähenevät, alkaa taistelu siitä kelle ne riittävät.
2000-luku on Kiinan vuosisata. Länsi marginalisoituu.
Opportunistit kuten Mika Niikko on hypännyt voittajien kelkkaan.
Jos sadan vuoden taakaista tilannetta vertaa, niin 1930-luvulla Saksasta tuli Euroopan taloudellinen ja teknologinen suurvalta. Nyt Natsi-Saksaan verrattava totalitaarinen diktatuuri Kiina on talouden veturi ja teknologinen mahti. Koronastakin se rajujen ja väkivaltaisten rajoitustoimien ansiosta näyttää selviävän paljon länttä helpommalla.
Herääkö Eurooppa siihen, että maailman suurin taloudellinen ja teknologinen mahti on verinen diktatuuri joka hivuttaa vaikutusvaltaansa Eurooppaan? Nähdäänkö Westerbackan Kiinalaisten kanssa junailema tunnelihanke tulevaisuudessa esimerkkinä ennakkoluulottomasta ajattelusta ja innovatiivisuudesta vai poliittisesta ja moraalisesta rappiosta ja esimerkkinä miten kritiikittömästi ja opportunistisesti suhtauduttiin totalitaarisen diktatuurin vaikutusvallan kasvattamiseen.