Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen:
”Jotkut sanovat, että ei saa pelotella ihmisiä, mutta nyt on se hetki, kun pitää pelotella. Kuukauden päästä ottaisin mielelläni vastaan syytökset siitä, että maalasin lopun ajan näkymiä ja eihän se sitten niin paha ollutkaan. Yhdelläkin toteutumatta jääneellä tartuntaketjulla on iso vaikutus lukuihin.”-
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen johtama Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on laskenut koronaviruspotilaiden määriä Husin ja koko Suomen alueella tulevina viikkoina. Mallinnukset on tehty yhden ja kahden viikon päähän. Aiemmin vastaavia laskelmia on julkaissut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on käyttänyt aineistonaan tietoa sairaalahoidossa olevista potilaista ja tartuntamäärien kehityksestä. Niiden ohella on käytetty kansainvälistä tutkimustietoa esimerkiksi siitä, kuinka iso osa tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon. Koska aineistoa on vain lyhyeltä ajalta, ennusteisiin liittyy yhä paljon epävarmuustekijöitä.
Tutkijat ovat siksi arvioineet melko suuren vaihteluvälin, jolle potilaiden määrä sijoittuu. Yläraja tarkoittaa, että mitään rajoitteita ei olisi otettu käyttöön. Alarajassa taas oletus on, että testeillä löydettäisiin kaikki mahdolliset tapaukset. Tähän ei päästä, koska Suomessa testataan vain osa tapauksista. Todellinen määrä siis sijoittuu jonnekin niiden välille.
Arvion mukaan ensi viikon perjantaina 3. huhtikuuta Suomessa on koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa vähimmillään 154 ihmistä ja enimmillään 500 ihmistä. Tehohoidossa olevien potilaiden määrä olisi tuolloin vähimmillään 39 ja korkeimmillaan 159.
Kahden viikon päästä 10. huhtikuuta koronaviruspotilaita on koko Suomessa alimmillaan 386 ja enimmillään 2303. Tehohoidossa heistä olisi vähimmillään 101 ja korkeimmillaan 719 potilasta.
Husin alueella puolestaan sairaalahoidossa on arvion mukaan viikon päästä vähimmillään 126 ihmistä ja enimmillään 390. Teholla heistä olisi vähintään 32 ihmistä ja enintään 120. Kahden viikon päästä koronaviruspotilaita Husissa olisi vähintään 304 ja enintään 1734. Tehohoidossa heistä olisi vähintään 78 ja korkeintaan 540.
Kuva tarkentuu jatkuvasti, kun aineistoa ja sairaalapäiviä kertyy lisää. Pauliina Ilmosen mukaan potilaiden määrä riippuu pitkälti siitä, miten hyvin ihmiset noudattavat ohjeistuksia.
”Yhdelläkin toteutumatta jääneellä tartuntaketjulla on iso vaikutus lukuihin”, hän sanoo.
Jos rajoituksia noudatetaan kunnolla, Ilmonen arvioi tämän hetken tietojen perusteella Suomen sairaanhoitojärjestelmän selviävän koronaepidemiasta.
”Mutta tilastot kertovat karua kieltä siitä, että ilman rajoituksia ja kapasiteetin nostoa olisimme pulassa”, hän sanoo. Ilmosen mukaan kapasiteetin lisäyskään ei auta pitkään, jos hoidettavien määrä kasvaa kovin jyrkästi.
”Uudenmaan sisäinen tartuntakäyrä on saatava loiventumaan. Meillä on vielä mahdollisuus siihen, mutta ikkuna ei ole auki pitkään. Se on tehtävä viikon sisällä.”
Tartunnan saamisesta sairaalahoitoon joutumiseen menee vajaat pari viikkoa. Siksi rajoitusten vaikutukset alkavat näkyä vasta tulevina päivinä ja viikkoina. Nyt syntyvät tartunnat näkyvät tehohoidon tarpeessa viiveellä.
”Emme voi vaikuttaa siihen, mikä tilanne on viikon päästä. Mutta se, riittävätkö tehohoitopaikat kahden viikon päästä, on meistä itsestämme kiinni”, Ilmonen sanoo.
Hallituksen määräämien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten kontakteja toisiinsa ja estää virusta leviämästä. Ilmosen mukaan arviot tehohoitoa tarvitsevien määrästä ovat niin suuria, että niiden ”pitäisi vakuuttaa viimeisetkin epäilijät rajoitusten tarpeesta”.
Lukujen valossa Uudenmaan sulkeminen on tarpeellista, Ilmonen sanoo. Taudin leviäminen on kuitenkin ehdottomasti saatava hidastumaan erityisesti Uudenmaan sisällä. Siksi hän pitää oikeana päätöstä sulkea myös ravintolat, baarit ja kahvilat. Kaikkien uusimaalaisten tulee nyt tehdä kaikkensa kontaktien välttämiseksi, tutkija sanoo.
”Jotkut sanovat, että ei saa pelotella ihmisiä, mutta nyt on se hetki, kun pitää pelotella. Kuukauden päästä ottaisin mielelläni vastaan syytökset siitä, että maalasin lopun ajan näkymiä ja eihän se sitten niin paha ollutkaan.”
THL ennakoi äskettäin, että Suomessa kaikkiaan 11 300–15 500 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa ja heistä 3 600–5 000 tehohoitoa koronaepidemian aikana. THL arvioi myös, miten sairaalassa ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä kehittyy viikoittain epidemian aikana.
”THL:n arviot osuvat meidän intervalleille, mutta koska vaihteluvälit ovat niin laajat, sinne osuu pari norsua ja kolme kirahvia myös. Se kuvastaa arvioinnin äärimmäistä vaikeutta”, Ilmonen sanoo. Käytännössä THL:n arviot ovat lähempänä Aalto-yliopiston tutkijoiden haarukan ala- kuin yläpäätä.
Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät oletukset taudin vaarallisuudesta poikkeavat selvästi luvuista, joita THL on käyttänyt. Aalto-yliopiston mallissa arvioidaan, että 15 prosenttia koronatartu
”Jotkut sanovat, että ei saa pelotella ihmisiä, mutta nyt on se hetki, kun pitää pelotella. Kuukauden päästä ottaisin mielelläni vastaan syytökset siitä, että maalasin lopun ajan näkymiä ja eihän se sitten niin paha ollutkaan. Yhdelläkin toteutumatta jääneellä tartuntaketjulla on iso vaikutus lukuihin.”-
Aalto-yliopiston tilastotieteen apulaisprofessori Pauliina Ilmonen johtama Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on laskenut koronaviruspotilaiden määriä Husin ja koko Suomen alueella tulevina viikkoina. Mallinnukset on tehty yhden ja kahden viikon päähän. Aiemmin vastaavia laskelmia on julkaissut Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL.
Aalto-yliopiston tutkimusryhmä on käyttänyt aineistonaan tietoa sairaalahoidossa olevista potilaista ja tartuntamäärien kehityksestä. Niiden ohella on käytetty kansainvälistä tutkimustietoa esimerkiksi siitä, kuinka iso osa tartunnan saaneista joutuu sairaalahoitoon. Koska aineistoa on vain lyhyeltä ajalta, ennusteisiin liittyy yhä paljon epävarmuustekijöitä.
Tutkijat ovat siksi arvioineet melko suuren vaihteluvälin, jolle potilaiden määrä sijoittuu. Yläraja tarkoittaa, että mitään rajoitteita ei olisi otettu käyttöön. Alarajassa taas oletus on, että testeillä löydettäisiin kaikki mahdolliset tapaukset. Tähän ei päästä, koska Suomessa testataan vain osa tapauksista. Todellinen määrä siis sijoittuu jonnekin niiden välille.
Arvion mukaan ensi viikon perjantaina 3. huhtikuuta Suomessa on koronaviruksen vuoksi sairaalahoidossa vähimmillään 154 ihmistä ja enimmillään 500 ihmistä. Tehohoidossa olevien potilaiden määrä olisi tuolloin vähimmillään 39 ja korkeimmillaan 159.
Kahden viikon päästä 10. huhtikuuta koronaviruspotilaita on koko Suomessa alimmillaan 386 ja enimmillään 2303. Tehohoidossa heistä olisi vähimmillään 101 ja korkeimmillaan 719 potilasta.
Husin alueella puolestaan sairaalahoidossa on arvion mukaan viikon päästä vähimmillään 126 ihmistä ja enimmillään 390. Teholla heistä olisi vähintään 32 ihmistä ja enintään 120. Kahden viikon päästä koronaviruspotilaita Husissa olisi vähintään 304 ja enintään 1734. Tehohoidossa heistä olisi vähintään 78 ja korkeintaan 540.
Kuva tarkentuu jatkuvasti, kun aineistoa ja sairaalapäiviä kertyy lisää. Pauliina Ilmosen mukaan potilaiden määrä riippuu pitkälti siitä, miten hyvin ihmiset noudattavat ohjeistuksia.
”Yhdelläkin toteutumatta jääneellä tartuntaketjulla on iso vaikutus lukuihin”, hän sanoo.
Jos rajoituksia noudatetaan kunnolla, Ilmonen arvioi tämän hetken tietojen perusteella Suomen sairaanhoitojärjestelmän selviävän koronaepidemiasta.
”Mutta tilastot kertovat karua kieltä siitä, että ilman rajoituksia ja kapasiteetin nostoa olisimme pulassa”, hän sanoo. Ilmosen mukaan kapasiteetin lisäyskään ei auta pitkään, jos hoidettavien määrä kasvaa kovin jyrkästi.
”Uudenmaan sisäinen tartuntakäyrä on saatava loiventumaan. Meillä on vielä mahdollisuus siihen, mutta ikkuna ei ole auki pitkään. Se on tehtävä viikon sisällä.”
Tartunnan saamisesta sairaalahoitoon joutumiseen menee vajaat pari viikkoa. Siksi rajoitusten vaikutukset alkavat näkyä vasta tulevina päivinä ja viikkoina. Nyt syntyvät tartunnat näkyvät tehohoidon tarpeessa viiveellä.
”Emme voi vaikuttaa siihen, mikä tilanne on viikon päästä. Mutta se, riittävätkö tehohoitopaikat kahden viikon päästä, on meistä itsestämme kiinni”, Ilmonen sanoo.
Hallituksen määräämien rajoitusten on tarkoitus vähentää ihmisten kontakteja toisiinsa ja estää virusta leviämästä. Ilmosen mukaan arviot tehohoitoa tarvitsevien määrästä ovat niin suuria, että niiden ”pitäisi vakuuttaa viimeisetkin epäilijät rajoitusten tarpeesta”.
Lukujen valossa Uudenmaan sulkeminen on tarpeellista, Ilmonen sanoo. Taudin leviäminen on kuitenkin ehdottomasti saatava hidastumaan erityisesti Uudenmaan sisällä. Siksi hän pitää oikeana päätöstä sulkea myös ravintolat, baarit ja kahvilat. Kaikkien uusimaalaisten tulee nyt tehdä kaikkensa kontaktien välttämiseksi, tutkija sanoo.
”Jotkut sanovat, että ei saa pelotella ihmisiä, mutta nyt on se hetki, kun pitää pelotella. Kuukauden päästä ottaisin mielelläni vastaan syytökset siitä, että maalasin lopun ajan näkymiä ja eihän se sitten niin paha ollutkaan.”
THL ennakoi äskettäin, että Suomessa kaikkiaan 11 300–15 500 ihmistä tulee tarvitsemaan sairaalahoitoa ja heistä 3 600–5 000 tehohoitoa koronaepidemian aikana. THL arvioi myös, miten sairaalassa ja tehohoidossa olevien potilaiden määrä kehittyy viikoittain epidemian aikana.
”THL:n arviot osuvat meidän intervalleille, mutta koska vaihteluvälit ovat niin laajat, sinne osuu pari norsua ja kolme kirahvia myös. Se kuvastaa arvioinnin äärimmäistä vaikeutta”, Ilmonen sanoo. Käytännössä THL:n arviot ovat lähempänä Aalto-yliopiston tutkijoiden haarukan ala- kuin yläpäätä.
Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät oletukset taudin vaarallisuudesta poikkeavat selvästi luvuista, joita THL on käyttänyt. Aalto-yliopiston mallissa arvioidaan, että 15 prosenttia koronatartu
Vastaukset 7
Vanhimmat
"Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät oletukset taudin vaarallisuudesta poikkeavat selvästi luvuista, joita THL on käyttänyt. Aalto-yliopiston mallissa arvioidaan, että 15 prosenttia koronatartunnoista johtaisi sairaalahoitoon, ja kolmannes tästä ryhmästä tarvitsisi tehohoitoa. Luvut vastaavat Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämiä arvioita.
Ilmonen sanoo, että Aalto-yliopiston tutkijat eivät ole halunnut nojata mihinkään yksittäiseen tutkimukseen. Ryhmä on käynyt läpi monia tutkimuksia eri maista ja täsmentänyt niiden pohjalta arviotaan.
THL:n viime viikolla julkaisemissa skenaarioissa arvioitiin, että 0,4-1 prosenttia tartunnan saaneista tarvitsisi sairaalahoitoa, ja näistä 25 prosenttia tehohoitoa. Uusimmissa THL:n arvioissa ei ole kerrottu vastaavia prosenttiosuuksia. Luvut poikkeavat kansainvälisistä arvioista, esimerkiksi brittiläisen Imperial Collegen tai WHO:n luvuista.
”Jos katsoo vain THL:n lukuja, niin joku voisi kysyä, onko näiden valossa ollut aihetta ryhtyä näin massiivisiin toimenpiteisiin. Mutta minä en uskaltaisi lähteä siitä olettamuksesta, että ne pitävät paikkansa”, Ilmonen sanoo.
”Se on hirveä riski. Jos olemme väärässä, hinta voi olla tosi iso.”
Ilmonen sanoo kuitenkin olevansa tyytyväinen siihen, että Suomessa suhtaudutaan virukseen nyt vakavasti ja kovia rajoituksia on pantu voimaan. Aalto-yliopiston ryhmä tarjoaa laskelmansa avoimesti kaikkien käyttöön. Niitä on pyytänyt muun muassa Helsingin kaupunki.
Ilmonen on seurannut koronavirusepidemian kehittymistä siitä saakka, kun virus alkoi levitä Kiinan Wuhanissa. Hän on aiemmin tehnyt yhteistyötä esimerkiksi Ugandan virusinstituutin kanssa ja seurannut ebolaviruksen kehittymistä.
Toistaiseksi ryhmä on tehnyt ennusteita potilasmäärien kehityksestä ainoastaan kahden viikon päähän. Seuraavaksi tarkoitus on tehdä pidemmän aikavälin ennusteita. Pian ryhmän pitäisi pystyä esittämään arvio siitäkin, paljonko tartunnan saaneita Suomessa on.
Teksti: Maria Manner HS, Annikka Mutanen HS, Paavo Teittinen HS,
Julkaistu: 27.3. 18:55 "
TIIVISTETTYNÄ
"Kahden viikon päästä 10. huhtikuuta koronaviruspotilaita on koko Suomessa alimmillaan 386 ja enimmillään 2303. Tehohoidossa heistä olisi vähimmillään 101 ja korkeimmillaan 719 potilasta.
Husin alueella puolestaan sairaalahoidossa on arvion mukaan viikon päästä vähimmillään 126 ihmistä ja enimmillään 390. Teholla heistä olisi vähintään 32 ihmistä ja enintään 120. Kahden viikon päästä koronaviruspotilaita Husissa olisi vähintään 304 ja enintään 1734. Tehohoidossa heistä olisi vähintään 78 ja korkeintaan 540."
AALTO-YLIOPISTON:
"THL:n arviot osuvat meidän intervalleille, mutta koska vaihteluvälit ovat niin laajat, sinne osuu pari norsua ja kolme kirahvia myös. Se kuvastaa arvioinnin äärimmäistä vaikeutta”, Ilmonen sanoo. Käytännössä THL:n arviot ovat lähempänä Aalto-yliopiston tutkijoiden haarukan ala- kuin yläpäätä.
Aalto-yliopiston tutkijoiden käyttämät oletukset taudin vaarallisuudesta poikkeavat selvästi luvuista, joita THL on käyttänyt. Aalto-yliopiston mallissa arvioidaan, että 15 prosenttia koronatartunnoista johtaisi sairaalahoitoon, ja kolmannes tästä ryhmästä tarvitsisi tehohoitoa. Luvut vastaavat Maailman terveysjärjestön WHO:n käyttämiä arvioita."
Ilmonen sanoo, että Aalto-yliopiston tutkijat eivät ole halunnut nojata mihinkään yksittäiseen tutkimukseen. Ryhmä on käynyt läpi monia tutkimuksia eri maista ja täsmentänyt niiden pohjalta arviotaan."
”Yhdelläkin toteutumatta jääneellä tartuntaketjulla on iso vaikutus lukuihin”
Siinä se sitten on. Kyllä on Aalto-yliopiston ennustuksessa valtava vaihteluväli. Tehneet sen niin suureksi ettei kukaan pääse nauramaan päälle.
Onko otettu huomioon esim lomalle päässeiden varusmiesten riskiä? Entä veropakolaiset?
Kysymys kuuluu, että onko korona edes mikään kunnon sairaus laisinkaan vaan vain Lääkäriliiton salajuoni saada ihmiset ja päättäjät kunnioittamaan lääkäreitä ja maksamaan heille rahaa?
Valkovenäjällä ei koronaa ole, koska siellä noudatetaan tunnollisesti presidentti Lukasenkan ohjetta ajella traktorilla pellolla ja juoda vodkaa.
Valkovenäjä on isompi maa kuin Suomi ja lännenpänäkin.
Siellä ei silti rajoiteta ihmisten perusoikeuksia ja hyvin menee, ei epidemiaa.
Italia on hyvä mallimaa, on 10 kertaa isompi. Jos siellä kuolee tuhat päivässä, niin täällä kuolee sata. Tähän on hyvä varautua jos tauti karkaa käsistä
Vanhukset, perussairaat ja tupakoitsijat kuolee joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin, yleensä ennemmin. Sitä sattuu.
Pelottaa että hurrin penteleet ovat taaskin meitä viisaampia. Eivät uhraa koko maata muutaman ihmisen pelastamiseksi.