Summittaisissa arvioissa epidemian kehityksestä on käytetty grafiikkaa, joka näyttää Gaussin kellokäyrältä, siis symmetriseltä kuvaajalta. Kuvaajan rikkovat satunnaiset vaihtelut, mutta olennaista kuitenkin on, noudattaako epidemian kehitys Gaussin normaalijakaumaa. Normaalijakaumassa on tärkeä piste, käännepiste. Jos epidemia noudattaisi Gaussin kellokäyrää niin käännepiste kertoisi jokseenkin kaiken, se kertoisi, milloin tulee huippu, millä tasolla se tulee ja se kertoisi myös miten epidemia laantuu.
Kun epidemiaa yritetään rajoittaa tiukoilla toimilla niin kellokäyrä häiriintyy, siihen tulee enemmän satunnaisia poikkeamia ja se voi myös muuttaa käyrän symmetriaa. Asiantuntijat ovat todenneet, että jo yksi tartuttaja voi käynnistää eskalaation, kiihtyvän vaiheen. Jos torjuntatoimet kuitenkin purevat niin eskaloituvat tartunnat ovat satunnaisia ja ne saadaan hallintaan. Rajoitustoimet aiheuttavat, että käännepisteitä voikin olla useita ja niissä ilmenevät torjuntatoimien isommat epäonnistumiset. Mielestäni ne näkyvät Suomenkin epidemian kehityksessä.
Jos oikein hyvin menisi niin taudin laantumisvaihe ei ehkä olisikaan symmetrinen kiihtyvän vaiheen kanssa vaan voi olla paljon jyrkempi. Sillä olisi merkitys epidemian taloudellisten vaikutusten kannalta. Epidemian laantumisvaiheessa tulee uusi käänne. Epidemia ei lopu äkkiä vaan tartuntoja tulee vielä harvakseltaan. Uuden aallon riski on suuri. Siksi laantumisvaiheen jälkeen pitäisi olla seurantavaihe, missä testataan ja jäljitetään säännöllisesti ja tiukan kaavan mukaan. Jos näin tehdään niin voidaan riski hallita ja palata lähes normaalioloihin melko nopeallakin aikataululla.
Kun epidemiaa yritetään rajoittaa tiukoilla toimilla niin kellokäyrä häiriintyy, siihen tulee enemmän satunnaisia poikkeamia ja se voi myös muuttaa käyrän symmetriaa. Asiantuntijat ovat todenneet, että jo yksi tartuttaja voi käynnistää eskalaation, kiihtyvän vaiheen. Jos torjuntatoimet kuitenkin purevat niin eskaloituvat tartunnat ovat satunnaisia ja ne saadaan hallintaan. Rajoitustoimet aiheuttavat, että käännepisteitä voikin olla useita ja niissä ilmenevät torjuntatoimien isommat epäonnistumiset. Mielestäni ne näkyvät Suomenkin epidemian kehityksessä.
Jos oikein hyvin menisi niin taudin laantumisvaihe ei ehkä olisikaan symmetrinen kiihtyvän vaiheen kanssa vaan voi olla paljon jyrkempi. Sillä olisi merkitys epidemian taloudellisten vaikutusten kannalta. Epidemian laantumisvaiheessa tulee uusi käänne. Epidemia ei lopu äkkiä vaan tartuntoja tulee vielä harvakseltaan. Uuden aallon riski on suuri. Siksi laantumisvaiheen jälkeen pitäisi olla seurantavaihe, missä testataan ja jäljitetään säännöllisesti ja tiukan kaavan mukaan. Jos näin tehdään niin voidaan riski hallita ja palata lähes normaalioloihin melko nopeallakin aikataululla.
Vastaukset 1
Vanhimmat
"Kun epidemiaa yritetään rajoittaa tiukoilla toimilla niin kellokäyrä häiriintyy"
jep jep
Tuo rajoittaminen se ongelma onkin, tuossa nyt on sellainen mahdollisuus että kellokäyriä tulee useampi peräkkäin.
jokainen "käyrä" sitten sairastuttaa sen osuuden kansasta joka ei ole saanut vastustuskykyä.
Rajoittamisella on ainoastaa yksi hyöty, se että kaikki ei sairastu yhtäaikaa jolloin yhteiskunta olisi kusessa.