Toisen maailmansodan jälkeen oli tarve sitoa vanhat kiistakumppanit Saksa ja Ranska riippuvaisiksi toisistaan, joka osaltaan ehkäisisi tulevia sotia. Tätä varten perustettiin Euroopan hiili- ja teräsyhteisö (EHTY) vuonna 1950, johon liittyivät Alankomaat, Belgia, Luxemburg, Länsi-Saksa, Italia ja Ranska. Nämä kuusi valtiota allekirjoittivat 18. huhtikuuta 1951 Pariisissa perustamissopimuksen, joka tuli voimaan 23. heinäkuuta 1952 ja solmittiin 50 vuoden ajaksi.
Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti 9. toukokuuta 1950 Jean Monnet'n ajatusten innoittamana Saksan liittotasavallan ja Ranskan hiili- ja teräsvarojen yhdistämistä. Uuden järjestelmän oli määrä olla avoin muillekin maanosan valtioille. Tätä päivää on alettu viettää Eurooppa-päivänä, unionin syntymäpäivänä.
Kuuden valtion ulkoministerit päättivät Messinan kokouksessa 1. ja 2. kesäkuuta 1955 laajentaa Euroopan yhdentymisen koskemaan taloutta kokonaisuudessaan. Kuusi jäsenvaltiota allekirjoittivat 25. maaliskuuta 1957 Roomassa Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimukset, jotka tulivat voimaan vuoden 1958 alusta.
Vuonna 1957 maat allekirjoittivat Rooman sopimuksen, jonka myötä perustettiin Euroopan talousyhteisö (engl. European economic community, EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). Vuonna 1967 astui voimaan sulautumissopimus, jolla EHTY, EEC ja Euratom yhdistettiin Euroopan yhteisöiksi (EY).[2]
Vuonna 1973 EY:hyn liittyi Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska, ja tämän jälkeen yhteisö alkoi hiljalleen laajeta nykyisiin mittoihinsa.
Unionin perustaminen
Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista) allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Euroopan yhteisön jäsenien kesken Alankomaiden Maastrichtissa ja astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.
Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siinä esiteltiin kolme peruspilaria: yhteisö, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.
Perussopimusta täsmennettiin Lissabonisa 2008.
Ranskan ulkoministeri Robert Schuman ehdotti 9. toukokuuta 1950 Jean Monnet'n ajatusten innoittamana Saksan liittotasavallan ja Ranskan hiili- ja teräsvarojen yhdistämistä. Uuden järjestelmän oli määrä olla avoin muillekin maanosan valtioille. Tätä päivää on alettu viettää Eurooppa-päivänä, unionin syntymäpäivänä.
Kuuden valtion ulkoministerit päättivät Messinan kokouksessa 1. ja 2. kesäkuuta 1955 laajentaa Euroopan yhdentymisen koskemaan taloutta kokonaisuudessaan. Kuusi jäsenvaltiota allekirjoittivat 25. maaliskuuta 1957 Roomassa Euroopan talousyhteisön (ETY) ja Euroopan atomienergiayhteisön (Euratom) perustamissopimukset, jotka tulivat voimaan vuoden 1958 alusta.
Vuonna 1957 maat allekirjoittivat Rooman sopimuksen, jonka myötä perustettiin Euroopan talousyhteisö (engl. European economic community, EEC) ja Euroopan atomienergiayhteisö (Euratom). Vuonna 1967 astui voimaan sulautumissopimus, jolla EHTY, EEC ja Euratom yhdistettiin Euroopan yhteisöiksi (EY).[2]
Vuonna 1973 EY:hyn liittyi Iso-Britannia, Irlanti ja Tanska, ja tämän jälkeen yhteisö alkoi hiljalleen laajeta nykyisiin mittoihinsa.
Unionin perustaminen
Maastrichtin sopimus (virallisemmin Sopimus Euroopan unionista) allekirjoitettiin 7. helmikuuta 1992 Euroopan yhteisön jäsenien kesken Alankomaiden Maastrichtissa ja astui voimaan 1. marraskuuta 1993. Se syntyi talous- ja rahaliittoa ja poliittista yhteistyötä koskevien erillisten neuvottelujen tuloksena.
Sopimus johti Euroopan unionin syntyyn, euron luomiseen, ja siinä esiteltiin kolme peruspilaria: yhteisö, yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ja yhteistyö oikeus- ja sisäasioissa.
Perussopimusta täsmennettiin Lissabonisa 2008.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Ei ole ilmennyt pienintäkään aietta missään EU:n jäsenmaassa EU:n lakkauttamiseksi.
Koronaviruspandemian torjunta on kunkin jäsenmaan asia, mutta jälkiseurausten korjaamisessa tarvitaan taas EU:a yhteistoimintaorganisaationa.
Pandemian jälkeen on EU:n aika ryhtyä siirtymään kohti liittovaltiota.
Tuskin, jos halu siihen puuttuu!
Nykyinen EU on monella tapaa tehoton,koska se on vapaaehtoinen organisaatio ja lopultakin kukin jäsenmaa voi pelata omia pelejään,kutenUnkari tällä hetkellä.
Liittovaltio olisi "oikea" valtio ja kykenisi toimimaan sen mukaan. Nyt haetaan aina jäsenmaiden yksimielisyyttä ja yksinkertaisetkin asiat venyvät.Byrokratia kukoistaa.
Liittovaltio ei poista ongelmia,mutta niiden ratkaisu tehostuu.
Tarvitaan keskitetty johto, turvallisuuspolitiikka, budjetti ja oma armeija. Jäsenvaltioille jätetään suuri valta sisäisissä asioissa.
"Tarvitaan keskitetty johto, turvallisuuspolitiikka, budjetti ja oma armeija"
Mitä hyötyä yhdellekään jäsenvaltiolle tai kenellekään eurooppalaiselle olisi näistä?
Vai ihan vain ideologian vuoksiko ne pitäisi tehdä?
"Tarvitaan keskitetty johto, turvallisuuspolitiikka, budjetti ja oma armeija"
"Vai ihan vain ideologian vuoksiko ne pitäisi tehdä?"
Ihan ideologianko vuoksi ne ovat itsenäisten valtioiden ominaisuuksia.
EU on valtioliitto, ei valtio.Se on yksi pääsyy moniin ongelmiin.Lopullinen valta on jäsenmailla.
Unkari on päättänyt monen muun maan tavoin saattaa poikkeustilasäännökset voimaan epidemian vuoksi.
Unkarin ratkaisussa on pari isoa ongelmaa. Se siirtää hallitukselle ja pääministerille enemmän valtaa kuin epidemian tukahduttamisen voi katsoa vaativan. Unkarissa pannaan käytännössä parlamentti jäähylle hätätilan ajaksi ja valta siirretään pääministerille.
Toinen ongelma on toimien mitoitus. Epidemiasta väärää tietoa levittäville voidaan antaa vuosien mittainen vankeusrangaistus. Unkarissa sananvapaus on jo vähissä, joten ”väärää tietoa” voi olla tulevaisuudessa monikin asia: esimerkiksi hallituksen epidemiatoimien arvostelu.
KOLMAS ongelma on ajallisen rajoituksen puuttuminen. Pääministeri ja hallitus saavat uudet ja kattavat valtuutensa itselleen toistaiseksi. Hätätila voidaan näiden sääntöjen mukaan tarkastaa perustuslakituomioistuimessa, ja parlamentti voi purkaa poikkeustilat. Unkarin ratkaisun ongelma on, että näillä ”tarkastajilla” ei ole aitoa itsenäisyyttä – ne molemmat ovat pääministeri Viktor Orbánin taskussa.
Euroopan unionissa on siten maa, joka ei missään tapauksessa kelpaisi jäseneksi, jos se nyt hakisi jäsenyyttä.
Unkarissa pääministeri Viktor Orbán sai maanantaina maansa parlamentista käytännössä yksinvallan koronaviruksen vastaisen taistelun varjolla.
Demokratia sai väistyä – rajattomalle vallalle ei määrätty päättymispäivää.
Synkimpien arvioiden mukaan EU:n sisään syntyi ensimmäinen diktatuuri.
Orbánin Unkari on ollut tällä tiellä jo pitkään. Tästä on puhuttu ja tätä on pelätty. Sananvapaus, riippumaton oikeuslaitos sekä vapaa kansalaisyhteiskunta ja tiede-elämä ovat olleet rajoitusten kohteena jo hyvän tovin.
Käytännössä Orbán voi nyt koronan turvin vaientaa mediaa, oppositiota ja muita vastaanhangoittelijoita.
Aika näyttää, kuinka hän rajatonta valtaansa käyttää. Järki sanoo, ettei sellaista valtaa tule koronan vuoksi kenellekään antaa.
Niin, eeuun alkuperäisestä rauhanjärjestö-ajatuksesta on etäännytty aika kauas, kun puuhataan ja vaaditaan totaalisempaa militarisointia, yhdessä sotilasliiton kanssa.
Ja tätä kaikkea puuhataan rauhanjärjestöksi perustetun eeuun nimessä??
Mielestäni siinä vaiheessa koko järjestö on menettänyt olemassaolonsa oikeutuksen.
Ainakin pitäisi vakavasti eeuu johtajien pohtia, onko nyt unohdettu jotain siitä alkuperäisestä rauhan-ajatuksesta.
EU ei puuhaa mitään militarisointia.
Sotilastoimia varten on NATO.
Siihen ovat vauhdilla liittymässä myös Suomi ja Ruotsi.
Alunperin ei ollut tarkoituksena perustaa liittovaltiota. Mutta Ranskan ja Saksan vallanhimoiset johtajat haluavat koko Euroopan komentoonsa ja siitä on tullut tämä liittovaltiohanke.
Ei ole mitään liittovaltiohanketta.
EU:ssa on sananvapaus,joten asiasta kyllä keskustellaan.
Liittovaltion suuntaan eteneminen tehostaisi mm.EU:n instituutioiden päätöksentekokykyä.