Mitäpä koronan Jälkeen?

Hyvä kysymys on mitä koronan jälkeen. Miten yhteiskunnat tulevat muuttumaan, ja miten globalisaatio. Tuleeko se muuttamaan yhteiskunnallisia arvoja, vai tuottaako se kaikenlaisille haukoille mahdollisuuden iskeä oman egoistisen poliittisen tarpeensa mukaan, valemedialla, luomalla kaaosta ja epävarmuutta Euroopassa, joka ei kyllä palvele eurooppalaisia, ja Suomea osana sitä globaalissa maailmassa. On huomioitava, että maailman ei ole enää eurosentrinen vaan multisentrinen. Me emme elä enää 90 tai 2000 lukua. Vaikka globaali markkinatalous on saavuttanut myös aiemmin olleet kehitysmaat, nostaen heidät taloudellisesti aivan erilaiseen kansainväliseen asemaan kuin oli pelkästään länsijohtoisessa maailmassa, joka on tietysti mahdollisuus mutta myös uhka. Näiden valtiomuoto on historiallisella perinteellään ollut autoritatiivinen, eikä se muutu. Sellaisten kulttuurien muutoksessa, joka länsimaissakin tapahtui itsevaltiudesta demokratiaan kesti satoja verisiä vuosia, viimeismpänä toinen maailmansota. Demokratiaa oli tätä ennen vain muutamissa Euroopan maissa, mutta kyllä vahvimmissa, ja monissa se oli vain suhteellista. Nyt kun elämme taloudellisen globalisaation aikaa, kaiken länsimaisen markkinatalouden ehdoilla, josta on myös tullut humanismin siivellä, tai osana sitä tärkein moraalinen arvo. Kaikki mitataan rahassa, ja elintasossa. Se ketju ei ole välttämättä hyvä. On hyvä, että ihmisillä on leipää, kieltämättä, mutta kerskakulutus arvona ei palvele kuin ihmisen egoistinen toisten kustannuksella. On selvää, et yhteinen luontomme kärsii tuollaisesta ihmisten luomasta arvomaailmallisesta oravanpyörästä. Asialle on kuitenkin vaihtoehtoja. Täytyykö olla kaikessa mukana, vaikka läntinen talous on aloittanut globalisoituvassa, jossa muka oli mukana arvopohjaa, niin tarvitseeko kaikessa olla mukana. Hyvää vaihtoehtoja on mm. Vahvat sisämarkkinat Eurooppaan, vähän niin kuin Trump tarkoitti ameriikalle. Suomi yksin on liian pieni toimija globaalisti mutta yhdessä Euroopan kanssa samanlainen talousmahti kuin Yhdysvallat. Ja olisi järjetöntä tällaisena suurvalta poliittisena aikana pienen Suomen erota EUsta, jäädä yksin Euroopan laidalle. Me emme ole Britannia, jonka perusteet Eu erolle olivat kuitenkin, että se on maailman kuudenneksi suurin talous, ja sotilasmahtina viidenneksi suurin. Britannia ajattelee vieläkin olevansa suurvalta, jota kylläkin oli ja on, ja suhde mannereurooppaan on ollut moninainen. Monet britit eivät pidä itseänsä eurooppalaisina. Se on identiteetti politiikkaa. Toisaalta eivät myöskään suomalaiset pidä itseään venäläisinä vaan läntisen kulttuurin kantajina, ja historiallisesti aivan aiheesta. Suomalaiset heimot ovat kautta historian, jos ei ole ollut sotia, tukeutuneet mieluimmin liittoon variagit kanssa kuin novgorodiin. Sieltä on myös kehittynyt valtioliitto Ruotsiin. Paljon sotia käytiin, mutta enemmän tehtiin yhteistyötä, suomalaiset ja ruotsalaiset heimot, niin sodassa kuin rauhassa. Variagit kävivät orjakauppaa, mutta eipä sinne suomalaisia juurikaan mennyt, Ei sen pahemmin kuin ruotsalaisia.
1<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 1

Vanhimmat

Ol huoleti.Kaljapaari aukee taas ja asiakkai riittää .Suome Suoovileni on piretty pystys raha voimall,kun ei neet muutonkaan ois pytyspitämäti pystys pysyneet ,nii tilanne on lähes normaali ja neet palkkaa nii ku ennekii , ku halval saa .

Äänestä

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kysymys on mitä koronan jälkeen. Miten yhteiskunnat tulevat muuttumaan, ja miten globalisaatio. Tuleeko se muuttamaan yhteiskunnallisia arvoja, vai tuottaako se kaikenlaisille haukoille mahdollisuuden iskeä oman egoistisen poliittisen tarpeensa mukaan, valemedialla, luomalla kaaosta ja epävarmuutta Euroopassa, joka ei kyllä palvele eurooppalaisia, ja Suomea osana sitä globaalissa maailmassa. On huomioitava, että maailman ei ole enää eurosentrinen vaan multisentrinen. Me emme elä enää 90 tai 2000 lukua. Vaikka globaali markkinatalous on saavuttanut myös aiemmin olleet kehitysmaat, nostaen heidät taloudellisesti aivan erilaiseen kansainväliseen asemaan kuin oli pelkästään länsijohtoisessa maailmassa, joka on tietysti mahdollisuus mutta myös uhka. Näiden valtiomuoto on historiallisella perinteellään ollut autoritatiivinen, eikä se muutu. Sellaisten kulttuurien muutoksessa, joka länsimaissakin tapahtui itsevaltiudesta demokratiaan kesti satoja verisiä vuosia, viimeismpänä toinen maailmansota. Demokratiaa oli tätä ennen vain muutamissa Euroopan maissa, mutta kyllä vahvimmissa, ja monissa se oli vain suhteellista. Nyt kun elämme taloudellisen globalisaation aikaa, kaiken länsimaisen markkinatalouden ehdoilla, josta on myös tullut humanismin siivellä, tai osana sitä tärkein moraalinen arvo. Kaikki mitataan rahassa, ja elintasossa. Se ketju ei ole välttämättä hyvä. On hyvä, että ihmisillä on leipää, kieltämättä, mutta kerskakulutus arvona ei palvele kuin ihmisen egoistinen toisten kustannuksella. On selvää, et yhteinen luontomme kärsii tuollaisesta ihmisten luomasta arvomaailmallisesta oravanpyörästä. Asialle on kuitenkin vaihtoehtoja. Täytyykö olla kaikessa mukana, vaikka läntinen talous on aloittanut globalisoituvassa, jossa muka oli mukana arvopohjaa, niin tarvitseeko kaikessa olla mukana. Hyvää vaihtoehtoja on mm. Vahvat sisämarkkinat Eurooppaan, vähän niin kuin Trump tarkoitti ameriikalle. Suomi yksin on liian pieni toimija globaalisti mutta yhdessä Euroopan kanssa samanlainen talousmahti kuin Yhdysvallat. Ja olisi järjetöntä tällaisena suurvalta poliittisena aikana pienen Suomen erota EUsta, jäädä yksin Euroopan laidalle. Me emme ole Britannia, jonka perusteet Eu erolle olivat kuitenkin, että se on maailman kuudenneksi suurin talous, ja sotilasmahtina viidenneksi suurin. Britannia ajattelee vieläkin olevansa suurvalta, jota kylläkin oli ja on, ja suhde mannereurooppaan on ollut moninainen. Monet britit eivät pidä itseänsä eurooppalaisina. Se on identiteetti politiikkaa. Toisaalta eivät myöskään suomalaiset pidä itseään venäläisinä vaan läntisen kulttuurin kantajina, ja historiallisesti aivan aiheesta. Suomalaiset heimot ovat kautta historian, jos ei ole ollut sotia, tukeutuneet mieluimmin liittoon variagit kanssa kuin novgorodiin. Sieltä on myös kehittynyt valtioliitto Ruotsiin. Paljon sotia käytiin, mutta enemmän tehtiin yhteistyötä, suomalaiset ja ruotsalaiset heimot, niin sodassa kuin rauhassa. Variagit kävivät orjakauppaa, mutta eipä sinne suomalaisia juurikaan mennyt, Ei sen pahemmin kuin ruotsalaisia.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu