"1) Suomen linja on sama kuin Maailman terveysjärjestöllä (siirryt toiseen palveluun) WHO:lla.
Suojus kuuluu sairaalaoloihin ja sairastaville.
– Suomessa [korkeimman tehokkuusluokan FFP2- ja FFP3] maskit on keskitetty hygieeniseen käyttöön koulutetuille terveydenhuollon ammattilaisille, sanoo Työterveyslaitoksen johtkava asiantuntija Martti Humppila.
2) Kosket kasvoihisi, jos asennat suojuksen väärin.
Hengityksensuojaimia pitää osata käyttää oikein, eli olla viemättä taudinaiheuttajia kasvoihin, ja suojain tulee vaihtaa usein. Näin kuuluu neuvo muun muassa THL:lta. Suojaimen käyttäminen sitä tahraamatta on erittäin vaikeaa, sanoo Työterveyslaitoksen (TTL) vanhempi tutkija Erja Mäkelä".
https://yle.fi/uutiset/3-11281950?origin=rss
3) Omatekoisten kasvosuojusten tehokkuuteen voi liittyä harhaluuloja.
Käsityöläinen ei saa väittää, että hänen tekemänsä kaunis kasvosuoja suojaa koronalta, painottaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
TTL:n Erja Mäkelä ei tyrmää kasvopukinetta, mutta maskin läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla.
Sitä ei saa ottaa välillä pois, ja se pitää pestä heti käytön jälkeen. Eikä kotitekoinen maski anna hengityksensuojaimen vertaista suojaa.
4) Edes "virallinen" maski ei suodata kunnolla.
Kun koronaan sairastunutta tai tartunnan saaneeksi epäiltyä kuljetetaan esimerkiksi sairaalaan, viranomaiset kehottavat pukemaan tälle suu-nenäsuojuksen.
Uloshengitysventtiilillä varustettu, uutiskuvista tuttu suodattimellinen hengityssuojain on tilanteessa kuitenkin väärä valinta. Se suodattaa ilmaa vain yhteen suuntaan eli se suojaa vain käyttäjäänsä.
Mikrobit leviävät edelleen potilaan hengitysilman mukana maskista ulos. Koronan kanssa ilmassa leviävyydestä ei ole vielä tutkittua tietoa.
Kasvomaskeja kaipaavissa keskusteluissa maskien mekaanisista ominaisuuksista muistuttaa muun muassa THL (siirryt toiseen palveluun).
5) Suojain on merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä.
Esimerkiksi aiemmista epidemioista kärsineissä Aasian maissa maskista on tullut arkipäiväinen näky kaduilla ja osa tapakulttuuria, kuten BBC kertoo (siirryt toiseen palveluun) jutussaan.
Ihmiset käyttävät niitä tavallisen flunssan aikaan suojatakseen toisia, ja nyt koronan aikaan maskit ovat viesti siitä, että suojautunut henkilö ottaa hygienian vakavasti.
6) Suojainten hyödystä etsitään tutkimusnäyttöä.
Koronaviruksen tarttuvuutta vasta selvitetään, mutta erilaisten hengityksensuojainten tehoja on tutkittu. Twitter-keskustelijat ja erilaiset verkkojulkaisut ovat innolla nostaneet esiin (siirryt toiseen palveluun) vertailuja maskillisten ja maskittomien tartunta-alttiudesta esimerkiksi kausiflunssien kohdalla.
Eräässä liki vuosikymmenen takaisessa tutkimuksessa Cambridgen tutkijat kokeilivat (siirryt toiseen palveluun), kuinka tehokkaasti eri materiaaleista tehdyt maskit pysäyttävät [koronavirusta pienempiä] hiukkasia. Siinä missä leikkaussalimaskin läpi ei päässyt 89 prosenttia hiukkasista, lähes samaan ylsi pölynimuripussi ja t-paitakin pysäytti 70 prosenttia partikkeleista.
TTL:n Erja Mäkelä korostaa, että suojainten tehoa on tutkimusasetelmilla vaikea todentaa, mutta esimerkiksi ebola-epidemian taltuttaminen osoitti suojaimilla voivan olla laajasti käytettynä merkitystä.
7) Kaulahuivin turva ja kohtelias karttelu
Suomen katukuvassa näkyy jo kasvonsa huivilla peittäviä kulkijoita. Huivista tai kaulaliinasta on hyötyä, jos aivastuttaa. Se rajoittaa roiskimista. THL:kin kanta on silti se, että kaulaliinan käyttäjää itseään ei liina suojaa ympäröiviltä mikrobeilta.
– Siksi kannattaisi pitää suosiolla turvaväliä muihin. Meillä on Suomessa tilaa väistää aivan eri lailla kuin Aasian suurkaupungeissa, vanhempi tutkija Erja Mäkelä sanoo.
Suojus kuuluu sairaalaoloihin ja sairastaville.
– Suomessa [korkeimman tehokkuusluokan FFP2- ja FFP3] maskit on keskitetty hygieeniseen käyttöön koulutetuille terveydenhuollon ammattilaisille, sanoo Työterveyslaitoksen johtkava asiantuntija Martti Humppila.
2) Kosket kasvoihisi, jos asennat suojuksen väärin.
Hengityksensuojaimia pitää osata käyttää oikein, eli olla viemättä taudinaiheuttajia kasvoihin, ja suojain tulee vaihtaa usein. Näin kuuluu neuvo muun muassa THL:lta. Suojaimen käyttäminen sitä tahraamatta on erittäin vaikeaa, sanoo Työterveyslaitoksen (TTL) vanhempi tutkija Erja Mäkelä".
https://yle.fi/uutiset/3-11281950?origin=rss
3) Omatekoisten kasvosuojusten tehokkuuteen voi liittyä harhaluuloja.
Käsityöläinen ei saa väittää, että hänen tekemänsä kaunis kasvosuoja suojaa koronalta, painottaa Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes.
TTL:n Erja Mäkelä ei tyrmää kasvopukinetta, mutta maskin läpi pitää pystyä hengittämään kunnolla.
Sitä ei saa ottaa välillä pois, ja se pitää pestä heti käytön jälkeen. Eikä kotitekoinen maski anna hengityksensuojaimen vertaista suojaa.
4) Edes "virallinen" maski ei suodata kunnolla.
Kun koronaan sairastunutta tai tartunnan saaneeksi epäiltyä kuljetetaan esimerkiksi sairaalaan, viranomaiset kehottavat pukemaan tälle suu-nenäsuojuksen.
Uloshengitysventtiilillä varustettu, uutiskuvista tuttu suodattimellinen hengityssuojain on tilanteessa kuitenkin väärä valinta. Se suodattaa ilmaa vain yhteen suuntaan eli se suojaa vain käyttäjäänsä.
Mikrobit leviävät edelleen potilaan hengitysilman mukana maskista ulos. Koronan kanssa ilmassa leviävyydestä ei ole vielä tutkittua tietoa.
Kasvomaskeja kaipaavissa keskusteluissa maskien mekaanisista ominaisuuksista muistuttaa muun muassa THL (siirryt toiseen palveluun).
5) Suojain on merkki siitä, että kunnioittaa muiden terveyttä.
Esimerkiksi aiemmista epidemioista kärsineissä Aasian maissa maskista on tullut arkipäiväinen näky kaduilla ja osa tapakulttuuria, kuten BBC kertoo (siirryt toiseen palveluun) jutussaan.
Ihmiset käyttävät niitä tavallisen flunssan aikaan suojatakseen toisia, ja nyt koronan aikaan maskit ovat viesti siitä, että suojautunut henkilö ottaa hygienian vakavasti.
6) Suojainten hyödystä etsitään tutkimusnäyttöä.
Koronaviruksen tarttuvuutta vasta selvitetään, mutta erilaisten hengityksensuojainten tehoja on tutkittu. Twitter-keskustelijat ja erilaiset verkkojulkaisut ovat innolla nostaneet esiin (siirryt toiseen palveluun) vertailuja maskillisten ja maskittomien tartunta-alttiudesta esimerkiksi kausiflunssien kohdalla.
Eräässä liki vuosikymmenen takaisessa tutkimuksessa Cambridgen tutkijat kokeilivat (siirryt toiseen palveluun), kuinka tehokkaasti eri materiaaleista tehdyt maskit pysäyttävät [koronavirusta pienempiä] hiukkasia. Siinä missä leikkaussalimaskin läpi ei päässyt 89 prosenttia hiukkasista, lähes samaan ylsi pölynimuripussi ja t-paitakin pysäytti 70 prosenttia partikkeleista.
TTL:n Erja Mäkelä korostaa, että suojainten tehoa on tutkimusasetelmilla vaikea todentaa, mutta esimerkiksi ebola-epidemian taltuttaminen osoitti suojaimilla voivan olla laajasti käytettynä merkitystä.
7) Kaulahuivin turva ja kohtelias karttelu
Suomen katukuvassa näkyy jo kasvonsa huivilla peittäviä kulkijoita. Huivista tai kaulaliinasta on hyötyä, jos aivastuttaa. Se rajoittaa roiskimista. THL:kin kanta on silti se, että kaulaliinan käyttäjää itseään ei liina suojaa ympäröiviltä mikrobeilta.
– Siksi kannattaisi pitää suosiolla turvaväliä muihin. Meillä on Suomessa tilaa väistää aivan eri lailla kuin Aasian suurkaupungeissa, vanhempi tutkija Erja Mäkelä sanoo.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Mielenkiintoista. Ihmettelen tuota että jos tutkitusti t-paita kasvojen suojana pysäyttää 70 prosenttia partikkeleista, niin miten huivi tai kaulaliina kaksin- tai nelinkertaisenakaan ei muka suojaa käyttäjää. Tosin monien muiden maiden asiantuntijat ovat sanoneet että se kyllä suojaa. Riskinä tosin lienee, että jos huivia ei pestä riittävän usein, siihen voi jäädä viruksia ja likainen huivi päivittäin käytettynä saattaa jopa lisätä tartuntariskiä.
Kkaikki tuollaiset itse viritetyt "duojat" vain lisäävät tartuntariskiä siksi, että niihin väärinkäytettynä kerääntyy taudinaiheuttajia ja siitä ne siirtyvät hengitysteihin.
En lukenut kirjoitusta mutta kommentoin otsikkoon.
Kaikki maskit suojaa, kuinka paljon niin on kiinni tekijöistä joista suurimman virheen yleensä aiheuttaa käyttäjä itse.
Katsoin juuri kivoja videoita tekevän videota, olisiko ollu intiasta missä tämä henkilö ja muut kansalaiset käyttää maskia. Tämä henkilö ottaa monta kertaa maskin pois kasvoilta ja laittaa taas takaisin, samoin käsin. No suojaahan se mutta minkä verran.
Maski kuin maski, jos se on huonosti kasvoilla niin mikään suojaustaso ei takaa suojausta silloin! Tavallinen halppismaksi (se kinurginen paperimaski) on todella väljä yleensä ja maskin joka puolelle jää SUURIA aukkoja mistä hengität ilmaa. Tälläisen käyttö on liki turhaa, koska ilmavirtaus maskin edessä on heikko kun taas maskin sivuilla suuri johtuen maskin irti olemisesta kasvoilta jolloin hengitysvirtaus käy maskin reunoilta, sieltä se pöpökin löytää tiensä.
Meillä hoitoalalla.. maskien, hanskojen käyttöä koulutetaan ihan erityisesti.
Tavallisen kansan ymmärrys varsinkin ennen tätä korona aikaa hanskojen suojasta on täysin virheellinen. JOS hanskoja käyttää väärin niin ne ei anna mitään suojaa!
Se tarkoittaa siis sitä että jos hanskat puetaan likaisin käsin niin hanskat on likaiset päältäpäinkin jo yleensä silloin. Sekä kun hanskoja poistetaan niin yleensä niitä ei osaa poistaa edes ammattilainen ennen kuin se opetetaan uudestaan. Toiseksi se mitä näkee niin hanskat pidetään kädessä liian kauan. Vertaa hanskaa kondoomiin, kondomia käytetään vain kerran, yhteen asiaan ja sitten se poistetaan, hanskoja ei kaikki ymmärrä käyttää näin.
Jos kaupan sisääntulossa tarjotaan hanskoja ja käsidesiä.
Desinfioikädet, pue hanskat.
Asioinnin jälkeen poista hanskat ja laita kaupan roskikseen ja desinfioikädet.
Näin niistä on ehkä edes jokin hyöty saavutettu.
MUTTA JOS joku asiakas on ottanut hanskat käteen ilman desinfiointia niin se koko hanskalaatikko saatttaa olla likaantunut vaikka korona viiruksesta. Kaupassa siis pitäisi antaa asiakkaille hanskat vasta käsiendesinfioinnin jälkeen.
"Jos asennat maskin väärin, kosket kasvoihisi."
??? Yleensä kai pestään kädet ja asetetaan maski puhtain käsin. Joten mitä se kasvojen koskeminen haittaa?
Onko sitten kasvojen räplääminen ilman maskia jotenkin turvallisempaa ?
Moottoripyöräkypärä kaasusuojaimella on ainoa toimiva maski, muista on turhaa hölistäkään.
HUS:n työntekijöiden näkemykset samoin kuin OYKS:nkin: kasvomaskeista ei hyötyä massoille sillä niitä ei osata oikein käyttää.
Miksi missään ei kerrota MITEN niitä sitten pitäisi käyttää. Miksi tätä tietoa pantataan?
Ihan millainen kangas tahansa suodattaa hiukkasia, eli riski vähenee saada itse tartunta jos pidät nenän ja suun edessä jotain ja henkität siitä läpi. Aika iso hyöty
Muutaman kympin puolimaskit on silikonia tai termoplastista pehmeää muovia jossa hiukkasuodatin. Maskit on ilmatiiviitä ja myös ilmatiiviisti kasvoille eli kaikki henkitys tulee suodattimen kautta. Sieltä ei voi mitenkään päästä korona läpi samassa muodossa jossa se on tartuttanut kaikki ihmiset ja tauti levinnyt.