Emme kappeleita tarvitse
Anonyymi
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Sateessa, tuiskussa ja hämärässä?
Nuorille ja vanhoille, terveille ja sairaille, hyvin liikkuville ja huonosti liikkuville?
Keitä kuvittelet edustavasi?
Näyttää olevan pari pidempää taustoittavaa ja pohtivaa kommenttia. 1)
Pääkaupunkiseudulla siviilihautajaistilaisuuden pito seurakunnan hautausmaan/krematorion kappelissa on kielletty mm. Espoossa, Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa. Silti niidenkin seurakunnat saavat ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen valtion avustusta noin 20 euroa/kuntalainen/vuosi. Se tulee valtion budjetissa olevassa 116 miljoonan euron määrärahasta.
Uskonnottomat osallistuivat kappelien rakentamisen ja ylläpidon kustannuksiin vuoteen 2012 asti yritysten ja toiminimien kirkollisveron kautta sekä yhteisöverosta kirkolle annetun jako-osuuden kautta. Ne on siten kirjanpidollisesti erotettu vasta muutama vuosi sitten. Ja kappelien käytöstä siviilihautajaisiin peritään ja maksetaan erityinen vuokra. Sen sijaan muut hautausmaamaksut ovat samoja kirkkoon kuulumattomuudesta ja kuulumisesta riippumatta.
Hautaustoimilailla on säädetty, että seurakuntien hautausmaat hoitavat ns. yleistä hautaustoimea Suomessa. Vain ne saavat valtiolta rahoitusta tämän ns. yleisen hautaustoimen hoitamiseen. Tällä perusteella on aika selvää, että kirkkoon kuulumattomien taholla nousee kysymyksiä ihmisten yhdenvertaisesta eli syrjimättömästä kohtelusta ns. yleisen hautaustoimen piirissä. Kieltolinja Se on kirkkohallituksen suosituksen mukainen.
Hautausmaiden ja krematorioiden lämpimillä tiloilla on ”logistisen” sijaintinsa vuoksi kysyntää, varsinkin kun suomalaiseen hautausperinteeseen on kuulunut hautajaistilaisuus, jossa vainaja on arkussa ennen arkkuhautausta tai ennen tuhkausta krematoriossa. Eri asia on, että yhä useampi vainaja on toivonut ennen kuolemaansa tuhkansa sirottelua hautausmaiden ulkopuolella.
Hietaniemen tunnustuksettomalla kappelilla on ollut ja on yhä arvokas osa uskonnottomassa hautajaiskulttuurissa Helsingin seudulla.
Hautajaistilaisuuksiin yhteen uskontoon sitoutumattomien seremoniatilojen tarjoaminen erityisesti Helsingin ulkopuolella on nouseva kysymys yhdenvertaisuuslain valossa. Julkisen vallan, myös kuntien velvollisuus on edistää yhdenvertaisuutta; ketään ei saa lain mukaan syrjiä myöskään uskontotoon tai vakaukseen liittyen.
Eri asia on, että monet uskonnottomat ovat alkanee ajatella, että ”ei tupata jossei tykätä”. Monet vainajat hyvästellään ennen tuhkausta vain lähimpien toimesta ja laajempi sosiaalinen hautajaistilaisuus on muistotilaisuuden yhteydessä. Hautauskulttuuri monipuolistuu. Toki arkkuhautauksissa vainajaa edelleen saatellaan räntäsateella maahanlaskun yhteydessä.
Tässä 2) "Eri asia on, että monet uskonnottomat ovat alkaneet ajatella, että ”ei tupata jossei tykätä”. Monet vainajat hyvästellään ennen tuhkausta vain lähimpien toimesta ja laajempi sosiaalinen hautajaistilaisuus on muistotilaisuuden yhteydessä (tuhkauurna ehkä paikalla tai ei) tai mahdollisesti tuhkauurnan laskun & muistotilaisuuden yhteydessä.
Hautauskulttuuri monipuolistuu. Toki arkkuhautauksissa vainajaa edelleen saatellaan räntäsateella maahanlaskun yhteydessä ja sen jälkeen siirrytään muistotilaisuuteen yleensä pois hautausmaan läheisyydestä. Muistotilaisuuden pitopaikkojahan löytyy. Sen sijaan sopivia paikkoja arkun kuljetuksiin ja esillä pitoon on vähemmän.
Hietaniemen tunnustuksettomalla kappelilla on ollut ja on yhä arvokas osa uskonnottomassa hautajaiskulttuurissa Helsingin seudulla.
Eräät Vapaa-ajattelijain yhdistykset eri puolilla maata pitävät yllä hautausmaata. Kotkassa sellainen on ollut toiminnassa jo 90 vuotta. Valtiovalta ei ole kuitenkaan tukenut Vapaa-ajattelijain hautausmaita mitenkään, sillä hoitaahan kirkko niin sanottua yleistä hautaustoimea.
Valtiovaltaa ei huoleta, että uskonnottomien kohtelu eri puolilla maata on kirkon mielivallan alla. Mikään puoluekaan ei ole uskaltanut puuttua asiaan. Ne ilmeisesti pelkäävät "imperiumin vastaiskua". Hautaustoimilakia säädettäessä eduskunta edellytti, että lain toimivuutta tarkastellaan. Ollisiko nyt aika tarkastella.
Hautaustoimi tulee sisällyttää uusien maakuntien tehtäviin. Se antaa mahdollisuuden perustaa esimerkiksi uusien krematorioiden ja niiden yhteyteen tulevien tunnustuksettomien seremoniatilojen rakentamisen. Tuhkan loppusijoitukseen tarkoitetut uurnahautausmaat & muistolehdot tuhkan sirotteluihin ovat myös kustannuksiltaan perinteistä arkkuhautausmaata edullisempia.
Esimerkiksi Tanskassa on duaalimalli, jossa on julkisen vallan ylläpitämiä hautausmaita ja niiden lisäksi vanhat kirkkomaat ovat edelleen sikäläisten seurakuntien hoidossa.
Eipä siinä oikeastaan kappeleita paljoa kaivata, kun kalmo heitetään arkkuineen uuniin tai kaivetaan maahan ja sillä sipuli.
"Eipä....kaivata...."
Mistä sen tiedät?
On yksiselitteistä evidenssiä sen puolesta, että moni noita kappeleita kaipaavat. Ei siis välttämättä siksi että ovat kappeleita, vaan siksi että ovat käyttökelpoisia saattotilaisuuden pitoon sopivia rakennuksia.
Kuvaamasi tapa kohdella vanhempiaan tai lapsiaan ei sovi useimmille. Heille pyritään aikaansaamaan tilanne, joka vastaa heidän tarpeitaan.
Laita toki linkki tutkimukseen, jossa vahvistetaan yksiselitteinen evidenssisi.
Eiköhän+jo+pelkästään+ne+tuhannet+Pro-Seremoniain+puhujien+'vetämät'+hautajaiset+riitä+evidenssiksi?+Reippaasti+yli+95%+näistä+on+tapahtunut+kappeleissa.
Eli sinulla ei ole mitään referenssiä ääliömäisen möläytyksesi tueksi. Case closed.
Voi sinua raasua. Olet niiiiin terävä, että oikein huvittaa!
Hautaustilaisuudet ovat lähinnä teatteria, kaikkine hautajaispuheineen ja papin suoltamine litanioineen. Yleensä hautajaisissa vain tavataan lähiomaisten lisäksi harvoin nähtyjä sukulaisia, jotka keskenään elvistelevät aikaansaannoksiaan elämässään, saattaapa joku tosin muistella joskus lähettäneensä vuosikymmeniä sitten postikortin vainajalle, muistokahveja ryystäessään ja kakkua ahmiessaan.