Jeesukseen uskovat ja ateistit ovat harvinaisen yksimielisiä ainakin yhdestä asiasta.
Nimittäin siitä, että Jeesukseen uskovien ylöstempaus tulee olemaan erittäin hyvä tapahtuma.
Ateistit pääsevät lopullisesti eroon kiusallisista uskovaisista, jotka usein kehottavat tekemään parannusta, turvaamaan Jeesukseen ja muutenkin horjuttavat heidän epäuskoaan Jeesus-puheillaan.
Jeesukseen uskovat pääsevät Jeesuksen luo ikiajoiksi ja kaikki murheet ja matkan vaivat unohtuvat, kun he saavat Jeesuksen armosta alkaa nauttia iankaikkista onnea ja iloa.
”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.”
1 Tess 4:16,17
Nimittäin siitä, että Jeesukseen uskovien ylöstempaus tulee olemaan erittäin hyvä tapahtuma.
Ateistit pääsevät lopullisesti eroon kiusallisista uskovaisista, jotka usein kehottavat tekemään parannusta, turvaamaan Jeesukseen ja muutenkin horjuttavat heidän epäuskoaan Jeesus-puheillaan.
Jeesukseen uskovat pääsevät Jeesuksen luo ikiajoiksi ja kaikki murheet ja matkan vaivat unohtuvat, kun he saavat Jeesuksen armosta alkaa nauttia iankaikkista onnea ja iloa.
”Sillä itse Herra on tuleva alas taivaasta käskyhuudon, ylienkelin äänen ja Jumalan pasunan kuuluessa, ja Kristuksessa kuolleet nousevat ylös ensin;
sitten meidät, jotka olemme elossa, jotka olemme jääneet tänne, temmataan yhdessä heidän kanssaan pilvissä Herraa vastaan yläilmoihin; ja niin me saamme aina olla Herran kanssa.”
1 Tess 4:16,17
Vastaukset 13
Vanhimmat
”Isä, minä tahdon, että missä minä olen, siellä nekin, jotka sinä olet minulle antanut, olisivat minun kanssani, että he näkisivät minun kirkkauteni, jonka sinä olet minulle antanut, koska olet rakastanut minua jo ennen maailman perustamista.”
Joh 17:24
”Ja vaikka minä menen valmistamaan teille sijaa, tulen minä takaisin ja otan teidät tyköni, että tekin olisitte siellä, missä minä olen.”
Joh 14:3
Saapas nähdä, pystyvätkö ateistit kommentoimaan tätä aloitusta ilman herjaamista.
Toisessa tulemuksessa Jeesus vie omansa 1000 vuodeksi taivaaseen.
1234567---
Pian, hyvin pian me näämme Kuninkaan! 🎶
Raamattu on kirja uskosta, rakkaudesta ja toivosta. Tuo ylöstempaus voi kyllä toteutua pienessä muodossa symbolisesti tai henkisesti, mutta luultavasti kyse on ikuisen TOIVON kipinän asettamisesta sydämeen.
Krishna tietoisuus on omalta osaltaan ratkaissut tuon asian kertomalla, että joskus 2700-2900 lentävillä autoilla lennetään vastaanottamaan Brahmaa. He ilmeisesti luottavat siis tekniseen osittaisratkaisuun ja asioiden suuntaamiseen kohden mahdollista totetumista kaukana tulevaisuudessa.
Juutalaiset ovat puolestaan profeetan kautta ennakoineet, että jonkin katastrofin takia kaikki maapallon asukkaat temmataan lähiavaruuteen. Ilmeisesti jonkinlaisiin ufoaluksiin?
Kaiken kaikkiaan mielenkiintoinen ja uusia ideoita antava kohta raamatussa. Ehkä jopa omalta osaltaan tämä kohta on antanut voimaa teknikoille ja keksijöille luoda lentokoneet. Sillä vaikka yli 2000 vuotta sitten Arkhimedes jo tutki asiaa tarkoin niin vasta paljon myöhemmin jostakin lähteestä saatiin voimaa unelman toteen laittamiseen.
Etkö ole vielä tätä tiennyt, miten hän tuli minut noutamaan?
"MUISTA
Luojaasi nuoruudessasi, ennen kuin hopealanka katkeaa ja kultamalja särkyy, ennen kuin vesiastia rikkoutuu lähteellä ja ammennuspyörä putoaa särkyneenä kaivoon."
En muistanut, koska häntä vihasin. En muistanut myöskään sinänä päivänä, joka silloinkin oli sunnuntai helteinen Sanna-myrskyn päivä Lappeenrannassa. Mutta Hän muisti, koska oli jo äitini kohdussa minut omakseen valinnut, ja tuona päivänä päätti toteuttaa tämän:
"Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä, se rakastaa minua.
Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."
Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa, jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta. Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin, nyt ruumiina olevan ihmisen elämään
Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456.
Tuo ihmeen antanut virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on 307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla tuo virsi kaukaa lapsuudesta. Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen:
"Tämä on minun virsi." Koskaan aikaisemmin en ollut tästä mitään puhunut. Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi. Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin kultakirjaimin ilmestyi sanat:
RAAMATTU ON TOTTA.
Minua alkoi hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt. Koska sen kirjan kansien välissä touhusi tuo inhottava Jumala. Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti korkeuksia.
Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota en kuitenkaan nähnyt.
Mieleen palautui heti se ihana tunne siellä järven rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini. Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat:
"Minä olen Herra, sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!"
Siinä tulivat itsekkäälle ihmiselle kovat sanat. Vaikka on tietoisesti ollut ketään muita tuominnut kuin vain tuota koston Jumalaa. Hetken kuluttua sama ääni jatkoi:
"Ei ole mitään väliä sillä, onko sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden!"
Tämän jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä. Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi ajatuksiin johdatettiin.
Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!"
Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin, sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan silmistäni ja ajatuksistani katoamaan. Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas astelimme.
Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa. Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen, Jumalan monet kostamiset - lähes koko siihen asti eletyn elämäni henkisen puolen pilanneet.
Ja nyt, 48-vuotiaana, olin kuin uuden elämän alussa. Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän pois ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä voinut kenellekään puhua.
Näin se tapahtui Saulille. kun Paavali muisteli sitä aikaa, kun Kristus hänet Saulina kutsui, ja nosti ylös:
"Tunnen erään Kristuksen oman, joka neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala.
Ja tästä miehestä tiedän, että hänet temmattiin paratiisiin ja hän kuuli sanoja, joita ihminen ei voi eikä saa lausua.
Oliko hän ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."
Olikos se Hanok ja sitten myös Elia, jotka temmattiin pois näkemättä kuolemaa? Ne ovat sellaisia yksittäistapauksia, mutta pian Jeesus tulee ja tempaa kaikki omansa pois! 😁
1. Moos 5:24
” Ja kun Hanok oli vaeltanut Jumalan yhteydessä, ei häntä enää ollut, sillä Jumala oli ottanut hänet pois.”
Mitkä olivat sanat: "joita ihminen ei voi eikä saa lausua."
Saulille: 'Minä olen Jeesus, jota sinä vainoat."
Teuvolle: "Minä olen Herra, sinun Jumalasi"
Juurikin niin.
Niinpä! Jotain yhteistä sentään.