EUROOPAN unionin EU:n ”isäksi” kutsuttu ranskalaispoliitikko Jean Monnet oivalsi jo 1970-luvulla, että ”Eurooppaa muokataan kriiseissä, ja siitä tulee noissa kriiseissä tehtyjen ratkaisujen summa”.
Juuri noin kävi kymmenen vuotta sitten riehuneen eurokriisin ja vähän myöhemmin koetun pakolaiskriisin aikoihin. Ja juuri noin näyttää käyvän paraikaa Eurooppaakin koettelevassa koronakriisissä.
Sitä Monnet ei kuitenkaan voinut aavistaa, kumpaan suuntaan kriisit – ja kriiseissä tehdyt ratkaisut – muokkaavat EU:ta, vahvistavatko vai heikentävätkö ne hyvin erilaisten maiden ja kansojen yhteisöä.
Kumpi vain kehityskulku on mahdollinen, sillä kriiseissä korostuvat yhtä hyvin yhteisten ponnistelujen tarve kuin haluttomuus niiden kustantamiseen.
Juuri noin kävi kymmenen vuotta sitten riehuneen eurokriisin ja vähän myöhemmin koetun pakolaiskriisin aikoihin. Ja juuri noin näyttää käyvän paraikaa Eurooppaakin koettelevassa koronakriisissä.
Sitä Monnet ei kuitenkaan voinut aavistaa, kumpaan suuntaan kriisit – ja kriiseissä tehdyt ratkaisut – muokkaavat EU:ta, vahvistavatko vai heikentävätkö ne hyvin erilaisten maiden ja kansojen yhteisöä.
Kumpi vain kehityskulku on mahdollinen, sillä kriiseissä korostuvat yhtä hyvin yhteisten ponnistelujen tarve kuin haluttomuus niiden kustantamiseen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
KORONAKRIISI on toden teolla riehunut EU-maiden kimpussa vasta muutaman kuukauden ajan, mutta erityisesti euromaat ovat jo saaneet tästäkin kriisistä – ja sen mahdollisista ratkaisuista – mehevän riidan aikaan.
Rintamalinjat ovat jo melkoisen jyrkkiä ja ne ovat suurin piirtein samoja kuin nousi jo kymmenen vuotta sitten koetussa eurokriisissä.
Korona on toistaiseksi koetellut ankarimmin Italiaa, Espanjaa, Ranskaa ja eräitä muita eteläisiä euromaita, mutta näitä lempeämmin Saksaa, Hollantia, Suomea ja muita pohjoisia euromaita.
Niinpä tämäkin kriisi on toistaiseksi kohdistanut kovimpia paineita – ja kustannuksia – ennestään velkaisimpiin ja heikoimpiin euromaihin mutta päästänyt vähemmän velkaisia ja vahvempia euromaita vähemmällä.
Tätä taustaa vasten ei ole suuren suuri yllätys, että juuri eteläiset euromaat ovat jo ehdottaneet talouden koronakriisin yhdeksi ratkaisuksi kaikkien euromaiden yhteisvastuullista velkarahoitusta.
Eikä sekään ole yllätys, että pohjoiset euromaat ovat kuin vaistomaisesti jo teilanneet kaikki yhteisvastuuta merkitsevät ehdotukset.
Yhteisvastuullinen piikki on jo auki taivaaseen asti.
Nimenomaan ei ole.