Venäjä hakee puskurivaltioita koskee Suomeakin

Venäjä katsoo olevansa suurvalta, jolla on suuremmat oikeudet kuin muilla.

Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatman Housen tutkija Keir Giles on keskittynyt erityisesti Venäjän sotilaspolitiikkaan ja asevoimiin. Hänen teoksensa Moskovan opit on tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät ymmärrä Venäjää ja sen johtajien käyttäytymistä. Kirjan tavoitteena on tuoda esiin maan erityispiirteitä ja syitä vastakkainasettelulle.

Yksi ongelma länsimaisissa tiedotusvälineissä on niiden tapa käyttää tietolähteenä Venäjän liberaaleja, hyvin koulutettuja länsimyönteisiä henkilöitä. Heidän antamansa kuva Venäjästä poikkeaa merkittävästi väestön valtaosan asenteista.

Gilesin mukaan pitäisi ohittaa ne henkilöt, joita länsimaisissa medioissa eniten siteerataan, vaikka tämä merkitsikin luopumista tutuista ja lohdullisista kuvauksista. Olisi kohdattava vähemmän miellyttävät venäläiset käyttäytymismuodot ja maailmankäsitykset. Venäjällä on hyvin vähän yhteistä läntisen Euroopan moraalin, etiikan ja arvojärjestelmän kanssa.

Yhdeksi esimerkiksi Giles nostaa kunnioituksen. Se on yksi tärkeimmistä asioista, joita Venäjä hakee muulta maailmalta. Paradoksaalista on, että Venäjä tekee kovin vähän sellaista, millä ansaita kunniaa muualla kuin kotimaassa. Turhautuminen siitä, ettei Venäjä ole aina saanut riittävästi kunnioitusta, selittää monesti Moskovan sotaisan retoriikan. Venäjällä on perinteinen käsitys, että kunnioitus on sama kuin pelko.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen länsimaissa ajateltiin Venäjän kehittyvän automaattisesti kohti liberaalia demokratiaa. Tässä nähtiin suuri pettymys. Putin totesi vuonna 2005, että Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi. Tämä lausunto herätti ihmetystä ja myös kauhua länsimaissa. Samalla kertaa nähtiin selkeästi, miten suuret käsityserot 1990-luvun alun tapahtumista vallitsivat Venäjällä ja lännessä.
9<50
1Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 9

Vanhimmat

Koetan ärsyttä sinua näillä avauksillani, sillä olenhan nero ja ihmiskunnan kurnu.

Äänestä
  • Omituista koska minä sen aloitin että rysäpöksy hermostuisi.

    1Äänestä

No eihän kukaan tohdi epäillä Venäjän ''suurvalta-asemaa''...…
Senhän tunnistaa jo siitä että se on kokoajan kourat ojossa kerjäämässä almuja köyhiltä pikku mailta, kuten Suomelta.
Selvä ''suurvallan'' merkki, niinhän ne muutkin tekevät.
Vai tekevätkö sittenkään?
Heh heh...…..

1Äänestä

Suomi on tässä ollut puskurivaltiona tähänkin asti. Puolueettomana ja sotaliittoihin liitoututumattomana. Jatketaan sitä linjaa.

Äänestä
  • Suomi EI OLE MIKÄÄN puskurivaltio, stnan patologisesti VALEHTELEVA pikku pazkakasa.

    IMHO.

    1Äänestä

  • 44.Div kirjoitti:

    Suomi EI OLE MIKÄÄN puskurivaltio, stnan patologisesti VALEHTELEVA pikku pazkakasa.

    IMHO.

    Suomen puolustusvoimat åitävät Suomen alueen ulkommaalais sotajoukoista vapaana vyöhykkeenä jokaiseen ilmansuuntaan.

    Kyllä tämä puskirivyöhyke silloin on!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Suomen puolustusvoimat åitävät Suomen alueen ulkommaalais sotajoukoista vapaana vyöhykkeenä jokaiseen ilmansuuntaan.

    Kyllä tämä puskirivyöhyke silloin on!

    Näin on. Kaikki Suomen kautta Venäjälle hyäkkäystä yrittävät törmäävät ensin Suomen puolustusvoimiin ja siihen raatteentie helvettiin ei USA:n koulupudokas ameija uskaltaudu.

    Idän suunnasta tapahtuva hyökkäys kokisi saman raatteentie tyyppisen kohtalon.

    Äänestä

  • 44.Div kirjoitti:

    Suomi EI OLE MIKÄÄN puskurivaltio, stnan patologisesti VALEHTELEVA pikku pazkakasa.

    IMHO.

    Metafora:

    "Hän on Nato Tiltumme" (kirjaimellisesti: Ympäristöään saastuttava pers'reikä)

    Äänestä

Jopa on suurta puppua kun Suomi on jo NATOn puskurivaltio isäntämaasopimuksen perusteella

Äänestä

Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Venäjä katsoo olevansa suurvalta, jolla on suuremmat oikeudet kuin muilla.

Britannian ulkopoliittisen instituutin Chatman Housen tutkija Keir Giles on keskittynyt erityisesti Venäjän sotilaspolitiikkaan ja asevoimiin. Hänen teoksensa Moskovan opit on tarkoitettu kaikille niille, jotka eivät ymmärrä Venäjää ja sen johtajien käyttäytymistä. Kirjan tavoitteena on tuoda esiin maan erityispiirteitä ja syitä vastakkainasettelulle.

Yksi ongelma länsimaisissa tiedotusvälineissä on niiden tapa käyttää tietolähteenä Venäjän liberaaleja, hyvin koulutettuja länsimyönteisiä henkilöitä. Heidän antamansa kuva Venäjästä poikkeaa merkittävästi väestön valtaosan asenteista.

Gilesin mukaan pitäisi ohittaa ne henkilöt, joita länsimaisissa medioissa eniten siteerataan, vaikka tämä merkitsikin luopumista tutuista ja lohdullisista kuvauksista. Olisi kohdattava vähemmän miellyttävät venäläiset käyttäytymismuodot ja maailmankäsitykset. Venäjällä on hyvin vähän yhteistä läntisen Euroopan moraalin, etiikan ja arvojärjestelmän kanssa.

Yhdeksi esimerkiksi Giles nostaa kunnioituksen. Se on yksi tärkeimmistä asioista, joita Venäjä hakee muulta maailmalta. Paradoksaalista on, että Venäjä tekee kovin vähän sellaista, millä ansaita kunniaa muualla kuin kotimaassa. Turhautuminen siitä, ettei Venäjä ole aina saanut riittävästi kunnioitusta, selittää monesti Moskovan sotaisan retoriikan. Venäjällä on perinteinen käsitys, että kunnioitus on sama kuin pelko.

Neuvostoliiton romahduksen jälkeen länsimaissa ajateltiin Venäjän kehittyvän automaattisesti kohti liberaalia demokratiaa. Tässä nähtiin suuri pettymys. Putin totesi vuonna 2005, että Neuvostoliiton hajoaminen oli 1900-luvun suurin geopoliittinen katastrofi. Tämä lausunto herätti ihmetystä ja myös kauhua länsimaissa. Samalla kertaa nähtiin selkeästi, miten suuret käsityserot 1990-luvun alun tapahtumista vallitsivat Venäjällä ja lännessä.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu