Kannattaako perukirjoituksessa ottaa esille isän perintö, jota en ole saanut

Anonyymi

Edessä olisi perukirjoitus.

Äitini kuoli ja perukirjoituksessa mainittiin että ositusta isän kuoleman jälkeen ei olla tehty.
Eli se ositus kai olisi tehtävä nyt viimeistään.

Olin ala-ikäinen lapsi kun isäni kuoli ja en ymmärtänyt silloin näistä asioista mitään.
Äitini olisi kai pitänyt ottaa silloin edunvalvoja, mutta ei ollut.
Jäi talo.
Eikös minulle, - lapselle olisi kuulunut puolet siitä talon myyntiarvosta isän perintöä?
Kai autostakin?

Äiti möi sittemmin sen talon ja piti koko summan itsellään, ja käytti nähtävästi sen minun isänperinnön uuden osakkeen ostoon uuden miehensä kanssa.

Äiti kuoli, heillä oli keskinäinen testamentti. Sitten kuoli isäpuoleni, ja kaikki jää hänen lapsilleen.

Minun mielestäni ei ole oikein että se minun isän perintökin menisi heille, eli se talon myyntihinnan puolikas (=minkä voi katsoa lainaksi/minulle saatavaksi)!

Tästä nyt on mennyt aikaa, mutta luin netiltä että ositusvaade ei vanhene.
En yhdistänyt tätä asiaa aikaisemmin, että minullehan kuului puolet isän perinnöstä, mutta en saanut niitä, vaan koko talon myyntisumma jäi äidille.

Onneksi ehdin saada monen mutkan kautta sen kauppakirjan kopion, mistä ilmenee talon myyntihinta, ja rahalaskurin mukaan arvo on noussut.

Pitääkö tämä "laina" (= puolikas talon myyntihintaa) ottaa varauksena nyt tehtävään perukirjaan?
Entä pesänosittajan kulut?

Voiko oikeusaputoimisto hoitaa tälläisiä, ei ole niin hyvät tulot minulla?

29

2034

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Äiti on ollut sinun edunvalvojasi, edunvalvojan sijaista perunkirjoitukseen ei ole tarvittu.

      Talon myymiseen äitisi on tarvinnut maistraatin luvan. Äitisi on sinun alaikäisyytesi ajalta ollut velvollinen tekemään vuosittain tilin maistraatille sinun omaisuutesi hoidosta. Voit pyytää jäljennökset noista tileistä, joista pitäisi ilmetä, miten talon kauppahinta on käytetty.

      Ositusvaade ei vanhene, joten voit vaatia, että ennen äitisi ja isäpuolesi ositusta (ja perinnönjakoa) toimitetaan äitisi omistuksessa ja hallinnassa olleesta omaisuudesta ositus sinun ja äitisi välillä, missä erotetaan siitä sinulle isän perintönä kuuluva osuus.

      Kun äitisi on sijoittanut talon kauppahinnan uuteen asuntoon, tuon asunnon hankinta-arvosta ns. surrogaattina eli sijaan tulleena omaisuutena kuuluu sijoitetun kauppahinnan osuutta vastaava osa sinun ja äitisi väliseen ositukseen. Omaisuudelle (asunto-osuus) osituksessa pannaan sen nykyarvo.

      Auto kannattaa unohtaa, koska sen ositusarvo (= ositushetken arvo) lienee vähäinen.

      Äidilläsi ja hänen uudella miehellään oli keskinäinen testamentti - jossa ilmeisesti sinut oli sivuutettu. Testamentti lienee annettu aikanaan sinulle tiedoksi ja olet saanut siitä oikeaksi todistetun jäljennöksen. Jos olit tuolloin aikuinen, sinulla olisi ollut 6 kk tiedoksiannosta oikeus vaatia lakiosa (eli ½ perintöosasta) äitisi jälkeen. Jos olit alaikäinen äidin kuollessa, sinulle olisi tullut määrätä edunvalvojan sijainen, jonka tehvänä olisi ollut lakiosan vaatiminen.

      Lainasta ei kannata puhua, vaan osuudestasi äidin ja puolison asuntoon. Mutta asia on sen verran komplisoitu, että avustajan siihen tarvitset. Kysy oikeusaputoimistosta, pääsetkö heidän asiakkaakseen. Kotivakuutuksen oikeusturvakin varmaan kattaa ositusriidan.

      • Anonyymi

        "Äiti on ollut sinun edunvalvojasi, edunvalvojan sijaista perunkirjoitukseen ei ole tarvittu."

        Jos äiti on ollut saman pesän osakas kuin alaikäinen lapsi niin silloin syntyy eturistiriita ja edunvalvojan sijaista olisi tullut hakea maistraatista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Äiti on ollut sinun edunvalvojasi, edunvalvojan sijaista perunkirjoitukseen ei ole tarvittu."

        Jos äiti on ollut saman pesän osakas kuin alaikäinen lapsi niin silloin syntyy eturistiriita ja edunvalvojan sijaista olisi tullut hakea maistraatista.

        Höpsis!

        Näin käy osituksessa, mutta ei vielä perunkirjoituksessa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpsis!

        Näin käy osituksessa, mutta ei vielä perunkirjoituksessa.

        "Höpsis!

        Näin käy osituksessa, mutta ei vielä perunkirjoituksessa."

        Asiassa määräävä tekijä on se että jos äiti on pesän osakas yhdessä lapsen kera niin silloin jo perukirjojen vaiheessa olisi tullut hommata edunvalvojan sijainen joka valvoo alaikäisen etua perukirjotuksissa,leskihän on ositukseen saakka pesän osakas ja sillä ei ole merkitystä asian kannalta että aktualisoituuko esteellisyys vasta osituksessa,se aktualisoituu heti ennen ositusta.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Höpsis!

        Näin käy osituksessa, mutta ei vielä perunkirjoituksessa.

        Perunkirjoitusvaiheessa, ellei selkeää ristiriitaa synny äidin ja tyttären välille, ei
        tarvita tyttärelle vielä edunvalvojan sijaista. Mikäli tilanteessa on ristiriidan mahdollisuus, on jonkun muun edustettava alaikäistä lasta. (Norri 2010, 340)

        Kysymys kuuluukin että onko sitä ristiriitaa vai ei,varmuuden vuoksi olen sitä mieltä että edunvalvojan sijainen tarvitaan jo perukirjojen yhteydessä.

        Höpsis voisi nyt tarkentaa että miksi eturistiriitaa ei synny ja jos syntyy niin millä perusteella.


      • Anonyymi
        JudgeDredd kirjoitti:

        Perunkirjoitusvaiheessa, ellei selkeää ristiriitaa synny äidin ja tyttären välille, ei
        tarvita tyttärelle vielä edunvalvojan sijaista. Mikäli tilanteessa on ristiriidan mahdollisuus, on jonkun muun edustettava alaikäistä lasta. (Norri 2010, 340)

        Kysymys kuuluukin että onko sitä ristiriitaa vai ei,varmuuden vuoksi olen sitä mieltä että edunvalvojan sijainen tarvitaan jo perukirjojen yhteydessä.

        Höpsis voisi nyt tarkentaa että miksi eturistiriitaa ei synny ja jos syntyy niin millä perusteella.

        Höpsis on aikanaan toimittanut varsin lukuisia (> 100) perunkirjoituksia ja on siksi asiaan perehtynyt.

        Perunkirjoitus ei ole toimi, jolla oikeuksia luotaisiin, se on puhdas kirjaamistoimi, millä ei ole sitovuutta osituksen tai jaon kannalta. Senpä vuoksi on erittäin poikkeuksellista (praktiikassani ei yhtään tapausta), että alaikäistä lasta, joka on kuolinpesän osakas, perunkirjoituksessa edustaisi lakimääräisen edunvalvojan eli vanhemman asemesta hänelle määrätty edunvalvojan sijainen. Toki, jos tavanomaisesta poikkeava eturistiriita on olemassa, edunvalvojan sijainen on paikallaan.

        Perunkirjoitus ei kuitenkaan ole mitätön, edellä kerrotusta syystä, vaikkei edunvalvojan sijaista olisi määrätty alaikäistä edustamaan. Toisin asia olisi osituksessa.

        Toki siinä tapauksessa, että lähiaikoina olisi odotettavissa ositus tai muu toimi, missä lapsen ja vanhemmän välillä vallitsee tavanomainenkin eturistiriita, edunvalvojan sijainen on hyvä hakea jo perunkirjoitustakin varten.


    • Anonyymi

      Oikeusaputoimisto ottaa 100e/h,jos olet varaton saatat päästä 0e/h.
      Oikeusaputoimisto kyllä ajaa etuasi jopa rikkoen perintölakia asiakkaansa
      edun nimissä.Joten joudut käräjille/hoviin/kork.oikeuteen pyynnöstä.
      Näitä tapaukksia Suomessa riitää tyhmien asianajajien kieroilujen takia ovat jopa
      käräjäoikeuden hyväksymiä pesänselvittäjiä ja -jakajia.
      Liian "ahne" ei kannata olla jos olet jo varakas,jokainen selvitys tulee maksamaan,
      perintö saataa jäädä pieneksi. Oikein namupala "ahneille asianajajille"jotka eurottaa
      jokaisesta liikeestä.

      • Anonyymi

        Kiitos tiedoista,, auttavat tosiaan!

        Tuo ns surrogaattiosuus on vähän epäselvää, mutta kaipa se lakimies osaa laskea sen.
        Kai ne kauppakirjat ym löytyvät sen kaupungin maistraatista?

        Olin jo silloin täysi-ikäinen kun äiti myi talon, ja olin muuttanut pois kotoa.
        En silloin osannut yhdistää näitä asioita.

        Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin.

        Onko niin?
        Jos perivät jo osakkeen, niin miksi minulta vedettäisiin nämä "vastuu-osuudet" joita isäpuolelta oli jäänyt maksamatta?
        Eikös ne kuulu näin ollen hänen perillistensä suoritettaviksi/pesänjakotilaisuudessa?
        Myös isäpuolen edunvalvontakulut tulisivat jaettavaksi minulta myös, perukirjoituksessa ovat nämä velkana.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedoista,, auttavat tosiaan!

        Tuo ns surrogaattiosuus on vähän epäselvää, mutta kaipa se lakimies osaa laskea sen.
        Kai ne kauppakirjat ym löytyvät sen kaupungin maistraatista?

        Olin jo silloin täysi-ikäinen kun äiti myi talon, ja olin muuttanut pois kotoa.
        En silloin osannut yhdistää näitä asioita.

        Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin.

        Onko niin?
        Jos perivät jo osakkeen, niin miksi minulta vedettäisiin nämä "vastuu-osuudet" joita isäpuolelta oli jäänyt maksamatta?
        Eikös ne kuulu näin ollen hänen perillistensä suoritettaviksi/pesänjakotilaisuudessa?
        Myös isäpuolen edunvalvontakulut tulisivat jaettavaksi minulta myös, perukirjoituksessa ovat nämä velkana.

        Guugluttamalla löytyy paljon ja tuota höpsöttelijää ei missään nimessä kannata uskoa.

        Täällä jokainen saa kirjoitella mitä haluaa ja olla niin pätevää, niin pätevää kuin olla voi, vaikkei tosi asiassa olisikaan kuin tuulen huuhtoma perse ja pätevillä on niin paljon vientiä, ettei ne ehtisi edes oleenkaan tällaisilla palstoilla praktillisestikkaan kirjoittelemassa.

        Rudge löps löps on vähän hajulla asioista, ainakin kun on asiallaan, niin haju on sen mukainen.

        Ensiksi siis jo perunkirjoitustilaisuudessa on äitisi ollut jäävi edustaan sinua, koska perukirja ei ole pelkkä kirjaamistoimi, vaan se on veroilmoitus eli oikeudellisesti pätevä asiakirja ja jolla myös tulee vastuita, että velvotteita eli maksaa osuudestaan verot ja isäsi kuoleman jälkeen se olisi ollut sinun kohdallasi puolet (perintövero asioissa kun ei tunneta käsitettä alaikäisyys).

        Jos kerran äitisi on ominut talosta saadun hinnan kokonaan itselleen, on hän tehnyt laittomasti, koska hänen olisi tullut saadusta surrogaatista (hienosana joita viljelevät ne juurikin joilla ei ole mitään pätevyyttä vaan sanoilla annetaan kuva pätevyydestä ja hämätään) tallettaa tillille jota saat käyttää vasta 18 vuotta täytettyäsi.

        Surrogaatti = Omaisuuden arvo myyntihinnan perusteella (Mikäli omaisuutta on myyty ==ositusperusteen syntyhetken (isäsi kuoleminen) ja osituksen toimittamisen (ositusta ei ole tehty) välillä, arvoksi katsotaan myydystä omaisuudesta saatu hinta eli surrogaatti. Jos taas omaisuutta on tällä aikavälillä hävitetty, suoritetaan ositus restituutioperiaatteen (ns. palautusarvo/ennallistamisarvo) (JOTEN LASKELMA TULEE tehdä tällä periaatteella) mukaisesti siten, että laskelma tehdään sen omaisuuden.
        pohjalta, joka oli olemassa ositusperusteen syntyhetkellä.

        En tiedä kuinka päteviä nuo surrogaatit oikein on, mutta meni jo siinäkin heti metsään.

        T. lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos tiedoista,, auttavat tosiaan!

        Tuo ns surrogaattiosuus on vähän epäselvää, mutta kaipa se lakimies osaa laskea sen.
        Kai ne kauppakirjat ym löytyvät sen kaupungin maistraatista?

        Olin jo silloin täysi-ikäinen kun äiti myi talon, ja olin muuttanut pois kotoa.
        En silloin osannut yhdistää näitä asioita.

        Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin.

        Onko niin?
        Jos perivät jo osakkeen, niin miksi minulta vedettäisiin nämä "vastuu-osuudet" joita isäpuolelta oli jäänyt maksamatta?
        Eikös ne kuulu näin ollen hänen perillistensä suoritettaviksi/pesänjakotilaisuudessa?
        Myös isäpuolen edunvalvontakulut tulisivat jaettavaksi minulta myös, perukirjoituksessa ovat nämä velkana.

        Laitanpa lisää ja vastailen sinua askarruttaviin kysymyksiinkin.

        "Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin".

        Onko isäpuolesi adobtoinut sinut virallisesti eli ottanut sinut nimiisi?

        Jos ei ole, sinun ei tarvitse osallistua mihinkään isäpuolesi tekemiin velkoihin, eikä kuluihin.

        Oliko äidilläsi ja isäpuolellasi avioehtoa?

        Jos ei ollut, niin ennen heidän ositustaan tulee tehdä ositus oikean isäsi ja äitisi välisestä omaisuudesta sinun vaatimuksella eli siihen lasketaan myydyn talon talon hinta jaettuna kahdella josta toinen puoli on sinun osuutesi ja se tulee isäpuolesi perijöiden hyvittää sinulle.

        Perintökaaresta, " 3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella (omaisuuden myynti ilman alaikäisen edunvalvojan lupaa), ====>>>ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä<<<===.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. ===>>>Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin<<<==, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        (eli siitä tulee tehdä kanne paikkakuntaasi lähimpään käräjäoikeuteen jollei paikkakunnallasi ole sellaista)

        5 §

        Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa ===>>on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi.

        Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty.

        6 §

        Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, =====>>>>on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta<<<<===.

        Jos eloonjääneen puolison elinaikana toimitetaan ositus hänen ja hänen uuden puolisonsa tai tämän perillisten kesken, erotettakoon eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä ja yksityisestä omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison perillisten varalle omaisuutta niin paljon, että se vastaa sitä, mikä 1–4 §:n mukaan on heille tuleva."

        Eli ensin tehdään ositus heidän 8isäsi ja äitisi) omaisuuden osalta ja sitten vasta isäpuolesi ja äitisi ositus.

        Muista tämä, avioliittolain 4osa 1lku"90 § (20.8.2004/784)

        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

        Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

        Eli sinun osuutesi isäpuolesi ja äitisi välisestä osituksesta kokonaan pois, että myöskin äitisi omaisuutta ja joka kuuluu sinulle, koska sinä olet äitisi oikea perijä, eikä isäpuolesi taikka isäpuolesi lapset.

        Eli kyllä kannattaa ottaa esille nuo asiat.

        Selvitän vielä mistä saat tietää tuon talon hinnan yaikka vaihtoehtoisesti voit, jos tiedät kuka on ostanut sen silloin, taikka tiedät kotitalosi, niin mennä suoraan kysyyn nykyisiltä talon omistajilta talon historiaa, keneltä ostaneet ja keneltä hän on ostanut.

        Talo kun ostetaan, niin se ostetaan pidempiaikaiseen käyttöön.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Laitanpa lisää ja vastailen sinua askarruttaviin kysymyksiinkin.

        "Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin".

        Onko isäpuolesi adobtoinut sinut virallisesti eli ottanut sinut nimiisi?

        Jos ei ole, sinun ei tarvitse osallistua mihinkään isäpuolesi tekemiin velkoihin, eikä kuluihin.

        Oliko äidilläsi ja isäpuolellasi avioehtoa?

        Jos ei ollut, niin ennen heidän ositustaan tulee tehdä ositus oikean isäsi ja äitisi välisestä omaisuudesta sinun vaatimuksella eli siihen lasketaan myydyn talon talon hinta jaettuna kahdella josta toinen puoli on sinun osuutesi ja se tulee isäpuolesi perijöiden hyvittää sinulle.

        Perintökaaresta, " 3 §

        Jos eloonjäänyt puoliso on antamalla lahjan tai muulla siihen rinnastettavalla toimella (omaisuuden myynti ilman alaikäisen edunvalvojan lupaa), ====>>>ottamatta asianmukaisesti huomioon ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta, aiheuttanut omaisuutensa olennaisen vähentymisen, on eloonjääneen puolison pesää jaettaessa hänen perillisilleen tulevasta osuudesta suoritettava ensiksi kuolleen puolison perillisille vastiketta heidän pesäosuutensa vähentymisestä<<<===.

        Ellei vastiketta voida suorittaa, on lahja tai sen arvo palautettava, mikäli lahjan saaja tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää, että lahjoitus loukkasi ensiksi kuolleen puolison perillisten oikeutta. ===>>>Palauttamista koskeva kanne on nostettava vuoden kuluessa siitä, kun perunkirjoitus eloonjääneen puolison jälkeen toimitettiin<<<==, kuitenkin viimeistään kymmenen vuoden kuluessa lahjoituksen täyttämisestä.

        (eli siitä tulee tehdä kanne paikkakuntaasi lähimpään käräjäoikeuteen jollei paikkakunnallasi ole sellaista)

        5 §

        Viimeksi kuolleen puolison pesää jaettaessa ===>>on ensiksi kuolleen puolison perillisillä oikeus saada osalleen mitä haluavat siitä omaisuudesta, joka avioliiton aikana on kuulunut tälle puolisolle. Vastaava oikeus, myös sen omaisuuden osalta, mikä on saatu ensiksi kuolleen puolison kuoleman jälkeen, on viimeksi kuolleen puolison perillisillä. Kiinteistö saadaan ottaa pesästä, vaikka sen arvo ylittäisi osuuden arvon, jos annetaan rahaa toisen puolen osuuden täytteeksi.

        Muutoin on jakotoimituksesta soveltuvin osin voimassa, mitä osituksesta on säädetty.

        6 §

        Milloin eloonjäänyt puoliso on mennyt uuteen avioliittoon, =====>>>>on hänen kuoltuaan hänen avio-oikeuden alaisen omaisuutensa säästö ja yksityinen omaisuutensa tämän luvun mukaisesti jaettava ennen ositusta<<<<===.

        Jos eloonjääneen puolison elinaikana toimitetaan ositus hänen ja hänen uuden puolisonsa tai tämän perillisten kesken, erotettakoon eloonjääneen puolison avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöstä ja yksityisestä omaisuudesta ensiksi kuolleen puolison perillisten varalle omaisuutta niin paljon, että se vastaa sitä, mikä 1–4 §:n mukaan on heille tuleva."

        Eli ensin tehdään ositus heidän 8isäsi ja äitisi) omaisuuden osalta ja sitten vasta isäpuolesi ja äitisi ositus.

        Muista tämä, avioliittolain 4osa 1lku"90 § (20.8.2004/784)

        Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

        1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

        2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

        Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa".

        Eli sinun osuutesi isäpuolesi ja äitisi välisestä osituksesta kokonaan pois, että myöskin äitisi omaisuutta ja joka kuuluu sinulle, koska sinä olet äitisi oikea perijä, eikä isäpuolesi taikka isäpuolesi lapset.

        Eli kyllä kannattaa ottaa esille nuo asiat.

        Selvitän vielä mistä saat tietää tuon talon hinnan yaikka vaihtoehtoisesti voit, jos tiedät kuka on ostanut sen silloin, taikka tiedät kotitalosi, niin mennä suoraan kysyyn nykyisiltä talon omistajilta talon historiaa, keneltä ostaneet ja keneltä hän on ostanut.

        Talo kun ostetaan, niin se ostetaan pidempiaikaiseen käyttöön.

        Lisään tähän, "Jos ei ollut, niin ennen heidän ositustaan tulee tehdä ositus oikean isäsi ja äitisi välisestä omaisuudesta sinun vaatimuksella eli siihen lasketaan myydyn talon talon hinta jaettuna kahdella josta toinen puoli on sinun osuutesi ja se tulee isäpuolesi perijöiden hyvittää sinulle."

        Oletko ainoa lapsi ja jos näin on, niin vielä vähemmän äitisi olisi saanut myydä taloa, koska hän ei peri, vaan saa ainoastaaan avioikeuden perusteella omaisuuden säästöstä puolet (omaisuus miinus velat = omaisuuden säästö).

        Tässä on myös kinkkisintä se, että kuinka paljon äitisi uhrasi taloon, oliko hän töissä, oliko talolainat taikka ostaminen tehty yhdessä yhteisin varoin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Lisään tähän, "Jos ei ollut, niin ennen heidän ositustaan tulee tehdä ositus oikean isäsi ja äitisi välisestä omaisuudesta sinun vaatimuksella eli siihen lasketaan myydyn talon talon hinta jaettuna kahdella josta toinen puoli on sinun osuutesi ja se tulee isäpuolesi perijöiden hyvittää sinulle."

        Oletko ainoa lapsi ja jos näin on, niin vielä vähemmän äitisi olisi saanut myydä taloa, koska hän ei peri, vaan saa ainoastaaan avioikeuden perusteella omaisuuden säästöstä puolet (omaisuus miinus velat = omaisuuden säästö).

        Tässä on myös kinkkisintä se, että kuinka paljon äitisi uhrasi taloon, oliko hän töissä, oliko talolainat taikka ostaminen tehty yhdessä yhteisin varoin?

        Lisäkysymys, oliko myyty talo omalla tontilla vaiko vuokratontilla?

        Jos vuokratontilla, niin kunta/kaupunki jonka tontti on, niin saa kopion tuosta kauppakirjasta (vuokraoikeus tonttiin siirretään ostajalle), jos taas omatontti, niin kaupanvahvistajalta taikka maistraatista/käräjäoikeudesta kiinteistön osoitetietoineen ja henkilöllisyyden osoittamalla, että kuolintodistuksen (äitisi) avulla saat tuosta kauppakirjasta kopion.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Guugluttamalla löytyy paljon ja tuota höpsöttelijää ei missään nimessä kannata uskoa.

        Täällä jokainen saa kirjoitella mitä haluaa ja olla niin pätevää, niin pätevää kuin olla voi, vaikkei tosi asiassa olisikaan kuin tuulen huuhtoma perse ja pätevillä on niin paljon vientiä, ettei ne ehtisi edes oleenkaan tällaisilla palstoilla praktillisestikkaan kirjoittelemassa.

        Rudge löps löps on vähän hajulla asioista, ainakin kun on asiallaan, niin haju on sen mukainen.

        Ensiksi siis jo perunkirjoitustilaisuudessa on äitisi ollut jäävi edustaan sinua, koska perukirja ei ole pelkkä kirjaamistoimi, vaan se on veroilmoitus eli oikeudellisesti pätevä asiakirja ja jolla myös tulee vastuita, että velvotteita eli maksaa osuudestaan verot ja isäsi kuoleman jälkeen se olisi ollut sinun kohdallasi puolet (perintövero asioissa kun ei tunneta käsitettä alaikäisyys).

        Jos kerran äitisi on ominut talosta saadun hinnan kokonaan itselleen, on hän tehnyt laittomasti, koska hänen olisi tullut saadusta surrogaatista (hienosana joita viljelevät ne juurikin joilla ei ole mitään pätevyyttä vaan sanoilla annetaan kuva pätevyydestä ja hämätään) tallettaa tillille jota saat käyttää vasta 18 vuotta täytettyäsi.

        Surrogaatti = Omaisuuden arvo myyntihinnan perusteella (Mikäli omaisuutta on myyty ==ositusperusteen syntyhetken (isäsi kuoleminen) ja osituksen toimittamisen (ositusta ei ole tehty) välillä, arvoksi katsotaan myydystä omaisuudesta saatu hinta eli surrogaatti. Jos taas omaisuutta on tällä aikavälillä hävitetty, suoritetaan ositus restituutioperiaatteen (ns. palautusarvo/ennallistamisarvo) (JOTEN LASKELMA TULEE tehdä tällä periaatteella) mukaisesti siten, että laskelma tehdään sen omaisuuden.
        pohjalta, joka oli olemassa ositusperusteen syntyhetkellä.

        En tiedä kuinka päteviä nuo surrogaatit oikein on, mutta meni jo siinäkin heti metsään.

        T. lawetorder

        Tässä oli taas edustava näyte L-höpsön "tiedon" tasosta, jolla hän tällä toistuvasti lukijoita harhaan johtaa. L ei tiedä edes, mitä tarkoittaa oikeustieteen keskeinen termi "surrogaatti". Sen voi toki jokainen asiasta kiinnostunut itse selvittää googlaamalla.

        Peruslähtökohta on, että perunkirjoitukseen EI tarvita edunvalvojan sijaista osakkaana olevalle lapselle tämän vanhemman tilalle.


    • Anonyymi

      Olet ollut täysi-ikäinen äitisi myydessä asunnon: laitoitko nimesi aikoinaan mihinkään paperiin?

      • Anonyymi

        Ei ole, johan se oli aloituksen lisäyksessä, "Olin jo silloin täysi-ikäinen kun äiti myi talon, ja olin muuttanut pois kotoa.
        En silloin osannut yhdistää näitä asioita".

        Eli kun lukee rivien välistä, on muuttanut pois, en silloin osannut yhdistää näitä asioita, niin ilmaisee, ettei äitinsä ole mitään papereita allekirjoituttanut.

        Minulla taas pisti nyt silmään tuo, että aloituksessa hän kirjoittaa kauppakirjasta ja summasta, mutta lisäyksessään kysyy, mistä saisi kauppakirjan tuosta talokaupasta.

        "Edessä olisi perukirjoitus.

        Äitini kuoli ja perukirjoituksessa mainittiin että ositusta isän kuoleman jälkeen ei olla tehty./Onneksi ehdin saada monen mutkan kautta sen kauppakirjan kopion, mistä ilmenee talon myyntihinta, ja rahalaskurin mukaan arvo on noussut. (versus) Kai ne kauppakirjat ym löytyvät sen kaupungin maistraatista?

        Olin jo silloin täysi-ikäinen kun äiti myi talon, ja olin muuttanut pois kotoa.
        En silloin osannut yhdistää näitä asioita".

        Kyllä täällä täytyy hallita salapoliisinakin/laittomana yksityisetsivänä oleminen, jotta saa noista aloituksista selvää.

        "


    • Anonyymi

      Hoidin ekaa kertaa kohdalle tulleen perukirjoituksen tuolla aatos apissa.
      https://aatos.app/perunkirjoitus

      oli hiukan samanlainen ongelma ja tuohon hintaan kuului lakimies joka sähköpostin kautta neuvoi!!

      • Anonyymi

        Olipa hyviä vastauksia, kiitos!

        Kysyin aikaisemmin näin (08.04.2020):

        "Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin".

        Vastaus oli: "Jos ei ole sinun ei tarvitse osallistua mihinkään isäpuolesi tekemiin velkoihin, eikä kuluihin".

        Voiko käsittää tämän niin että kun ovat kirjanneet perukirjoitukseen isäpuolen omaisuuden, velat, isäpuolen hautajaiskulut, hoitokulut, edunvalvontakulut ym, niin käytännössä minulla ei silti oikeastaan ole osaa eikä arpaa näihin kuluihin? - Eikä tietenkään omaisuuteensakaan.

        Eli että kun isäpuolen perilliset perivät isäpuolen osuuden (omaisuuden), niin perivätpä samalla myös hänen velkansa, hoito- ja hautakustannuksetkin?

        Kaikki kulut merkittiin tietysti perukirjaan, mutta eivät käytännössä kosketa minua?
        Ja että sitten pesänjakotilaisuudessa/osituksessa lasketaan isäpuolen omaisuudesta pois hänen velkansa, hoitokulut ym ja loppu siitä jää lapsilleen. Sekä hänen henkilökohtainen irtaimistonsa.

        Minulle taas jää äitini puolisko (puolet osakkeen arvosta), äitini irtaimisto sekä jotenkin hyvitettäisiin se puolisko mitä ei ositettu isäni kuoleman jälkeen?

        (Selvennys: tarkoitin äitini ja isäpuoleni seuraavan talon etsimistä "sen kaupungin maistraatista" minne muuttivat sitten, löysin oman talomme kauppakirjat kyllä).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipa hyviä vastauksia, kiitos!

        Kysyin aikaisemmin näin (08.04.2020):

        "Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin".

        Vastaus oli: "Jos ei ole sinun ei tarvitse osallistua mihinkään isäpuolesi tekemiin velkoihin, eikä kuluihin".

        Voiko käsittää tämän niin että kun ovat kirjanneet perukirjoitukseen isäpuolen omaisuuden, velat, isäpuolen hautajaiskulut, hoitokulut, edunvalvontakulut ym, niin käytännössä minulla ei silti oikeastaan ole osaa eikä arpaa näihin kuluihin? - Eikä tietenkään omaisuuteensakaan.

        Eli että kun isäpuolen perilliset perivät isäpuolen osuuden (omaisuuden), niin perivätpä samalla myös hänen velkansa, hoito- ja hautakustannuksetkin?

        Kaikki kulut merkittiin tietysti perukirjaan, mutta eivät käytännössä kosketa minua?
        Ja että sitten pesänjakotilaisuudessa/osituksessa lasketaan isäpuolen omaisuudesta pois hänen velkansa, hoitokulut ym ja loppu siitä jää lapsilleen. Sekä hänen henkilökohtainen irtaimistonsa.

        Minulle taas jää äitini puolisko (puolet osakkeen arvosta), äitini irtaimisto sekä jotenkin hyvitettäisiin se puolisko mitä ei ositettu isäni kuoleman jälkeen?

        (Selvennys: tarkoitin äitini ja isäpuoleni seuraavan talon etsimistä "sen kaupungin maistraatista" minne muuttivat sitten, löysin oman talomme kauppakirjat kyllä).

        Otetaanpa asia kerrallaan.

        "Voiko käsittää tämän niin että kun ovat kirjanneet perukirjoitukseen isäpuolen omaisuuden, velat, isäpuolen hautajaiskulut, hoitokulut, edunvalvontakulut ym, niin käytännössä minulla ei silti oikeastaan ole osaa eikä arpaa näihin kuluihin? - Eikä tietenkään omaisuuteensakaan".

        Kuten jo vastasin, jos isäpuolesi ei ole ottanut sinua ottolapsekseen eli omille nimilleen, niin sinulla ei ole mitään vastuuta veloista, eikä myöskään vainajan veloista, koska niistä vastaa vain hänen kuolinpesänsä.

        Menikö äitisi ihan naimisiin asti ja jos meni, eikä ole avioehtoa, niin äitisi poismenon jälkeen sinulla on oikeus saada äitisi puolelta perintöä ja johon kuuluu avioikeuden alaista omaisuutta eli isäpuolesi ja äitisi yhteisestä ja yhdessä hankkimaa omaisuutta.

        "Eli että kun isäpuolen perilliset perivät isäpuolen osuuden (omaisuuden), niin perivätpä samalla myös hänen velkansa, hoito- ja hautakustannuksetkin?"

        Velat eivät periydy, vaan velat maksetaan edesmenneeltä jääneellä omaisuudella eli varallisuudella.

        "Minulle taas jää äitini puolisko (puolet osakkeen arvosta), äitini irtaimisto sekä jotenkin hyvitettäisiin se puolisko mitä ei ositettu isäni kuoleman jälkeen?"

        Nyt jos äitisi meni naimisiin isäpuolesi kanssa, vaadit isäsi ja äitisi omaisuuden ositusta, ennen kuin äitisi ja isäpuolesi omaisuutta ositetaan.

        Jolloinka selviää sinun osuutesi ja jos talosta/asunnosta saatu raha on kokonaisuudessaan käytetty tuon toisen asunnon ostoon, on sinulla oikeus saada hyvitystä isäpuolesi perijöiltä vähintään lakiosuutesi verran joka olisi vähintään kuulunut sinulle isäsi kuoleman jälkeen, mutta mielummin sinulle kuuluu isäsi kuoleman jälkeen puolet omaisuuden arvosta.

        "(Selvennys: tarkoitin äitini ja isäpuoleni seuraavan talon etsimistä "sen kaupungin maistraatista" minne muuttivat sitten, löysin oman talomme kauppakirjat kyllä)".

        Kyse on siis osakehuoneisto vaiko talo?

        Jos osakehuoneisto, saat tietoa taloyhtiön isännöitsijältä (äitisi perukirja ja ka virkatodistus joka todistaa sinun olevan hänen lapsensa, ei isännöitsijä voi kieltäytyä tietojen antamisesta eli ostohinta ja päivämäärä milloin ostettu, että miten on maksettu.

        Jos taas ei ole, vaan talo tontteineen, niin jos vuokratontti, niin sen kunnan taikka kaupungin kiinteistörekisteritoimistosta.

        Jos taas oma omisteinen tontti ja kaupat tehty ennen vuotta 2013, niin julkinen kaupanvahvistaja on taho mistä voi tiedustella, kun tiedät vuoden milloin kauppa on tehty, että ostajat ja kohteen osoite (myyjää ei välttämättä tarvi tietää), jos taas tuon vuoden jälkeen, niin yhteys maanmittauslaitokseen ja paras kun käy paikan päällä (tietenkin kannattaa ensin soittaa sinne ja tiedustella asiaa, koska on kyse perukirja-asioista ja vaikka varata aika käymistä varten).

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Olipa hyviä vastauksia, kiitos!

        Kysyin aikaisemmin näin (08.04.2020):

        "Isäpuolen perintö jää hänen lapsilleen.
        Nyt ovat kuitenkin kertoneet, että minun pitäisi muka osallistua isäpuolen osakkeen ns. vastuiden maksamiseen ym kuluihin".

        Vastaus oli: "Jos ei ole sinun ei tarvitse osallistua mihinkään isäpuolesi tekemiin velkoihin, eikä kuluihin".

        Voiko käsittää tämän niin että kun ovat kirjanneet perukirjoitukseen isäpuolen omaisuuden, velat, isäpuolen hautajaiskulut, hoitokulut, edunvalvontakulut ym, niin käytännössä minulla ei silti oikeastaan ole osaa eikä arpaa näihin kuluihin? - Eikä tietenkään omaisuuteensakaan.

        Eli että kun isäpuolen perilliset perivät isäpuolen osuuden (omaisuuden), niin perivätpä samalla myös hänen velkansa, hoito- ja hautakustannuksetkin?

        Kaikki kulut merkittiin tietysti perukirjaan, mutta eivät käytännössä kosketa minua?
        Ja että sitten pesänjakotilaisuudessa/osituksessa lasketaan isäpuolen omaisuudesta pois hänen velkansa, hoitokulut ym ja loppu siitä jää lapsilleen. Sekä hänen henkilökohtainen irtaimistonsa.

        Minulle taas jää äitini puolisko (puolet osakkeen arvosta), äitini irtaimisto sekä jotenkin hyvitettäisiin se puolisko mitä ei ositettu isäni kuoleman jälkeen?

        (Selvennys: tarkoitin äitini ja isäpuoleni seuraavan talon etsimistä "sen kaupungin maistraatista" minne muuttivat sitten, löysin oman talomme kauppakirjat kyllä).

        Usko jo, hyvä henkilö: jos jotain perintöä kaipaat, sinun ei missään nimessä kannata sekoittaa päätäsi tällä palstalla huseeraavan nm. Lawetorderin (L-höpön) "neuvoilla". Niillä et pääse puusta pitkään. Ota itsellesi lakimies, hän selvittää sinulle oikeutesi (ja velvollisuutesi).


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Usko jo, hyvä henkilö: jos jotain perintöä kaipaat, sinun ei missään nimessä kannata sekoittaa päätäsi tällä palstalla huseeraavan nm. Lawetorderin (L-höpön) "neuvoilla". Niillä et pääse puusta pitkään. Ota itsellesi lakimies, hän selvittää sinulle oikeutesi (ja velvollisuutesi).

        Hah-hah "ota itsellesi lakimies" joo joo
        Joka lakimies saattaa kupata perintösi (tai ainakin suurimman osan) itselleen.
        Koita selvitä sillä oikeusaputoimiston avulla jos vain mahdollista. (On tosin joitakin kunniallisiakin lakimiehiä, mutta jos ei tunne etukäteen, niin mistäpä sellaisen löytää.)


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hah-hah "ota itsellesi lakimies" joo joo
        Joka lakimies saattaa kupata perintösi (tai ainakin suurimman osan) itselleen.
        Koita selvitä sillä oikeusaputoimiston avulla jos vain mahdollista. (On tosin joitakin kunniallisiakin lakimiehiä, mutta jos ei tunne etukäteen, niin mistäpä sellaisen löytää.)

        Olipa naiivi kommentti! Ota itsellesi lakimies -neuvo ei kelpaa, ja oma neuvo kuuluu: "Koita selvitä sillä oikeusaputoimiston avulla jos vain mahdollista"! Keitäs siellä oikeusaputoimistossa sitten on? Vastaus: lakimiehiä! Joko tämä neuvoja on L-höpö tai sitten hänen klooninsa.


    • Anonyymi

      Täyttä huuhaata kaikki vastaukset tähän saakka.

      Oikeaa tietoa: Olet isäpuolesi kuolinpesän osakas, koska oamisuuden ositusta ei ole aikanaan suoritettu isäsi ja äitisi välillä. Niin muodoin olet myös kuolinpesän osakkaana vastuussa kuolinpesän veloista ja vastuista, kuten sinulle on kerrottukin.

      Toimenpiteet: vaadit pesänjakajan määräämistä isäpuolesi kuolinpesään. Pesänjakaja laatii ositukset äitisi kuolinpesän ja isäsi kuolinpesän välillä. Osituksen perusteella saat huomattavan osuuden isäpuolesi jäämistöstä (arvoltaan osuus saattaa olla puolet jäämistöstä).

      Äitisi testamenttiin (eli keskinäiseen testamenttiin isäpuolen kanssa) et voi enää puuttua, koska se on ilmeisestikin tullut jo aikaa sitten lainvoimaiseksi, eli lakiosasi äitisi jälkeen olet menettänyt. Näin tietenkin vain, jos äitisi testamentti on annettu tiedoksi lain mukaisesti sinulle, etkä ole lakiosaa määräajassa vaatinut.

      • Anonyymi

        Edellä yksi huuhailija muiden lisäksi. Oikea tieto nimittäin tuli jo ensimmäisessä kommentissa.


      • Anonyymi

        Kyllä taas huomaa, että aasitta-ajaja yrittää päteä.

        IsäPUOLEN kuolinpesän osakas???

        Millähän perusteella TÄYSI-IKÄINEN on isäpuolensa kuolinpesän osakas??

        Silläkö, että hänen äitinsä mebni avioon kyseisen miehen kanssa? EI PÄDE.

        Ai että kun ei ole ositusta tehty, kerrohan miten se synnyttää osakkuuden perintökaaren mukaan ISÄPUOLEN kuolinpesään?

        Ei päde, osituksen tekemättä jättäminen ei tee osakkaaksi, vaan ainoastaan se tekee osakkaaksi, ETTÄ KYSEINEN MIESHENKILÖ ON OTTANUT KYSEISEN LAPSEN OMIIN NIMIINSÄ, VAIKKAKIN OLISI TÄYSIKÄINEN.

        Aloittaja: "olin täysi-ikäinen kun äitini myi talon ja ostivat isäpuoleni (kun äiti tai isä menee uusiin naimisiin, niin on automaattista alkaa kutsuun uutta puolisoa äiti-/isäpuoleksi, VAIKKEI OLE OTTANUT LASTA NIMIINSÄ) kanssa".

        Eli lukemansa ymmärtävälle tuo tarkoittaa sitä, että lapsen tultua aikuisikään, on äiti katsonut, että se pärjää omillaan ja asuu itsenäisesti, joten myynpä talon puhumatta tyttärelle mitään ja ostetaan uuden mieskaverin kanssa uusi asunto yhteiseksi kodiksi.

        Tässä hieman tälle 'yliviisaalle' kommentoijalle _(ruikkuko?), "Perhe 1
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia edellisistä liitoista ja lisäksi heillä on myös yhteisiä lapsia. Vanhemmat ovat aviopari ja he ovat olleet naimisissa kymmenen vuotta. Äidillä on 15-vuotias tytäja isällä on 18-vuotias tytär. Heidän kaksi yhteistä lastaan ovat 6-ja 4-vuotiaita poikia.

        Perintökaaren mukaan ====>>>äidin rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====. =====>>>Isän rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====.

        Perheen vanhemmat ovat naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon heidän keskinäinen avio-oikeutensa ja lesken hallintaoikeus yhteiseen omaisuuteen.
        Jos esimerkiksi perheen isä kuolisi ensin, perintö jakautuisi hänen tyttärelleen, pariskunnan kahdelle yhteiselle lapselle. Perheen äiti saa leskenä hallintaoikeuden miehensä perintöön ja vasta äidin kuoltua perheen isän kuolinpesävoi-daanjakaa, ===>>>jos perheen lapset eivät vaadi<<<=== kuolinpesän jakamista ennen tätä. Perheen yhteiset lapset ovat alaikäisiä, joten perheen äiti vastaa kuolinpesän omaisuudesta myös heidän osuudellaan. Isän tytär on jo täysi-ikäinen, joten hänen eläessään hänen toinen vanhempansa ei pääse vastaamaan tyttären saamasta perinnöstä.

        Perhe2
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia, mutta vanhemmilla ei ole yhteisiä lapsia.Vanhemmatovat aviopari, joka on ollut naimisissa kolmevuotta. Äidillä on 12-vuotias poika ja isällä on 13-vuotias tytär. Perintökaaren mukaan perheen ====>>>äidin rintaperillinen on hänen poikansa edellisestä liitosta<<<<=== ja isän rintaperillinen on hänen tyttärensä edellisestä liitosta.

        Vanhempien aikaisempien liittojen lapset ovat ====>>>oman vanhempansa ensisijaisia perillisiä<<<<====. Perheen vanhemmat ovat kuitenkin naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon avio-oikeus ja lesken hallintaoikeus.

        Jos perheen äiti kuolisi, suoritettaisiin ensin omaisuuden ositus avioparin kesken. Puolet avioparin yhteisestä omaisuudesta kuuluu kuolinpesään, jossa osakkaina ovat hänen poikansa ja aviomiehensä. Isän tytär ei saisi mitään, koska hän ei ole vainajan biologinen lapsi eli rintaperillinen.

        Sama tapahtuisi päin-vastoin, jos perheen isä kuolisi ensin. Silloin hänen tyttärensä javaimonsa olisivat kuolinpesän osakkaita, mutta äidin poika edellisestä liitosta ei olisi oikeutettu perintöön".

        En ymmärrä mistä noita ns. 'yliviisaita' oikein sikiää, kun eihän niillä ole hallinnassa edes yksinkertaiset asiatkaan.

        Eli ainoastaan se, että isäpuoli olisi ottanut omaksi lapsekseen, niin silloin syntyisi oikeus lakiosaan ottoisänsä omaisuusperintöön.

        Tässä asiassa sinä et tiedä millainen keskinäinen testamentti ollut, et edes sitäkään milloin on hänen äitinsä kuollut ja millä aika välillä isäpuoli on kuollut, joten mistä tiedät että testamenttia ei voi moittia.

        Onko testamentti sisällöltään millainen ja onko moiteaika kulunut loppuun, "5 § (17.8.1990/700)

        Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.". ELI MOITEAIKA ALKAA KULUUN VASTA SITTEN KUN ON VIRALLISESTI SAANUT TESTAMENTIN TIEDOKSI.

        Ymmärsiköhän 'yliviisas'?

        T. Lawetorder


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä taas huomaa, että aasitta-ajaja yrittää päteä.

        IsäPUOLEN kuolinpesän osakas???

        Millähän perusteella TÄYSI-IKÄINEN on isäpuolensa kuolinpesän osakas??

        Silläkö, että hänen äitinsä mebni avioon kyseisen miehen kanssa? EI PÄDE.

        Ai että kun ei ole ositusta tehty, kerrohan miten se synnyttää osakkuuden perintökaaren mukaan ISÄPUOLEN kuolinpesään?

        Ei päde, osituksen tekemättä jättäminen ei tee osakkaaksi, vaan ainoastaan se tekee osakkaaksi, ETTÄ KYSEINEN MIESHENKILÖ ON OTTANUT KYSEISEN LAPSEN OMIIN NIMIINSÄ, VAIKKAKIN OLISI TÄYSIKÄINEN.

        Aloittaja: "olin täysi-ikäinen kun äitini myi talon ja ostivat isäpuoleni (kun äiti tai isä menee uusiin naimisiin, niin on automaattista alkaa kutsuun uutta puolisoa äiti-/isäpuoleksi, VAIKKEI OLE OTTANUT LASTA NIMIINSÄ) kanssa".

        Eli lukemansa ymmärtävälle tuo tarkoittaa sitä, että lapsen tultua aikuisikään, on äiti katsonut, että se pärjää omillaan ja asuu itsenäisesti, joten myynpä talon puhumatta tyttärelle mitään ja ostetaan uuden mieskaverin kanssa uusi asunto yhteiseksi kodiksi.

        Tässä hieman tälle 'yliviisaalle' kommentoijalle _(ruikkuko?), "Perhe 1
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia edellisistä liitoista ja lisäksi heillä on myös yhteisiä lapsia. Vanhemmat ovat aviopari ja he ovat olleet naimisissa kymmenen vuotta. Äidillä on 15-vuotias tytäja isällä on 18-vuotias tytär. Heidän kaksi yhteistä lastaan ovat 6-ja 4-vuotiaita poikia.

        Perintökaaren mukaan ====>>>äidin rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====. =====>>>Isän rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====.

        Perheen vanhemmat ovat naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon heidän keskinäinen avio-oikeutensa ja lesken hallintaoikeus yhteiseen omaisuuteen.
        Jos esimerkiksi perheen isä kuolisi ensin, perintö jakautuisi hänen tyttärelleen, pariskunnan kahdelle yhteiselle lapselle. Perheen äiti saa leskenä hallintaoikeuden miehensä perintöön ja vasta äidin kuoltua perheen isän kuolinpesävoi-daanjakaa, ===>>>jos perheen lapset eivät vaadi<<<=== kuolinpesän jakamista ennen tätä. Perheen yhteiset lapset ovat alaikäisiä, joten perheen äiti vastaa kuolinpesän omaisuudesta myös heidän osuudellaan. Isän tytär on jo täysi-ikäinen, joten hänen eläessään hänen toinen vanhempansa ei pääse vastaamaan tyttären saamasta perinnöstä.

        Perhe2
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia, mutta vanhemmilla ei ole yhteisiä lapsia.Vanhemmatovat aviopari, joka on ollut naimisissa kolmevuotta. Äidillä on 12-vuotias poika ja isällä on 13-vuotias tytär. Perintökaaren mukaan perheen ====>>>äidin rintaperillinen on hänen poikansa edellisestä liitosta<<<<=== ja isän rintaperillinen on hänen tyttärensä edellisestä liitosta.

        Vanhempien aikaisempien liittojen lapset ovat ====>>>oman vanhempansa ensisijaisia perillisiä<<<<====. Perheen vanhemmat ovat kuitenkin naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon avio-oikeus ja lesken hallintaoikeus.

        Jos perheen äiti kuolisi, suoritettaisiin ensin omaisuuden ositus avioparin kesken. Puolet avioparin yhteisestä omaisuudesta kuuluu kuolinpesään, jossa osakkaina ovat hänen poikansa ja aviomiehensä. Isän tytär ei saisi mitään, koska hän ei ole vainajan biologinen lapsi eli rintaperillinen.

        Sama tapahtuisi päin-vastoin, jos perheen isä kuolisi ensin. Silloin hänen tyttärensä javaimonsa olisivat kuolinpesän osakkaita, mutta äidin poika edellisestä liitosta ei olisi oikeutettu perintöön".

        En ymmärrä mistä noita ns. 'yliviisaita' oikein sikiää, kun eihän niillä ole hallinnassa edes yksinkertaiset asiatkaan.

        Eli ainoastaan se, että isäpuoli olisi ottanut omaksi lapsekseen, niin silloin syntyisi oikeus lakiosaan ottoisänsä omaisuusperintöön.

        Tässä asiassa sinä et tiedä millainen keskinäinen testamentti ollut, et edes sitäkään milloin on hänen äitinsä kuollut ja millä aika välillä isäpuoli on kuollut, joten mistä tiedät että testamenttia ei voi moittia.

        Onko testamentti sisällöltään millainen ja onko moiteaika kulunut loppuun, "5 § (17.8.1990/700)

        Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.". ELI MOITEAIKA ALKAA KULUUN VASTA SITTEN KUN ON VIRALLISESTI SAANUT TESTAMENTIN TIEDOKSI.

        Ymmärsiköhän 'yliviisas'?

        T. Lawetorder

        L-höpön ylipitkiä sepustuksia tuskin ymmärtää hän itsekään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä taas huomaa, että aasitta-ajaja yrittää päteä.

        IsäPUOLEN kuolinpesän osakas???

        Millähän perusteella TÄYSI-IKÄINEN on isäpuolensa kuolinpesän osakas??

        Silläkö, että hänen äitinsä mebni avioon kyseisen miehen kanssa? EI PÄDE.

        Ai että kun ei ole ositusta tehty, kerrohan miten se synnyttää osakkuuden perintökaaren mukaan ISÄPUOLEN kuolinpesään?

        Ei päde, osituksen tekemättä jättäminen ei tee osakkaaksi, vaan ainoastaan se tekee osakkaaksi, ETTÄ KYSEINEN MIESHENKILÖ ON OTTANUT KYSEISEN LAPSEN OMIIN NIMIINSÄ, VAIKKAKIN OLISI TÄYSIKÄINEN.

        Aloittaja: "olin täysi-ikäinen kun äitini myi talon ja ostivat isäpuoleni (kun äiti tai isä menee uusiin naimisiin, niin on automaattista alkaa kutsuun uutta puolisoa äiti-/isäpuoleksi, VAIKKEI OLE OTTANUT LASTA NIMIINSÄ) kanssa".

        Eli lukemansa ymmärtävälle tuo tarkoittaa sitä, että lapsen tultua aikuisikään, on äiti katsonut, että se pärjää omillaan ja asuu itsenäisesti, joten myynpä talon puhumatta tyttärelle mitään ja ostetaan uuden mieskaverin kanssa uusi asunto yhteiseksi kodiksi.

        Tässä hieman tälle 'yliviisaalle' kommentoijalle _(ruikkuko?), "Perhe 1
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia edellisistä liitoista ja lisäksi heillä on myös yhteisiä lapsia. Vanhemmat ovat aviopari ja he ovat olleet naimisissa kymmenen vuotta. Äidillä on 15-vuotias tytäja isällä on 18-vuotias tytär. Heidän kaksi yhteistä lastaan ovat 6-ja 4-vuotiaita poikia.

        Perintökaaren mukaan ====>>>äidin rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====. =====>>>Isän rintaperilliset ovat hänen tyttärensä ja parin yhteiset pojat<<<<====.

        Perheen vanhemmat ovat naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon heidän keskinäinen avio-oikeutensa ja lesken hallintaoikeus yhteiseen omaisuuteen.
        Jos esimerkiksi perheen isä kuolisi ensin, perintö jakautuisi hänen tyttärelleen, pariskunnan kahdelle yhteiselle lapselle. Perheen äiti saa leskenä hallintaoikeuden miehensä perintöön ja vasta äidin kuoltua perheen isän kuolinpesävoi-daanjakaa, ===>>>jos perheen lapset eivät vaadi<<<=== kuolinpesän jakamista ennen tätä. Perheen yhteiset lapset ovat alaikäisiä, joten perheen äiti vastaa kuolinpesän omaisuudesta myös heidän osuudellaan. Isän tytär on jo täysi-ikäinen, joten hänen eläessään hänen toinen vanhempansa ei pääse vastaamaan tyttären saamasta perinnöstä.

        Perhe2
        Perheessä on molempien vanhempien lapsia, mutta vanhemmilla ei ole yhteisiä lapsia.Vanhemmatovat aviopari, joka on ollut naimisissa kolmevuotta. Äidillä on 12-vuotias poika ja isällä on 13-vuotias tytär. Perintökaaren mukaan perheen ====>>>äidin rintaperillinen on hänen poikansa edellisestä liitosta<<<<=== ja isän rintaperillinen on hänen tyttärensä edellisestä liitosta.

        Vanhempien aikaisempien liittojen lapset ovat ====>>>oman vanhempansa ensisijaisia perillisiä<<<<====. Perheen vanhemmat ovat kuitenkin naimisissa, joten perinnönjakautumisessa täytyy ottaa huomioon avio-oikeus ja lesken hallintaoikeus.

        Jos perheen äiti kuolisi, suoritettaisiin ensin omaisuuden ositus avioparin kesken. Puolet avioparin yhteisestä omaisuudesta kuuluu kuolinpesään, jossa osakkaina ovat hänen poikansa ja aviomiehensä. Isän tytär ei saisi mitään, koska hän ei ole vainajan biologinen lapsi eli rintaperillinen.

        Sama tapahtuisi päin-vastoin, jos perheen isä kuolisi ensin. Silloin hänen tyttärensä javaimonsa olisivat kuolinpesän osakkaita, mutta äidin poika edellisestä liitosta ei olisi oikeutettu perintöön".

        En ymmärrä mistä noita ns. 'yliviisaita' oikein sikiää, kun eihän niillä ole hallinnassa edes yksinkertaiset asiatkaan.

        Eli ainoastaan se, että isäpuoli olisi ottanut omaksi lapsekseen, niin silloin syntyisi oikeus lakiosaan ottoisänsä omaisuusperintöön.

        Tässä asiassa sinä et tiedä millainen keskinäinen testamentti ollut, et edes sitäkään milloin on hänen äitinsä kuollut ja millä aika välillä isäpuoli on kuollut, joten mistä tiedät että testamenttia ei voi moittia.

        Onko testamentti sisällöltään millainen ja onko moiteaika kulunut loppuun, "5 § (17.8.1990/700)

        Jos perillinen tahtoo moittia testamenttia 13 luvussa mainituilla perusteilla, hänen on nostettava kanne kuuden kuukauden kuluessa saatuaan testamentista 4 §:n mukaisesti tiedon.". ELI MOITEAIKA ALKAA KULUUN VASTA SITTEN KUN ON VIRALLISESTI SAANUT TESTAMENTIN TIEDOKSI.

        Ymmärsiköhän 'yliviisas'?

        T. Lawetorder

        Avaaja on osakas, koska keskinäisessä testamentissa on yleenäs toissijaismääräys, että lapset perivät sitten, kun molemmat testamentintekijät kuolevat. En usko, että avaajan äiti on jättänyt kokonaan ilman perintöä omaan lastaan.

        " MOITEAIKA ALKAA KULUUN VASTA SITTEN KUN ON VIRALLISESTI SAANUT TESTAMENTIN TIEDOKSI."

        Näinhän kerroin: "Näin tietenkin vain, jos äitisi testamentti on annettu tiedoksi lain mukaisesti sinulle, etkä ole lakiosaa määräajassa vaatinut." Kuinkas et ymmärrä lukemaasi??


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        L-höpön ylipitkiä sepustuksia tuskin ymmärtää hän itsekään.

        Oii, oliko sinulla oikein sanottavaakin, tuo ainakaan oikein luettuna ole sellaista, mutta ituttaako ikkuista taas vähä?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Avaaja on osakas, koska keskinäisessä testamentissa on yleenäs toissijaismääräys, että lapset perivät sitten, kun molemmat testamentintekijät kuolevat. En usko, että avaajan äiti on jättänyt kokonaan ilman perintöä omaan lastaan.

        " MOITEAIKA ALKAA KULUUN VASTA SITTEN KUN ON VIRALLISESTI SAANUT TESTAMENTIN TIEDOKSI."

        Näinhän kerroin: "Näin tietenkin vain, jos äitisi testamentti on annettu tiedoksi lain mukaisesti sinulle, etkä ole lakiosaa määräajassa vaatinut." Kuinkas et ymmärrä lukemaasi??

        Mikähän tuo lisäys on?

        Voiko sitä lakiosaa vaatia jos ei ole testamentista tietoakaan?

        Ei maailmassa eletä olettamuksien varassa ja silkka olettamus, että olisi jokin lisäys kuolemanvaraus ja uskomuksillakaan ei oikein pitkälle pärjää ja jos aloituksen luit huolellisesti, niin maininta, että myi talon hänen ollessaan täysi-ikäinen ja ilman mainintaa rintaperilliselle, niin mietittäiskö päät savuten, mihin tuollainen viittaisi?


    • Anonyymi

      aloittaja kutsutaan perunkirjoitustilaisuuteen mikäli hänen katsotaan olevan kuolinpesän osakas....

    Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Et olisi piilossa enää

      Vaan tulisit esiin.
      Ikävä
      90
      4262
    2. Onko jollakin navetassa kuolleita eläimiä

      Onko totta mitä facebookissa kirjoitetaan että jonkun navetassa olisi kuolleita eläimiä? Mitä on tapahtunut?
      Puolanka
      37
      2475
    3. Minä en ala kenenkään perässä juoksemaan

      Voin jopa rakastaa sinua ja kääntää silti tunteeni pois. Tunteetkin hälvenevät aikanaan, poissa silmistä poissa mielestä
      Ikävä
      104
      2426
    4. Miksi olet riittämätön kaivatullesi?

      Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell
      Ikävä
      106
      2191
    5. Tiedän, että emme yritä mitään

      Jos kohtaamme joskus ja tilaisuus on sopiva, voimme jutella jne. Mutta kumpikaan ei aio tehdä muuta konkreettista asian
      Ikävä
      28
      1927
    6. Hymysi saa tunteet

      Pintaan❤️ jos et tarkoita niin älä tee sitä
      Ikävä
      32
      1925
    7. Näin pitkästä aikaa unta sinusta

      Oltiin yllättäen jossain julkisessa saunassa ja istuttiin vierekkäin, siellä oli muitakin. Pahoittelin jotain itsessäni
      Ikävä
      9
      1597
    8. Miten hetki

      Kahden olisi paras
      Ikävä
      29
      1578
    9. Aloitetaan puhtaalta pöydältä

      Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei
      Ikävä
      188
      1570
    10. Kuvaile kaivattusi

      ulkonäköä?
      Ikävä
      77
      1366
    Aihe