Oliko autonomia ajan suomessa tapahtuneet asiat kuten, jääkäreiden koulutukset saksassa ja eräät siinä yhteydessä tapahtuneet murhat, maanpetoksellista toimintaa sen ajan laillista yhteiskuntajärjestelmää vastaan.
Vai pyhittääkö tarkoitus keinot, tapauksesta riippuen.
Vai pyhittääkö tarkoitus keinot, tapauksesta riippuen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
seuraa voittajan miekkaa.
mitään voittajaa. Polsusetä otti vallan Venäjällä ja antoi myös Suomelle itsenäisyyden, mutta oliko polsuilla siihen jo valtuudet, onkin eri juttu.
Termi 'itsenaisyyden antaminen' on kyseenalainen tai ainakin keskustelun arvoinen. Venajahan oli Leninin johdolla ensimmainen valtio, joka tunnusti Suomen itsenaisyyden, tata sitten muut seurasivat. Talla tunnustuksella oli tietenkin omat kytkoksensa siina mielessa, etta Lenin oletti suomalaisten punaisten nousevan kapinaan ja liittyen riemusta kiljuen punaparatiisiin. Luojan kiitos talta kohtalolta valtyttiin.
Vuoden 1918 alussa punakaartien aloitettu kapinointinsa tavoitteena punaisten ylimmalla johdolla lienee ollut Neuvosto-Suomen perustaminen, ainakin jollain muotoa.
Kansalaissodan aikana saksalaisen Itameren divisioonan taistellessa kohti Helsinkia, Mannerheim kiirehti Tampereen valtaamista, jota tama piti sodan ratkaisun kannalta ratkaisevana. Nain suomalaiset pystyisivat osoittamaan ansainneensa itsenaisyyden omien ponnisteluidensa avulla, eika niinkaan lahjana suurvallalta.
Voitaneen siis sanoa, etta itsenaisyys sailytettiin omien ponnisteluiden tuloksena, Venaja taman itsenaisyyden ensimmaisena tunnusti, joten sitakin voitaneen pitaa 'antamisena'.
Itsenaisyys ei kuitenkaan tullut niinkuin Manulle illallinen, vaan paljon piti vaivaa nahda ja verta vuotaa, ennen kuin se oli tosiasia. Nyt voikin sitten keskustella, onko itsenaisen Suomen aika EU:ssa ohi vaiko ei...
Leninillä oli kait tuolloin vielä kädet täynnä töitä.
Homma vakiintui vasta 1922 jälkeen.
Enpä usko kuitenkaan, että kaikki kapinaan osllistuneet punaiset halusivat liittää suomen polsusedän huomaan, halusivat vain oikeutta asialleen.
leeninhän sen anto
Venäläisten näkökulmasta tuo jääkäriliike oli tietenkin maanpetoksellista toimintaa, mutta suomalaisten kannalta tietenkin isänmaallista. Kun jääkäriliike käynnistyi oli ensimmäiset lähtijät täydellisiä idealisteja tietämättä itsekkään tuleeko hanke onnistumaan, kun pfadfinder-kurssi sitten laajennettiin vahvennetuksi pataljoonaksi oli selvää, että jonkinlainen mahdollisuus itsenäisyyden saavuttamiseen on. Tuossa vaiheessa mukana oli henkilöitä kaikista yhteiskuntaluokista, mutta kun sisällissodan mahdollisuus tuli sitten ilmeiseksi, erkanivat ns. punajääkärit joukosta jääden suurinosa Saksaan kun jääkärit tulivat Suomeen. Noita punaisia jääkäreitä oli kai pari sataa, olivatko he sitten maanpettureita? Asiat ovat aina kovin paljon monitahoisempia kuin äkkiä katsoen näyttää, ja siksi jääkäreiden, valkoisten tai punaisten syyttäminen jostakin maanpetoksesta on täysin hyödytöntä, alkuperäinen tavoite kaikilla oli Suomen itsenäisyys.
Aivan niin, alkuperäinen tavoite oli molemmilla osapuolilla Suomen itsenäisyys, usein se asia jää syrjään näissä 1918 keskusteluissa.
Ukko Pekka kävi Pietarissa, pyytämässä Leniniltä itsenäisyyttä ja sen myös sai.
Että jotain hyvääkin on siltä politiikan suunnalta saatu.
Olisiko Venäjän tsaarivalta siihen suostunut, vaikka tilanne olisikin siellä heidän edukseen normalisoitunut.
Jääkäriliike on ollut suomalaisten kannalta sekä isänmaallista toimintaa, että maanpetosta.
Jääkäriliikkeen tarkoituksena on ollut myös vallan anastaminen Suomessa.
Valta piti anastaa niille tahoille, jotka kannattivat valtiomuodoksi kuningaskuntaa ja samalla luopumista autonomian ajan valtakoneistosta. He kannattivat palaamista säätyvaltiopäiviin. He tekivät kauppaa valtakunnasta Saksan kanssa.
Siinä vaiheessa, kun ensimmäiset jääkärit saksaan lähtivät, ei varmasti ollut tietoa kuinka kaikki edes toteutetaan. Saksalaisten ensimmäinen tarkoitus oli järjestää ns. pommarikurssi, jonka käyneet olisivat tehneet tihitöitä venäjää vastaan suomen alueella, täältä lähteneet taas ajattelivat maan itsenäistämistä ajattelematta valtiomuotoa. En tiedä oliko jääkärit edes sisällissodan jälkeen valtiomuotoa miettimässä, eiköhän tuota kuningaskuntaa suunnitelleet aivan muut löylynlyömät tahot, näille sittemmin oli esimerkiksi Stålbergin valinta presidentiksi kauhistus hänen ajamansa demokratian vuoksi, jääkärit eivät kai asiasta paljon piitanneet. Esimerkiksi paljonkehuttu Svinhufvud oli näitä kuningasmielisiä, hänenkin kantansa kyllä muuttui myöhemmin kun huomasi että heidän pieni kuningasmielisten piirinsä oli pieni kuin pieru saharassa.
Olen kovin tyytyväinen Suomen valtiomuotoon ja kunnioitan Ståhlbergia perustuslakeimme "isänä". Kun jatkuvasti kuitenkin puhutaan karille ajautuneesta kuningashankkeesta, haluaisin hieman lisätietoja niiltä jotka asiaa tuntevat.
Oliko Euroopassa I maailmansodan aikoihin muita tasavaltoja kuin Ranska ja Sveitsi? Ranska oli harjoitellut tasavaltalaisuutta n. 45 vuotta mutta melko keskinkertaisella menestyksellä. Suomessa oli maan itsenäistyessä ollut vasta n. 10 vuoden ajan demokraattisesti valittu parlamentti. Siihen asti maassamme oli ollut keskiaikainen säätylaitos, viimeisenä kaikista Länsi-Euroopan maista. Hyvä että kuningashanke meni myttyyn, mutta kai Svinhufvudilla ja Paasikivellä oli jotain perusteluja mielipiteilleen, eiväthän he mitään tyhmiä miehiä olleet. Tasavaltalaisuutta oli kyllä ilmassa, ja sodan päätyttyä Venäjä, Saksa ja Itävalta muuttuivat tasavalloiksi ja tasavaltoja olivat myös itsenäistyneet maat Baltiassa ja entisen Itävalta-Unkarin alueella.
Kyllähän tasavallat Euroopassa vähissä olivat ennen ensimmäistä maailmansotaa, päinvastoin sisäsiittoiset kuningassuvut hallitsivat.
Esimerkiksi Englannin kuningas ja Saksan keisari olivat serkukset, lisäksi tsaari Nikolain puoliso oli saksalaista kuningassukua. Oikeastaan vain Ruotsin Bernadotte-suku poikkesi tuosta kaavasta. Vasta maailmansodan jälkeen Euroopan maat kyllästyneinä yksinvaltiuteen muuttuivat tasavalloiksi, mikä vallankumouksen takia, mikä hallitsijan vallasta luopumisen takia, jossakin vallankumous oli todella verinenkin.Lisäksi syntyi uusia valtioita jotka ottivat tasavaltaisen hallitusmuodon, näistä esimerkkinä vaikkapa balttian maat ja Puola.
Olivatpahan hyvinkin lähtiessään Saksaan. Olihan Saksa sodassa Venäjän kanssa ja Suomi oli vannonut uskollisuudenvalansa Venäjän tsaarille. Tsaarin Venäjähän käsittelikin jääkäreitä maanpettureina.
Kyllä jääkäreiden ajatyksena oli, että Saksan voittaessa Suomen asema tulee udelleen tarkasteluun ja Suomelle aukeaa uusia mahdollisuuksia. Venäjän vallankumous muutti asiat ja jääkäritkin joutuivat uuteen, ennakoimattomaan tilanteeseen.
Kaikki jääkärit eivät muuten olleet edes porvarillisesti ajattelevia. MM. jääkäri Harald Toivola Hämeenlinnasta oli pitkän ikänsä aktiivi SKDL:n mies ja kaupunginvaltuutettu. Hänelle, kuten monille muillekin oli järkytys, että vapaussota käytäisiinkin suurelta osin suomalaisten välillä. Toivolan tavoin jokunen muukin jääkäri ilmoittautui heti Vaasassa internoitavaksi.
Venäjän tsaaria ei enää ollut eikä uskollisuusvala enää jääkäreitäkään sitonut ja he asettautuivat maan laillisen hallituksen käyttöön. Siinähän ei mitään maanpetturuutta enää ollut.
saimme kiittää jääkäreitä itsenäisyydestämme.Oliko Maanpetosta sitten EU:hun menomme Neuvoa antavin äänestyksin,joita neuvoja ei ole missään vastaavissa asioissa enää tarvittukkaan?
Oli se Venuju niih mukavaa. Vääri pierasikin niin oli santarmi jo pölisemässä.