Vaihtoehtona pakolliselle ruotsille on kaksi valinnaiskieltä.
On voitava valita itse, mitä kieliä haluaa hyödyntää. Jokaiselle ei ole hyötyä ruotsista eikä työelämän kannalta jokaisen tarvitse (jos juuri kenenkään tarvitsee) osata ruotsia.
On voitava valita itse, mitä kieliä haluaa hyödyntää. Jokaiselle ei ole hyötyä ruotsista eikä työelämän kannalta jokaisen tarvitse (jos juuri kenenkään tarvitsee) osata ruotsia.
Vastaukset 37
Vanhimmat
Kuten jälleen kerran huomaamme, pyhään pakkoenglantiin ei tietenkään saa koskea, vaikka se on se pahin este muiden kielten opiskelulle.
Siksipä ruotsin tilalla pitää opiskella peräti kahta kieltä, jotta niiden oppimattomuus varmistettaisiin, eikä niistä muodostu kilpailijaa ja uhkaa pyhälle pakkoenglannille.
Niinpä
Höpsö, kaksi valinnaiskieltä tarkoittaa, että niihin voi valita myös englannin. Englantihan on valinnaiskieli.
Ei käytännössä ja käytäntö ratkaisee.
Suhde+pakkoenglantiin+paljastaa+hyvin+suolinkaisten+kaksoisstandardin:+pakkoruotsiksi+kelpuutetaan+lähes+mikä+tahansa+vähänkin+sinnepäin+viittaava,+pakkoenglanniksi+taas+ei+mitään,+ei+edes+kouluainetta+jota+lukee+n.+100%+koululaisista.
Viittaat nyt englannin tarpeellisuuteen. Se on eri asia kuin pakollisuus.
Ajokortti on maaseudulla tarpeellinen muttei pakollinen - ymmärräthän eron.
Kyllä kielivapaus tarkoittaa, että saa valita minkä vieran kielen itse haluaa(tai vanhemmat).
Toki kyse on aina resursseista eli mitä kieltenopettajia on tarjolla.
Pakkoruotsin opettajista voisi pikaouluttaa muiden kielten opettajia runsaasti.
Pakkoruotsin opettajat ovat pääosin niin mukavuudenhaluista ja paikalleen jämähtänyttä porukkaa, ettei niistä enää kouluta mitään.
Miksi sitten puolustat jatkuvasti pyhää pakkoenglantia?
Kommenteistasi voi vain vetää yhden loogisen johtopäätöksen: nettifennon kielivapaus=pakkoenglantia kaikille.
Suomessa englanti on valinnaiskieli.
Ainoa valinaisuus englannin kohdalla on aloitusajankohta.
"Jokaiselle ei ole hyötyä ruotsista eikä työelämän kannalta jokaisen tarvitse (jos juuri kenenkään tarvitsee) osata ruotsia."
Näin juuri.
Reppureiskan ahdistus, englanti, sen sijaan auttaa yksilöä assimiloitumaan yhteiskuntaan myös Ruotsissa.
Ei auta, meillekin on syntynyt ihmisryhmä joka ei ymmärrä asuinmaansa kumpaakaan kieltä, kiitos pakkoenglannin palvojien.
RKP on halunnut saada ulkomailta kielitaidottomia rannikkoruotsalaisten kurkku- ja mansikkaviljelmille halpatyövoimaksi. Näitä kirjataan ruotsinkielisiksi.
Ulkomaalaistaustaiset 31.12.2018:
- syntymämaa Suomi 1.068
- syntymaa ulkomaat 4.966
Ai noinko se tehdään!
Kyllä.
Kurkunpoimijat pärjäsivät hyvin halpuutettujen työntekijöiden kisassa :-)
"Reppureiskan ahdistus, englanti, sen sijaan auttaa yksilöä assimiloitumaan yhteiskuntaan myös Ruotsissa."
Totta
Pikemminkin valetta, englannin kieli eristää maahanmuuttajat omaan kuplaansa.
Ei tosiaan.
Kaikki maahanmuuttajat voivat yhdistyä kun osaavat englantia ja oppivat siinä sivussa myöas suomen
Aivan naurettavaa esittää pakkoruotsin tilalle kahta kieltä, vaikka niitä olisi kymmenen, tilanne ei muutu koska nykyoppilaat ovat laiskoja ja saamattomia eivätkä lue todellakaan kieliä, jos ei ole pakko
Nykyoppilaiden laiskuus on helposti todistettavissa: vuonna 2006 lyhyen saksan kirjoittajia oli 4006 kpl, vuonna 2015 enää 1350 ja vuonna 2020 vain 1191. Samoin lyhyen ranskan osalta 2006 oli 2327 kirjoittajaa ja 2015 enää 904 ja vuonna 2020 vain 597. Lyhyen espanjan osalta on sama kehitys: vuonna 2011 oli 1331 kirjoittajaa ja vuonna 2020 vain 700. Saamattomuus ja laiskuus on lisääntynyt lukiolaisten keskuudessa. Mennään siitä missä aita on matalin, varmaankin sometuksen takia koska se on niin paljon hauskempaa kuin läksyjen luku.
Höpöä. Nykylukiolaiset ovat paljon ahkerampia kuin nuoret parikymmentä vuotta sitten. Siis suomenkielisellä puolella. Jatkopaikoista on niin kova kilpailu, ettei muu ole mahdollista.
Kielet on sivuseikka tavoiteltaessa asiantuntijuuteen eri aloilla vaadittavia taitoja.
Jos esim. pidät pitkän matikan ja fysiikan lukijoita laiskoina, ongelma on sinun.
Kyllä se laiskuus ulottuu myös matematiikkaan ja luonnontietesiin:
Matematiikan, fysiikan ja osin kemian hakijamäärät ovat laskeneet jyrkästi yliopistoissa.Syynä on se, että luonnontieteiden jatko-opinnot eivät kiinnosta nuoria. Lisäksi pitkän matematiikan kirjoittajia on liian vähän, koska näitä halutaan lähes kaikille tieteenaloille. Oululaisprofessorin mielestä tilanne voi kostautua vientiteollisuudelle.
Yliopistolta valmistuu vain tutkijoita tai opettajia - aika on ajanut yliopisto-opiskelun ohi näissä aineissa. Nuoret hakeutuvat tekniikan opintoihin, joissa laajemmat mahdollisuudet.
Seuraatko ollenkaan aikaasi?
Moni entinen teknillinen korkeakoulu on tänä nykyä yliopisto nimeltään.
"Jokaiselle+ei+ole+hyötyä+ruotsista+eikä+työelämän+kannalta+jokaisen+tarvitse+(jos+juuri+kenenkään+tarvitsee)+osata+ruotsia."
Tuo on totta mutta useille kielimaanisille täysin mahdotonta ymmärtää!
Emme me pakota venäjääkään kaikille vain siksi, että siitä olisi hyötyä monille.
Mikset jo antaisi perheitten valita?
Ainoastaan englannin pakollisuudelle olisi perusteet, mutta sekin on jätetty valinnaiseksi.
Pakkoruotsi ei palvele meitä eikä teitä. Hellitä jo siitä.
ET sitten oppinut vaikka koulussa yritettiin opettaa? Saitko kannustusta kotoa, vai hoettiinko kotona, että turhaa....turhaa......turhaa.....turhaa.....
Hyvin englannilla pärjää maailmalla ja netissä. Ruotsia en ole tarvinnut koskaan.
Pelkkä englanti voi riittää turistille, mutta Suomen kilpailukyvylle se ei riitä. Siksi meillä satsataan siihen, että mahdollisimman moni valitsisi 1. kieleksi muun kuin englannin.
Et ole tarvinnut, koska et sitä edes oppinut. Sitä yritettiin opettaa, mutta eihän kannettu vesi kaivossa pysy.
Sinun kaivossa ei ole vettä koskaan ollutkaan. Kaikissa pohjoismaissa pärjää hyvin englannilla.
Niinpä, persut ne vaan himoitsevat koko maailman pakkoenglannitusta, suomenkielestä he eivät välitä paskaakaan.
Englannin pakollisuus olisi järkevää, pakkoruotsi on hulluutta.
Jos äidinkieli suomi kaipaa tukea, siirretään pakkoruotsin tunnit siihen.
Kiitos ehdotuksesta!
m.o.t
Persut näemmä todellakin himoitsevat sekä Suomen että maailman (le monde) pakkoenglannitusta.
Kiitos tunnustuksesta!
Ole hyvä vaan. Maailma valitsee englannin ihan itse, se on hyvä ja tasa-arvoinen yhteinen kieli. Sitä puhuvat useimmiten yhdessä ihmiset, joilla kaikilla on jokin muu äidinkieli. Jollei englantia olisi, se pitäisi keksiä.
Mutta pakkoruotsista vapautuvat tunnit tulevat tarpeeseen suomen opinnoissa, ehdotus oli hyvä.