Tietoisuus=kaikki
Voimme kokea asioita koska meillä on tietoisuus. Ilman tietoisuutta ei voi kokea mitään. Syntyminen on kokemus, pyörällä ajaminen on kokemus, hengittäminen on kokemus, kirjan lukeminen on kokemus, pelko on kokemus, kuoleminen on kokemus. Elämä itsessään on kaikkien kokemusten summa.
Tietoisuus on perusta kaikille kokemuksille. Jos ei ole tietoisuutta, ei voi kokea mitään. Ei aistihavaintoja, tunteita, ajatuksia, unelmia.
Tietoisuus on muuttumaton. Kokemukset vaihtuvat toisiin kokemuksiin mutta tietoisuus säilyy muuttumattomana. Jonakin hetkenä voi olla unelias, ja jonakin toisena hetkenä voi olla reipas ja virkeä. Se mikä muuttuu on ruumiin ja mielen olotila, kokemus, ei tietoisuus. Nukkuessakin tietoisuus säilyy muuttumattomana. Silloin vain on katkos kokemusten sarjassa kun keho ja mieli ovat lepotilassa ja katkos kestää siihen asti kun uniennäkeminen alkaa. Unennäön aikanakin tietoisuus on sama. Silloin uni on kokemus. Joinakin aamuina kuitenkin voi ajatella että ei ole nähnyt unta, johtuen siitä että ei muista. Tietoisuus pysyy samana vaikka keho ikääntyy, vaikka ruumiin terveydentila muuttuu, vaikka mielenterveyden tila muuttuu, vaikka ajatukset vaihtuvat toisiin.
Ihmismieli on rajallinen, tietoisuus ei. Mitään ei voi olla tietoisuuden ulkopuolella koska tietoisuudella ei ole rajoja. Keho kuolee joskus ja mieli ja ego tuhoutuu siinä samalla. Mutta tietoisuus ei voi kuolla, koska tietoisuus luo kaiken. Tietoisuus luo elämän illuusion.
Tietoisuus ei sijaitse kehossa, vaan keho sijaitsee tietoisuudessa.
Se, miksi koemme olevamme erillisiä yksilöitä, se miksi yksilö kokee että juuri hänellä on oma erillinen tietoisuus, johtuu siitä että keho ja mieli antavat kaikkeen yksilöllisen näkökulman. Se saa aikaan kokemuksen erillisyydestä ja yksinäisyydestä. Siksi kuvittelemme että tietoisuus sijaitsee jossakin kehomme sisällä, vaikkapa aivoissa. Kuvittelemme että kannamme tietoisuutta mukana kehossamme. Mutta tietoisuutta ei voi sijoittaa minnekään. Sen sijaan kaikki muu sijaitsee tietoisuudessa, kaikki tapahtuu tietoisuudessa.
Me olemme tietoisuus, jumala, millä nimellä sitä haluaakaan kutsua. Me kaikki olemme samaa tietoisuutta, meillä on oma yksilöllinen näkökulma jonka kautta koemme elämää. Ei ole olemassa erillisiä ihmisiä, kaikki ihmiset ovat samaa tietoisuutta. Sinä, minä, kaikki, olemme sama tietoisuus, jumala, kaikkeus, whatever u like to call it.. Elämä on kuvitelma jonka kautta koemme. Vain tietoisuus on lopulta olemassa, koska kaikki tapahtuu tietoisuudessa itsessään. Me olemme jumala.
Voimme kokea asioita koska meillä on tietoisuus. Ilman tietoisuutta ei voi kokea mitään. Syntyminen on kokemus, pyörällä ajaminen on kokemus, hengittäminen on kokemus, kirjan lukeminen on kokemus, pelko on kokemus, kuoleminen on kokemus. Elämä itsessään on kaikkien kokemusten summa.
Tietoisuus on perusta kaikille kokemuksille. Jos ei ole tietoisuutta, ei voi kokea mitään. Ei aistihavaintoja, tunteita, ajatuksia, unelmia.
Tietoisuus on muuttumaton. Kokemukset vaihtuvat toisiin kokemuksiin mutta tietoisuus säilyy muuttumattomana. Jonakin hetkenä voi olla unelias, ja jonakin toisena hetkenä voi olla reipas ja virkeä. Se mikä muuttuu on ruumiin ja mielen olotila, kokemus, ei tietoisuus. Nukkuessakin tietoisuus säilyy muuttumattomana. Silloin vain on katkos kokemusten sarjassa kun keho ja mieli ovat lepotilassa ja katkos kestää siihen asti kun uniennäkeminen alkaa. Unennäön aikanakin tietoisuus on sama. Silloin uni on kokemus. Joinakin aamuina kuitenkin voi ajatella että ei ole nähnyt unta, johtuen siitä että ei muista. Tietoisuus pysyy samana vaikka keho ikääntyy, vaikka ruumiin terveydentila muuttuu, vaikka mielenterveyden tila muuttuu, vaikka ajatukset vaihtuvat toisiin.
Ihmismieli on rajallinen, tietoisuus ei. Mitään ei voi olla tietoisuuden ulkopuolella koska tietoisuudella ei ole rajoja. Keho kuolee joskus ja mieli ja ego tuhoutuu siinä samalla. Mutta tietoisuus ei voi kuolla, koska tietoisuus luo kaiken. Tietoisuus luo elämän illuusion.
Tietoisuus ei sijaitse kehossa, vaan keho sijaitsee tietoisuudessa.
Se, miksi koemme olevamme erillisiä yksilöitä, se miksi yksilö kokee että juuri hänellä on oma erillinen tietoisuus, johtuu siitä että keho ja mieli antavat kaikkeen yksilöllisen näkökulman. Se saa aikaan kokemuksen erillisyydestä ja yksinäisyydestä. Siksi kuvittelemme että tietoisuus sijaitsee jossakin kehomme sisällä, vaikkapa aivoissa. Kuvittelemme että kannamme tietoisuutta mukana kehossamme. Mutta tietoisuutta ei voi sijoittaa minnekään. Sen sijaan kaikki muu sijaitsee tietoisuudessa, kaikki tapahtuu tietoisuudessa.
Me olemme tietoisuus, jumala, millä nimellä sitä haluaakaan kutsua. Me kaikki olemme samaa tietoisuutta, meillä on oma yksilöllinen näkökulma jonka kautta koemme elämää. Ei ole olemassa erillisiä ihmisiä, kaikki ihmiset ovat samaa tietoisuutta. Sinä, minä, kaikki, olemme sama tietoisuus, jumala, kaikkeus, whatever u like to call it.. Elämä on kuvitelma jonka kautta koemme. Vain tietoisuus on lopulta olemassa, koska kaikki tapahtuu tietoisuudessa itsessään. Me olemme jumala.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Entä onko tällä tietoisuudella tahto? Galaktinen Gaia-myytti? Muistelen lukeneeni vastaanlaisesta ajatusmallista nuorena parikytvuotta sitten, voitko mainita jotain aihetta käsittelevää kirjallisuutta? olen vilpittömästi kiinnöstunut.
En osaa sanoa kirjallisuudesta, netistä lähinnä olen tutkiskellut asioita.
Englanniksi löytyy aika paljon tuolta:
http://www.7freedom.com/the7principlesoffreedom.htm
"liittymä" Jumalan olemukseen josta tietoisuus on meidän osuuttamme.Jumala "tietää"ja tuntee meidät ja koko luomakunnan mutta meillä ei ole oikeutta muiden "liittymiin". Tietoisuus on aina meidän olemuksemme elämässä ja kuolemassa.Ateistien ja teistien eroavuus poikkeaa vain oletetun tietoisuuden määrässä kuoleman jälkeen asteikolla 0----->ääretön.