jonka toiminta perustuu lähtökohtaisesti ulkolaisen työvoiman saatavuuteen? Riittääkö kotimaisuuden statuksen ylläpitoon vain se, että tuotteet ovat kasvaneet suomalaisessa maaperässä? Jos ulkolaista työvoimaa ei saada niin suomalainen ruoan tuotanto on suuressa vaarassa romahtaa kokonaan. Kun homma on rakentunut tällaiselle pohjalle niin silloinhan me olemme luopuneet kotimaisesta tuotannosta vapaaehtoisesti. Ihan turha tulla nyt itkemään, että tuotantoa ei saada käyntiin.
Onko sellainen maataloustuotanto kotimaista
Anonyymi
11<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Lidlin mukaan ei. Lidlin mukaan suomalainen tuote vaatii suomalaisen työvoiman käyttämisen. Raaka-aineiden valmistusmaalla ei ole niinkään väliä.
Sosiaalituet ovat liian korkeat. Tosin sama tilanne on loppujen lopuksi kaikkialla maailmassa. Globalisaatioon kuuluu, että kaikki työläiset kilpailevat keskenään maailmanlaajuisesti. Kolmannen maailman maiden työntekijät kauppaavat maataloustyötä tai vaikkapa yksinkertaisia teollisia töitä tekstiilialalla tms. paljon länsimaisia työntekijöitä halvemmalla. Jos länsimaat oikeasti alentaisivat tullimaksuja maataloustuotteilla ja tekstiileille, niin maailman tuloerot kaventuisivat ja kehitysavun voisi lakkauttaa. Samalla tulisi näkyväksi, miten valtavan kallista on ylläpitää länsimaista sosiaaliturvaa.
Alle 80äo:llä ei pitäisi olla oikeutta mielipiteeseen
Ratkaisu on valtion omistamat suuret maatilat jotka tarjoavat kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Näitä kutsutaan myös kolhooseiksi. Onhan se aivan käsittämätöntä, että niin vakava asia kuin kansallinen ruoan tuotanto on ajautunut yksityisiin käsiin.
On aivan absurdia, että Suomen huoltovarmuus perustuu siihen, että suomalaiset yksityiset maanviljelijät jaksavat ja viitsivät tehdä työtään todella huonolla palkalla.
Jos vaikkapa vain polttoaineiden, maatalouskoneiden ja niiden varaosien tuonti loppuisi, loppuisi maatalous Suomesta käytännössä kokonaan.
Huoltovarmuuden säilyttäminen on kokonaisvaltainen prosessi, ei maataloustukipolitikointia.
Poikkeusoloissa näistä kaikista asioista pystyttäisiin huolehtimaan ilman tuontia.
Olemme hyvin omavaraisia, huoltovarmuutemme on turvattu.
Käsityksesi Suomen huoltovarmuudesta ovat vain märkiä unia. Suomi ei tule toimeen ilman muuta maailmaa. Paitsi tietysti alkuperäisenä muutaman tuhannen ihmisen alkukantaisena metsästäjä-keräilijäpopulaationa tietysti, ja se metsästys- keräilykin pitäisi opetella ja liikaväestö eliminoida.
Kyllä Suomi resurssiensa puolesta pystyy elättämään sen viisi miljoonaa asukasta, vaikkei olisi tuontia ulkomailta. Moni joutuu vaan vaihtamaan silloin tuottamattoman palvelualan työn fyysiseen työhön, ja kuokkimaan noin puolen hehtaarin peltopläntin vuosittain. Päälle tietysti eläinten hoitaminen ynnä muut. Aamupuurotkin keitetään silloin puuhellalla, eikä aamukahvit lennä enää näppikselle, kun kahvia ei ole, eikä näppikselle mitään virkaa.
Mahdollisuus laiskotteluun ja kivaan joutilaiselämään kaupungeissa ei tietenkään olisi silloin enää mahdollisuuksia. Ja sehän sapettaisi nykyihmistä. Siksi on mukavampaa jatkaa hälläväliä-asenteella, koska vain minun hyvinvointi on tärkeää. Ympäristöllä ja muilla ei ole mitään merkitystä.
Kulkutaudit, lapsikuolleisuuden kaksikymmenkertaistuminen ja sosiaalihuollon sekä terveydenhoidon romahdukset pitäisivät kyllä huolen liikaväestöstä.
Viime vuosituhannen alussa väkeä oli Suomessa noin puolet nykyisestä, ja traktorit vielä aika tuntemattomia. Jos ajatellaan että nykyiset valmiiksi raivatut pellot jäisivät edelleen käyttöön, niin ehkä selvittäisiin ainakin peltojen puolesta.
Valkuaiskasvien viljelyä pitäisi ainakin lisätä rajusti, jos meinattaisiin ylläpitää nykyisen tasoinen "lihanviljely". Osaa lihakarjasta käytettäisiin tietenkin peltotöissä vetojuhtina.