Millä perusteella maanantai on 2. pääsiäispäivä?
Raamatun mukaan Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina anivarhain aloittaakseen työnsä, joka jatkuu vieläkin.
Raamatun mukaan Jeesus nousi kuolleista sunnuntaina anivarhain aloittaakseen työnsä, joka jatkuu vieläkin.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Ja millä perusteella pääsiäisen tärkein päivä, sapatti, on arkipäivä?
Nytpä onkin ihmisten käskyt nostettu korkeammalle kuin Jumalan käskyt, joten pyhäpäiviäkin pitää olla enemmän kuin niitä muuten olisi. Ihminen tarvitsee seremonioilleen kulissit, jotka pönkittävät hänen omaa toimintaansa.
Jos Jumalan sapatti olisi voimassa,
ei olisi monia keinotekoisia, ihmisten päätöksillä pyhiksi julistettuja päiviä pyhitettäväksi... Ei tarvitsisi työnantajien maksaa tyhjästä, jos Jumalan aikajärjestelmä olisi käytössä. Vuodessa olisi vain 52 sapattia ja ne olisivat todella tarpeeseen, eli lepoa varten, ei markkinapäiviä, shoppailupäiviä tms. varten.
No, onneksi saamme levätä Herramme täydellisessä työssä meidän puolestamme ja viettää sapattia, vaikka se olisikin muille työpäivä.
Ensimmäisenä pääsiäispäivänä kerrotaan uutinen tyhjästä haudasta, toinen pääsiäispäivänä Jeesus nähdään ylösnousseena. Toinen päivä muistuttaa Jeesuksen ilmestymisestä lähimmille ystävilleen.
Raamatusta on luettavissa, että Jeesus tosin tuli eläväksi jo jo toisena päivänä, mutta näyttäytyi muutamille ihmisille ylösnousseena vasta kolmantena päivänä.
Tuo aikaviive tässä yhteydessä ei ole merkityksetön. Siihen liittyy hengellinen selitys.
Vapahtajaan uskova on vanhurskas eli elävä uskosta. Mutta tuo uusi elämä on kätkettynä Kristuksessa! Luonnollisin silmin sitä ei saata nähdä. Vasta ajan rajan takana Elämä on nähtävissä kasvoista kasvoihin. Silloin uusi elämä ei ole enää vain uskossa vaan näkemisessä. Näkemisen aika koittaa uskoville vasta siinä ylösnousemuksessa, mikä on ajallisen elämän jälkeen.
Vanhan testamentin ennustus:
"Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä Hän meidät herättää, ja me saamme elää Hänen edessänsä." (Hoos. 6:2)
Tämä on se toisen ja kolmannen päivän ero:
"Sillä nyt me näemme kuin kuvastimessa, arvoituksen tavoin, mutta silloin kasvoista kasvoihin; nyt minä tunnen vajavaisesti, mutta silloin minä olen tunteva täydellisesti, niinkuin minut itsenikin täydellisesti tunnetaan." (1. Kor. 13:12)
ymmärrä, miten tuo teksti(1. Kor. 13:12)liittyy päivien tapahtumiin.Eipä silti, on paljon muutakin, mitä en ymmärrä.
Jeesus ilmestyi parille Marialle jo sunnuntaina, ylösnousemuspäivänä ja sanoi heille "Terve teille!"
(Matt.28).
Matteuksen evankeliumin 16. luku kertoo myös noista tapahtumista.
Kristus tuli eläväksi jo toisena päivänä, sapattina. Hän katosi haudasta. Mutta vasta kolmantena (sunnuntaina) Hän näyttäytyi muutamille ihmisille.
Sapatti tarkoittaa raamatun ajanlaskussa viikon seitsemättä päivää, lepopäivää. Se kestää perjantai-illasta lauantai-iltaan (1. Moos. 2:1,2; 2. Moos. 23:12). Vuorokausi alkoi aina illasta.
Raamattua tulkitessa on myös hyvä muistaa Pietarin toisen kirjeen sanat: ”Mutta tämä yksi älköön olko teiltä, rakkaani, salassa, että ’yksi päivä on Herran edessä niinkuin tuhat vuotta ja tuhat vuotta niinkuin yksi päivä.’ Ei Herra viivytä lupauksensa täyttämistä, niinkuin muutamat pitävät sitä viivyttelemisenä, vaan hän on pitkämielinen teitä kohtaan, sillä hän ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen.” (2. Piet.3:8-9)
Vapahtajaan uskova on vanhurskas eli elävä uskosta. Mutta tuo uusi elämä on kätkettynä Kristuksessa. Häntä ei vielä nähdä. Hän on se uusi Elämä. Hän on uskovan vanhurskaus! Luonnollisin silmin sitä ei saata nähdä, sen näkee vain Hengessä. Vasta ajan rajan takana Elämä on nähtävissä kasvoista kasvoihin. Silloin uskoa ei enää tarvitakaan, uusi elämä ei ole enää vain uskossa vaan näkemisessä. Näkemisen aika koittaa uskoville vasta siinä ylösnousemuksessa, mikä on ajallisen elämän jälkeen.
Ja näistä toisen ja kolmannen päivän asioista siis ennustaa jo vanha testamentti:
Hän tekee meidät eläviksi kahden päivän kuluttua, kolmantena päivänä hän meidät herättää, ja me saamme elää hänen edessänsä. Niin tuntekaamme, pyrkikäämme tuntemaan Herra: hänen nousunsa on varma kuin aamurusko, hän tulee meille kuin sade, kuin kevätsade, joka kostuttaa maan. (Hoosea 6:2-3)
Niin. Pyrkikäämme tuntemaan Herra! Se on: usko syntisi anteeksi Vapahtajan sovintotyön tähden! (Vrt. esim. Jer. 31:34). Niin tulet kerran näkemään Hänet kasvoista kasvoihin, eikä enää arvoituksen tavoin, kuten Hänet tässä ajassa uskon silmin nähdään.