Oletko kokeillut laittaa perjantaina sähköt pois ja sunnuntaina takaisin päälle ja katsoa, olisitko pärjännyt? Montako päivää tulisit toimeen ilman nettiä, sähköä, ruokakauppaa, vesijohtovettä? Survivalistit ja preppaajat valmistautuvat selviämään omin avuin, kun tuho iskee tai yhteiskunta romahtaa. Pandemiakriisin myllätessä varautuminen pahimpaan ei näytäkään enää pelkältä foliohattuilulta. X selvitti keitä nämä varautujat oikein ovat.
Nytkö se maailmanloppu alkaa? Kun koronakriisi yltyi maaliskuussa globaaliksi pandemiaksi, suomalaisella keskustelupalstalla käytiin kiivasta viestinvaihtoa. ”Valmiuslaki Suomessa käytössä ensimmäistä kertaa, hätätila monessa muussa maassa, rajat laitettu kiinni, lentokoneet seisoo maassa, pörssit romahtaneet reilusti. Uutisissa vain yksi aihe. Onko tämä nyt se kuuluisa TEOTWAWKI joka muutti maailman kuukaudessa ehkä pysyvästi?” kirjoitti nimimerkki Reset.
Survivalismi.com-palstalla oli puhuttu pandemioista jo vuodesta 2014 asti. Koronakriisiä käsitteleviin ketjuihin viestejä on kertynyt parissa kuukaudessa yli 200. The end of the world as we know it eli TEOTWAWKI on survivalistipiireissä käytetty nimitys valtavalle, ihmiskuntaa koettelevalle katastrofille, jonka jälkeen maailma ei ole enää entisensä. Valtaosan meistä tällainen maailmanlopun meno yllättää housut kintuissa: hädän hetkellä osaamme korkeintaan rynnätä lähimarkettiin hamstraamaan vessapaperia. Survivalistit ja preppaajat – suomeksi varautujat – sen sijaan ovat valmiita, kun rytisee. ”Kummallinen hilpeys minulla täällä päällä. Tätähän varten olen harjoitellut jo kaksi sydäntalvea”, kirjoittaa keskustelupalstalla nimimerkki Lady K.
Nytkö se maailmanloppu alkaa? Kun koronakriisi yltyi maaliskuussa globaaliksi pandemiaksi, suomalaisella keskustelupalstalla käytiin kiivasta viestinvaihtoa. ”Valmiuslaki Suomessa käytössä ensimmäistä kertaa, hätätila monessa muussa maassa, rajat laitettu kiinni, lentokoneet seisoo maassa, pörssit romahtaneet reilusti. Uutisissa vain yksi aihe. Onko tämä nyt se kuuluisa TEOTWAWKI joka muutti maailman kuukaudessa ehkä pysyvästi?” kirjoitti nimimerkki Reset.
Survivalismi.com-palstalla oli puhuttu pandemioista jo vuodesta 2014 asti. Koronakriisiä käsitteleviin ketjuihin viestejä on kertynyt parissa kuukaudessa yli 200. The end of the world as we know it eli TEOTWAWKI on survivalistipiireissä käytetty nimitys valtavalle, ihmiskuntaa koettelevalle katastrofille, jonka jälkeen maailma ei ole enää entisensä. Valtaosan meistä tällainen maailmanlopun meno yllättää housut kintuissa: hädän hetkellä osaamme korkeintaan rynnätä lähimarkettiin hamstraamaan vessapaperia. Survivalistit ja preppaajat – suomeksi varautujat – sen sijaan ovat valmiita, kun rytisee. ”Kummallinen hilpeys minulla täällä päällä. Tätähän varten olen harjoitellut jo kaksi sydäntalvea”, kirjoittaa keskustelupalstalla nimimerkki Lady K.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varautujat ovat omatoimisia kansalaisia, jotka aikovat varmistaa selviytymisensä, kun katastrofi iskee – tai kuten he itse sanovat: kun paska osuu tuulettimeen. (Survivalistit käyttävät erilaisista kriiseistä nimitystä Shit hits the fan eli SHTF.) Katastrofi ei aina tarkoita apokalyptistä maailmantuhoa, vaan he laskevat SHTF-tilanteiksi myös arkiset poikkeustilat, kuten pitkät sähkökatkot, tulipalot, myrskyt ja tulvat. Laajempia uhkia taas voivat olla kemialliset ja ydinonnettomuudet, terrori-iskut tai finanssikriisit – oikeastaan mikä vain tapahtuma, joka suistaa tavallisen arjen sijoiltaan.
Tämän hetken virusepidemia ei tullut varautujille yllätyksenä. Pandemia oli vain ajan kysymys, kuten nimimerkki Ranger man ennusti amerikkalaisessa SHTF-blogissa jo vuonna 2008: ”Historiallisesti katsoen pandeminen influenssa-aalto on jo myöhässä. Maailma on huonosti varautunut. Reaktiomme tulee olemaan kuin hurrikaani Katrinan aikana – SURKEA. Paitsi että tuho ei tule rajautumaan yhdelle alueelle, vaan leviämään laajalle.”
Varautujien näkökulmasta normiväestön valmius kohdata todennäköisiäkin kriisejä on onneton. Nyt kun virusepidemia on laittanut koko maapallon poikkeustilaan, herää kysymys, olisiko meidän syytä valmistautua tuhoon. Mitä varautujat voivat opettaa meille kaikille?
Philip J Lamy vastaa puhelimeen koronaeristyksestä Vermontin kodistaan. Hän on Castletonin yliopiston sosiologian professori ja tutkinut amerikkalaisen survivalismin historiaa. Pandemia riehuu Yhdysvaltain itärannikolla, ja on vienyt viereisessä New Yorkin osavaltiossa jo tuhansien ihmisten hengen. 2020-luvun alku on synkkä, mutta lopun aikoja on eletty Amerikassa ennenkin – monella vuosikymmenellä.
Lamy tutki 1990-luvulla amerikkalaisia survivalistiyhteisöjä, ja julkaisi survivalistiliikkeen ja maailmanlopun odottelun historiaa perkaavan Millennial Rage: Survivalists, White Supremacists and the Doomsday Prophecy -kirjan vuonna 1996. Lamyn mukaan modernin survivalismin synnyn voi jäljittää toisen maailmansodan jälkeisille vuosikymmenille, jolloin maailmassa pelättiin suurvaltojen välistä ydinsotaa. “Etenkin Kuuban ohjuskriisin jälkeen monet tavalliset amerikkalaiset rakensivat omia ydinsuojia, ja varastoivat ruokaa, aseita ja muita tarvikkeita”, Lamy kertoo. Lopun aikoihin valmistautumisella on kuitenkin ikiaikaiset perinteet. Lamyn mukaan apokalyptiset myytit ovat nousseet kautta aikojen esille kulttuureissa, joiden elämänmuoto on ollut tavalla tai toisella uhattuna.
Vuosikymmenien saatossa survivalistien päävastukset ovat vaihdelleet. 1970-luvulla jännitettiin öljykriisiä ja talousromahdusta, 80-luvulla ydinohjuksia, vuosituhannen taitteessa Y2K-tietotekniikkaongelmia. Viime vuosikymmenen aikana esiin on noussut yhä enemmän pelkoja ilmastonmuutoksesta ja ympäristötuhoista. Tänä vuonna muun muassa Wall Street Journal ja The Guardian ovat raportoineet koronapandemiaa maanalaisiin bunkkeriasuntoihin pakenevista kansalaisista.
Varautuminen on älykästä, ja tämä pandemia jos jokin sen todisti. Vinkukoot muut suojaimien jne. puutteesta, survivalisteille löytyi niitä jo valmiiksi joka lähtöön. Ihan kuten ruokaa, lääkkeitä yms.