Tässäpä esimerkki siitä mitä tapahtuu, kun historiankirjoituksessa käytetään termejä sekaisin. Nyt Venäjällä Putin haluaa mustamaalata suomalaisia ja on palkannut historiantutkijoita propagandakoneistonsa osasiksi esittämään, että suomalaiset ovat tehneet kansanmurhan Karjalassa jatkosodan aikana. Kaikenlaisiin lopputulemiin voi päätyä, jos ei noudata tieteellisen tutkimuksen kriteereitä, lukee lähteitä kuin piru Raamattua, tekee villejä tarkoitushakuisia yleistyksiä ja keksii olkinukkeja, käyttää käsitteitä sekaisin, tarkastelee motiiveja ja tuona aikana käytettyä kieltä retrospektiivisesti ja tarkoitushakuisesti ja kenties sormeilee lähteitä vä. Luo olkinukkeja ja argumentoi sitten niitä omia seinälle maalaamiaan pikkupiruja. Näin totuus muuttuu ja historian avulla luodaan viholliskuvia, jolla pyritään yhdistämään omaa kansallistunnetta.
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006480585.html#header
Stalin oli jo osin etnisin perustein puhdistanut Itä-Karjalasta suomalaisia 1930-luvulla vangitsemalla tai tapattamalla poliittisiksi vastustajiksi tai epäilyttäviksi katsomiaan henkilöitä laajoissa vainoissa. Vainojen pahin kausi oli vuosina 1936-38 ja Tällöin epämääräisistä tai tekaistuista syistä pidätettiin, vangittiin ja murhattiin eri arvioiden mukaan yli miljoona ihmistä naapurimaassamme.
Vainot ulottuivat myös epäonnistuneen Suomen sisällissodan eli epäonnistuneen vallakumousyrityksen v.1918 jälkeen muuttaneiden suomalaisten ja amerikansuomalaisten siirtolaisten kansoittamaan Neuvosto-Karjalaan. Sandarmohin teloitus- ja hautapaikassa Itä-Karjalassa tapettiin noin 800 suomalaista ja inkeriläistä, 676 karjalaista sekä yli 6 000 muuta kansallisuutta edustanutta ihmistä. Tutkimus on osoittanut, että kaikki tapettiin syyttöminä.Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla loikanneista vajaasta 15 000 suomalaisesta tapettiin liki puolet. vuonna 2019 tehtiin esiselvitys Stalinin vainoissa tapetuista suomalaisista. Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkistossa (RGASPI) Moskovassa on 53 laatikollista, joihin on koottu likvidoitujen punasuomalaisten aineistoja. Kansallisarkisto ja RGASPI ovat sopineet, että aineistojen avaaminen ja luettelointi käynnistetään vuonna 2020. Putin ilmeisesti ryhtyi nyt vastaiskuun.
Kas kun ei tässä yhteydessä tule mainittua, että Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmimisen yhteydessä Neuvostoliitto ja Natsi-Saksan kesken laadittiin salainen lisäpöytäkirja, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Latvia, Viro ja Suomi määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto pyrki Molotov–Ribbentrop-sopimuksen suoman Saksan myötämielisen puolueettomuuden turvin miehittämään Suomen aloittaen talvisodan, joka päättyi alueluovutuksiin Neuvostoliitolle. Saksan voitettua Ranskan kesäkuussa 1940 Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon, ja Romania joutui taipumaan Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan luovuttamiseen Neuvostoliitolle.
Syitä suomalaisten epäluuloon oli esim. se, että neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan sekä vietiin suomalaisia vankeina rajan taakse. Yleinen ruoka- ja sotatilanne, tarkoitus ja ikärakenne tulisi myös huomioida siirtoleirien tarkastelussa. Kyse ei silloin ole etnisestä paremmuudesta.
Tieteellisen historiankirjoituksen tulisi olla puolueetonta ja lähdekriittistä. Totuuden tavoittelua ei saa alistaa poliittisille tarkoitusperille ja sensaatiohakuisuudelle, ns. lööppijulkisuuden vuoksi. Tutkimusta rahoittava taho eikä tutkijan puoluekanta ei saa määritellä lopputulosta ja johtopäätöksiä. Tosin eihän tämä toteudu aina Suomessakaan (esim. Silvennoinen).
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000006480585.html#header
Stalin oli jo osin etnisin perustein puhdistanut Itä-Karjalasta suomalaisia 1930-luvulla vangitsemalla tai tapattamalla poliittisiksi vastustajiksi tai epäilyttäviksi katsomiaan henkilöitä laajoissa vainoissa. Vainojen pahin kausi oli vuosina 1936-38 ja Tällöin epämääräisistä tai tekaistuista syistä pidätettiin, vangittiin ja murhattiin eri arvioiden mukaan yli miljoona ihmistä naapurimaassamme.
Vainot ulottuivat myös epäonnistuneen Suomen sisällissodan eli epäonnistuneen vallakumousyrityksen v.1918 jälkeen muuttaneiden suomalaisten ja amerikansuomalaisten siirtolaisten kansoittamaan Neuvosto-Karjalaan. Sandarmohin teloitus- ja hautapaikassa Itä-Karjalassa tapettiin noin 800 suomalaista ja inkeriläistä, 676 karjalaista sekä yli 6 000 muuta kansallisuutta edustanutta ihmistä. Tutkimus on osoittanut, että kaikki tapettiin syyttöminä.Neuvostoliittoon 1920- ja 1930-luvuilla loikanneista vajaasta 15 000 suomalaisesta tapettiin liki puolet. vuonna 2019 tehtiin esiselvitys Stalinin vainoissa tapetuista suomalaisista. Venäjän valtion sosiaalipoliittisen historian arkistossa (RGASPI) Moskovassa on 53 laatikollista, joihin on koottu likvidoitujen punasuomalaisten aineistoja. Kansallisarkisto ja RGASPI ovat sopineet, että aineistojen avaaminen ja luettelointi käynnistetään vuonna 2020. Putin ilmeisesti ryhtyi nyt vastaiskuun.
Kas kun ei tässä yhteydessä tule mainittua, että Molotov–Ribbentrop-sopimuksen solmimisen yhteydessä Neuvostoliitto ja Natsi-Saksan kesken laadittiin salainen lisäpöytäkirja, jossa Itä-Eurooppa jaettiin Saksan ja Neuvostoliiton etupiireihin. Latvia, Viro ja Suomi määriteltiin lisäpöytäkirjassa kuuluviksi Neuvostoliiton etupiiriin. Neuvostoliitto pyrki Molotov–Ribbentrop-sopimuksen suoman Saksan myötämielisen puolueettomuuden turvin miehittämään Suomen aloittaen talvisodan, joka päättyi alueluovutuksiin Neuvostoliitolle. Saksan voitettua Ranskan kesäkuussa 1940 Baltian maat liitettiin Neuvostoliittoon, ja Romania joutui taipumaan Bessarabian ja Pohjois-Bukovinan luovuttamiseen Neuvostoliitolle.
Syitä suomalaisten epäluuloon oli esim. se, että neuvostopartisaanit tekivät jatkosodan aikana vuosina 1941–1944 yhteensä 45 iskua kyliin sekä yksittäisiä siviilihenkilöitä vastaan maanteillä tai heinäniityillä Kuhmon, Kuusamon, Lieksan, Liperin, Sallan, Savukosken, Sodankylän ja Suomussalmen kuntien alueella. Lisäksi tehtiin hyökkäyksiä ajoneuvoja ja ajoneuvosaattueita vastaan sekä vietiin suomalaisia vankeina rajan taakse. Yleinen ruoka- ja sotatilanne, tarkoitus ja ikärakenne tulisi myös huomioida siirtoleirien tarkastelussa. Kyse ei silloin ole etnisestä paremmuudesta.
Tieteellisen historiankirjoituksen tulisi olla puolueetonta ja lähdekriittistä. Totuuden tavoittelua ei saa alistaa poliittisille tarkoitusperille ja sensaatiohakuisuudelle, ns. lööppijulkisuuden vuoksi. Tutkimusta rahoittava taho eikä tutkijan puoluekanta ei saa määritellä lopputulosta ja johtopäätöksiä. Tosin eihän tämä toteudu aina Suomessakaan (esim. Silvennoinen).
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.