Moneenko sisällissotaan NATO/natomaat ovat osallistuneet

Keskeisimpiä ovat Afganistan, Irak, Syyria, Libya, Somalia, Jemen, Ukraina ja Mali.

Muistuuko mieleen muita? Onko NATO/natomaat kyennet auttamaan kyseisiä maita vakauden luomisessa?
6764
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 67

Vanhimmat

Naton ulkopuolisena maana Suomikin on osallistunut ainakin Afganistanin ja Irakin sisällissotiin, ilman Suomen kansan lupaa.

Äänestä

Kaikissa noissa maissa Venäjä tukee terroristeja ja diktaattoreita. Länsimaat ovat auttamassa siviileitä yhteiskuntien jälleenrakentamissa kun Venäjä on tuhonnut infran.

Äänestä
  • Ei tue. Nasselta pääsi taas hätävalhe korttitaloa puolustellessaan.

    Äänestä


  • CIA-kikka tuttu 50-luvulta lähtien Etelä-Amerikasta. Siellä on ollut vallankumous poikineen ja kaikki jenkkien masinoimia.

    Äänestä

Yksikään NATO-maa ei ole osallistunut sotaan Ukrainassa. Siellä on Venäjän sota..

Äänestä
  • Jenkit ovat ainoastaan ns. tukeneet ja rahoittaneet Ukrainan sotaa. Miten se nyt olisi millään tavalla osallistumista siihen sotaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Jenkit ovat ainoastaan ns. tukeneet ja rahoittaneet Ukrainan sotaa. Miten se nyt olisi millään tavalla osallistumista siihen sotaan.

    USA on tukenut Ukrainaa ja sen yhteiskuntaa sekä rajojen koskemattomuutta samalla kun Venäjä sotii siellä.

    Äänestä

  • Tuo oli uutta. Onko Usa sitten eronnut natosta?

    Äänestä

  • Tuo oli uutta. Onko Usa sitten eronnut natosta?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tuo oli uutta. Onko Usa sitten eronnut natosta?

    Ei ole, eikä USA ole sotinut Ukrainassa. Venäjä on.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    USA on tukenut Ukrainaa ja sen yhteiskuntaa sekä rajojen koskemattomuutta samalla kun Venäjä sotii siellä.

    Unohtuiko sulta, tämä aseapu ja sodan rahoitus johonkin

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Unohtuiko sulta, tämä aseapu ja sodan rahoitus johonkin

    USA on myynyt ja antanut Ukrainalle aseita, jotta se voi puolustaa itseään. Toivottavastio se tekee m´niin myös meidän kohdallamme, jos joudumme Venäjän hyökkäyksen ja valloitusten uhriksi, kuten Ukraina.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Ei ole, eikä USA ole sotinut Ukrainassa. Venäjä on.

    Ai, että Venäjä on , Usa ei, tämä selvä. Minä olen aina luullut , että Usan lähettämät aseet , miehet ja rahoitus on sodankäyntiä. Mutta, Usan kyseessä ollen, ei ole. Hienoa, että Usa ei sodi Ukrainassa eikä missään muuallakaan. Kuka muuta väittää, valehtelee. Vai miten se nyt menikään?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ai, että Venäjä on , Usa ei, tämä selvä. Minä olen aina luullut , että Usan lähettämät aseet , miehet ja rahoitus on sodankäyntiä. Mutta, Usan kyseessä ollen, ei ole. Hienoa, että Usa ei sodi Ukrainassa eikä missään muuallakaan. Kuka muuta väittää, valehtelee. Vai miten se nyt menikään?

    "Ai, että Venäjä on , Usa ei, tämä selvä. Minä olen aina luullut , että Usan lähettämät aseet , miehet ja rahoitus on sodankäyntiä. Mutta, Usan kyseessä ollen, ei ole. Hienoa, että Usa ei sodi Ukrainassa eikä missään muuallakaan. Kuka muuta väittää, valehtelee. Vai miten se nyt menikään?"

    Niin. USA ei muuten ole lähettänyt miehiä Ukrainaan sotimaan, vaan kouluttamaan Ukrainan armeijaa. Venäjä sen sijaan on lähettänyt armeijansa sotilaita sotimaan Ukrainaan.

    Äänestä

  • On.
    Jenkit on tuputtaneet sinne aseita ja neuvonantajia. Älä molo viitti kommentoida vain valehdellaksesi. Olet sentään terävämmästä päästä nassejoukkiossa ja sinulla on mahdollisuuksia asialliseenkin kommentointii, kaikilla ei ole.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Ei ole, eikä USA ole sotinut Ukrainassa. Venäjä on.

    Molon mielenmaisema: Jenkkien apu hyvää, Venäjän pahaa.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Ai, että Venäjä on , Usa ei, tämä selvä. Minä olen aina luullut , että Usan lähettämät aseet , miehet ja rahoitus on sodankäyntiä. Mutta, Usan kyseessä ollen, ei ole. Hienoa, että Usa ei sodi Ukrainassa eikä missään muuallakaan. Kuka muuta väittää, valehtelee. Vai miten se nyt menikään?"

    Niin. USA ei muuten ole lähettänyt miehiä Ukrainaan sotimaan, vaan kouluttamaan Ukrainan armeijaa. Venäjä sen sijaan on lähettänyt armeijansa sotilaita sotimaan Ukrainaan.

    Kiitos tästäkin selvennyksestä. Siis Venäjä sotii Ukrainassa ja Usan sotilaat poimii siellä kukkia kedolla ja kertovat lapsille ja lapsenmielisille satuja. Myös Suomesta löytyy näihin satuihin uskovia.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    On.
    Jenkit on tuputtaneet sinne aseita ja neuvonantajia. Älä molo viitti kommentoida vain valehdellaksesi. Olet sentään terävämmästä päästä nassejoukkiossa ja sinulla on mahdollisuuksia asialliseenkin kommentointii, kaikilla ei ole.

    USA on myynyt aseita ja antanut Ukrainalle aseapua ja kouluttanut Ukrainan armeijaa sekä antanut tukea ja lainoja Ukrainalle, mutta se ole sotinut Ukrainassa. Venäjä on. Tämä on yksinkertainen totuus.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    USA on myynyt ja antanut Ukrainalle aseita, jotta se voi puolustaa itseään. Toivottavastio se tekee m´niin myös meidän kohdallamme, jos joudumme Venäjän hyökkäyksen ja valloitusten uhriksi, kuten Ukraina.

    Ketkä ne lähti ryykäämään sinne itään Kiovasta; Azov sun muut kielletyt vapaapalokunnat.

    Koko Ukrainan kriisi olisi voitu välttää, jos kansallismieliset olisi pidetty aisoissa, tosi McCinkaan sitä halunnut.

    Ehkä kuitenkin Irak ja Afganistan ovat NATO:n kannalta häpeällisimmät sodat, joita tällä vuosituhannella on ollut. Viime vuosituhat meni NATO:ltakin ihan siististi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Molon mielenmaisema: Jenkkien apu hyvää, Venäjän pahaa.

    Venäjä on tuhonnut Ukrainaa valtauksillaan ja sodallaan, jonka vuoksi on kuollut tuhansia ukrainalaisia ja ainakin 1,5 miljoonaa on joutunut pakolaisiksi. Lisäksi Venäjä on sodallaan tuhonnut itä-Ukrainan alueen, ihmisillä ei ole töitä eikä rahaa, terveydenhuolto on retuperällä, mielipiteen vapautta ei ole, rikollisjoukkiot pitävät valtaa, maaperä on saastustettu ja miinoitettu pilalle ym. Sellaista oli Venäjän apu. On selvää, että USA:n apu on hyvä ja Venäjän paha, vai mitä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ketkä ne lähti ryykäämään sinne itään Kiovasta; Azov sun muut kielletyt vapaapalokunnat.

    Koko Ukrainan kriisi olisi voitu välttää, jos kansallismieliset olisi pidetty aisoissa, tosi McCinkaan sitä halunnut.

    Ehkä kuitenkin Irak ja Afganistan ovat NATO:n kannalta häpeällisimmät sodat, joita tällä vuosituhannella on ollut. Viime vuosituhat meni NATO:ltakin ihan siististi.

    "Ketkä ne lähti ryykäämään sinne itään Kiovasta; Azov sun muut kielletyt vapaapalokunnat."

    Venäjän armeija, sen maksamat ammattimaiset agitaattorit ja huligaanit. Azov perustettiin vasta sen jälkeen, kun Venäjä oli jo hyökjännyt Ukrainaan ja alueella oli Venäjän sota.

    "Koko Ukrainan kriisi olisi voitu välttää, jos kansallismieliset olisi pidetty aisoissa, tosi McCinkaan sitä halunnut."

    Ukrainan sotaa ei voinut välttää kukaan muu kuin Putin eikä hän välttänyt sitä, vaan haluasi sinne sodan.

    "Ehkä kuitenkin Irak ja Afganistan ovat NATO:n kannalta häpeällisimmät sodat, joita tällä vuosituhannella on ollut. Viime vuosituhat meni NATO:ltakin ihan siististi."

    NATO ei ole sotinut Irakissa muuten kuin ISIS:tä vastaan ja Afganistanissa se tukee maan demokraattisesti valittua hallintoa. Se harmittaa tietua vietävästi, koska hän haluaisi taas valtaan talibanien verisen diktatuurin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kiitos tästäkin selvennyksestä. Siis Venäjä sotii Ukrainassa ja Usan sotilaat poimii siellä kukkia kedolla ja kertovat lapsille ja lapsenmielisille satuja. Myös Suomesta löytyy näihin satuihin uskovia.

    "Kiitos tästäkin selvennyksestä. Siis Venäjä sotii Ukrainassa ja Usan sotilaat poimii siellä kukkia kedolla ja kertovat lapsille ja lapsenmielisille satuja. "

    Ei, USA:n sotilaat, n.300 ovat kouluttaneet Ukrainan armeijaa.

    "Myös Suomesta löytyy näihin satuihin uskovia."

    Tällä palstalla Venäjän valheisiin ja satuihin uskovia todellakin löytyy.

    Äänestä

"Keskeisimpiä ovat Afganistan, Irak, Syyria, Libya, Somalia, Jemen, Ukraina ja Mali. "

Todellisuus iskee taas Tiltu-parkaa korvalle!?

Nato-sota on AINOASTAAN sellainen, josta on kaikkien 29:n maan yhteispäätös, jolloin tarpeen mukaan kaikki osallistuu!

Mainituista sodista on mukana yksi ainoa 'Nato-sota' eli Libya!

Afganistan
- on YK:n vasltuuttama sota, jossa on ollut mukana jokunen Nato-maa ja jokunen 'ei-Natomaa' kuten Suomi. Useimmat Naton jäsenmaat eivät siihen osallistu!

Se on "Nato-johtoinen" sota mikä tarkoittaa sitä, että mukana oleva USA sitä koordinoi.

IRAK
- ei ole Nato-sota Persianlahden sodat kävi koalitio, jossa oli USA:n ja Englannin lisäksi melkoinen joukko Nato-maita. USA lienee maassa vieläkin.

SYYRIA
- maassa sotii Venäjä, Iran Hizbollah, Assad, kapinalliset, USA ja Turkki
- mikään Nato-sota se ei silti ole eikä siellä ole muita jäsenmaita!

LIBYA
- Nato-aikanaan auttoi ilmatoiminnalla Gaddafin vastaisen liikkeen voittoon. Valitettavasti sodat alueella eivät siihen loppuneet ja nyt Turkki on sekaantunut asiaan.

SOMALIA
- siellä on levottomuuksia, mutta ei joukkoja Nato-maista

JEMEN
- maassa sotii kapinalliset ja Saudi-Arabia. Nato ei osallistu joskin USA lennättelee siellä lennokkeja

UKRAINA
- alueella ei ole Nato-joukkoja! Ukraina sotii siellä kapinallisia ja Venäjän 'vapaaehtoisia' vastaan!

MALI
- alueella on levotonta ja Ranskan joukot yrittävät pitää kuria yllä. Muita joukkoja ei alueella ole,

Äänestä
  • Älä jeesustele. Jos Natomaa on sotimassa jossakin niin kyllä se silloin on Natosota. Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä jeesustele. Jos Natomaa on sotimassa jossakin niin kyllä se silloin on Natosota. Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE.

    "Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE."

    Mihin tällainen käsitys perustuu? Luuletko esim. että NATO käski Turkkia hyökkäämään Syyriaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä jeesustele. Jos Natomaa on sotimassa jossakin niin kyllä se silloin on Natosota. Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE.

    Harmittaa niin vietävästi kun faktoilla on enemmän painoarvoa kuin inttämisellä :D

    Nato on Rakkaus, Sivistys, Totuus ja Oikeudenmukaisuus!

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE."

    Mihin tällainen käsitys perustuu? Luuletko esim. että NATO käski Turkkia hyökkäämään Syyriaan?

    Luuletko esim. että NATO käski Turkkia hyökkäämään Syyriaan?

    Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Luuletko esim. että NATO käski Turkkia hyökkäämään Syyriaan?

    Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan.

    "Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan."

    Haha. Kuulostat mielipuoleta.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan."

    Haha. Kuulostat mielipuoleta.

    Hyppää sisältöön
    Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta ⟩
    yle.fi
    Kirjaudu
    Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa
    Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi miehittämästä Pohjois-Suomea, koska piti sitä liian suurena riskinä.

    Jatkosota23.4.2020 klo 16.22
    Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
    Presidentti Risto Ryti haki Yhdysvalloilta tukea Suomen pyrkimyksille päästä irtautumaan toisesta maailmansodasta jo vuoden 1943 aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta sodan aikana.SA-kuva / V. Pietinen
    Jaa artikkeli:
    Jaa artikkeli Whatsapissa
    Jaa artikkeli Facebookissa
    55
    Jaa artikkeli Twitterissä
    Suomen presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edvin Linkomies esittivät Yhdysvalloille länsiliittoutuneiden maihinnousua Norjaan ja Pohjois-Suomen miehittämistä vuonna 1943, sanotaan uudessa Oulun yliopiston tutkimuksessa.

    Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Hänen aineistonaan on ollut erityisesti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoja.

    Tutkimuksen mukaan ehdotus perustui ajatukseen, että Pohjois-Suomen miehitys olisi estänyt Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea ja olisi näin turvannut maan itsenäisyyden säilymisen. Samalla Suomi olisi voinut irrottautua toisesta maailmansodasta.

    Jo aiemmin on tiedetty Suomen toivoneen tietä pois
    Sodasta irtautumisen tavoitteista kirjoitti myös presidentti Risto Ryti sodanaikaisissa päiväkirjoissaan, jotka julkistettiin vuonna 2012.

    Päiväkirjoista selviää myös, että Suomen valtionjohdossa alettiin havitella toisesta maailmansodasta irtautumista pian sen jälkeen, kun alkoi näyttää selvältä, että liittolaisena oleva Saksa häviäisi sodan. Tätä ennakoitiin varsinkin sen jälkeen, kun saksalaisjoukot antautuivat Stalingradissa alkuvuonna 1943.

    Henry Oinas-Kukkosen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Yhdysvaltain sodanjohto aidosti harkitsi Suomen ehdotusta. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta.

    – Ehdotusta nimittäin tosiaankin käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa eli Joint Chiefs of Staffissa. Se kertoo, että suomalaisten ehdotus otettiin vakavasti, Oinas-Kukkonen sanoo.

    Ehdotuksesta neuvoteltiin salaa Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, ja mukana neuvotteluissa olivat Suomen lähetystön väliaikainen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, Yhdysvaltain lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg.

    Olisi saattanut vaarantaa Normandian maihinnousun
    Harkitessaan Suomen ehdotusta Yhdysvallat asetti sen laajempaan yhteyteen, jossa se arvioi Suomen lisäksi myös muita sotanäyttämöitä. Harkinnan jälkeen Yhdysvallat piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen kuljettamista sieltä Suomeen liian epäkäytännöllisenä ja vaarallisena operaationa.

    USA:n ratkaisun teki amiraali William D. Leahyn johtama neuvosto sen jälkeen, kun se oli kuullut maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin arvion tilanteesta.

    Yhdysvaltalaisarvion mukaan vetäytyvien saksalaisjoukkojen pelättiin myös vahvistavan saksalaisten puolustuslinjoja Atlantin puolustusvallilla. Se puolestaan olisi voinut vaarantaa suunnitelmissa olleen jo muutenkin äärimmäisen uhkarohkean maihinnousun Normandiaan.

    Amerikanska soldater står på en gravgård för offren på Normandie.
    Yhdysvaltalaisveteraanit osoittamassa kunnioitustaan Normandian maihinousussa 1944 kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä.EPA
    Saksalaisten sitominen pohjoiseen oli liittoutuneitten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi myös Neuvostoliiton reaktioita.

    – Arveltiin, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan vetäisi joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen, Oinas-Kukkonen kertoo.

    Suomella ei juuri liikkumavaraa
    Henry Oinas-Kukkosen mukaan uusi tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten rauhanprosessi Suomen jatkosodassa eteni ja kuinka pieni liikkumavara Suomella loppujen lopuksi sodan pyörteissä oli.

    – Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa.

    – USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla, joten sitä ei saatu syksyllä 1943, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

    Kun länsiliittoutuneet aloittivat kesällä 1944 Normandian maihinnousun, Neuvostoliitto aloitti idästä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vain vaivoin onnistui torjumaan.

    Suomessa jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

    Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943 on julkaistu historian ja arkeologia
    .Tällaista suunnltteli fasistinen Suomi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hyppää sisältöön
    Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta ⟩
    yle.fi
    Kirjaudu
    Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa
    Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi miehittämästä Pohjois-Suomea, koska piti sitä liian suurena riskinä.

    Jatkosota23.4.2020 klo 16.22
    Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
    Presidentti Risto Ryti haki Yhdysvalloilta tukea Suomen pyrkimyksille päästä irtautumaan toisesta maailmansodasta jo vuoden 1943 aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta sodan aikana.SA-kuva / V. Pietinen
    Jaa artikkeli:
    Jaa artikkeli Whatsapissa
    Jaa artikkeli Facebookissa
    55
    Jaa artikkeli Twitterissä
    Suomen presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edvin Linkomies esittivät Yhdysvalloille länsiliittoutuneiden maihinnousua Norjaan ja Pohjois-Suomen miehittämistä vuonna 1943, sanotaan uudessa Oulun yliopiston tutkimuksessa.

    Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Hänen aineistonaan on ollut erityisesti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoja.

    Tutkimuksen mukaan ehdotus perustui ajatukseen, että Pohjois-Suomen miehitys olisi estänyt Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea ja olisi näin turvannut maan itsenäisyyden säilymisen. Samalla Suomi olisi voinut irrottautua toisesta maailmansodasta.

    Jo aiemmin on tiedetty Suomen toivoneen tietä pois
    Sodasta irtautumisen tavoitteista kirjoitti myös presidentti Risto Ryti sodanaikaisissa päiväkirjoissaan, jotka julkistettiin vuonna 2012.

    Päiväkirjoista selviää myös, että Suomen valtionjohdossa alettiin havitella toisesta maailmansodasta irtautumista pian sen jälkeen, kun alkoi näyttää selvältä, että liittolaisena oleva Saksa häviäisi sodan. Tätä ennakoitiin varsinkin sen jälkeen, kun saksalaisjoukot antautuivat Stalingradissa alkuvuonna 1943.

    Henry Oinas-Kukkosen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Yhdysvaltain sodanjohto aidosti harkitsi Suomen ehdotusta. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta.

    – Ehdotusta nimittäin tosiaankin käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa eli Joint Chiefs of Staffissa. Se kertoo, että suomalaisten ehdotus otettiin vakavasti, Oinas-Kukkonen sanoo.

    Ehdotuksesta neuvoteltiin salaa Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, ja mukana neuvotteluissa olivat Suomen lähetystön väliaikainen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, Yhdysvaltain lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg.

    Olisi saattanut vaarantaa Normandian maihinnousun
    Harkitessaan Suomen ehdotusta Yhdysvallat asetti sen laajempaan yhteyteen, jossa se arvioi Suomen lisäksi myös muita sotanäyttämöitä. Harkinnan jälkeen Yhdysvallat piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen kuljettamista sieltä Suomeen liian epäkäytännöllisenä ja vaarallisena operaationa.

    USA:n ratkaisun teki amiraali William D. Leahyn johtama neuvosto sen jälkeen, kun se oli kuullut maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin arvion tilanteesta.

    Yhdysvaltalaisarvion mukaan vetäytyvien saksalaisjoukkojen pelättiin myös vahvistavan saksalaisten puolustuslinjoja Atlantin puolustusvallilla. Se puolestaan olisi voinut vaarantaa suunnitelmissa olleen jo muutenkin äärimmäisen uhkarohkean maihinnousun Normandiaan.

    Amerikanska soldater står på en gravgård för offren på Normandie.
    Yhdysvaltalaisveteraanit osoittamassa kunnioitustaan Normandian maihinousussa 1944 kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä.EPA
    Saksalaisten sitominen pohjoiseen oli liittoutuneitten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi myös Neuvostoliiton reaktioita.

    – Arveltiin, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan vetäisi joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen, Oinas-Kukkonen kertoo.

    Suomella ei juuri liikkumavaraa
    Henry Oinas-Kukkosen mukaan uusi tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten rauhanprosessi Suomen jatkosodassa eteni ja kuinka pieni liikkumavara Suomella loppujen lopuksi sodan pyörteissä oli.

    – Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa.

    – USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla, joten sitä ei saatu syksyllä 1943, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

    Kun länsiliittoutuneet aloittivat kesällä 1944 Normandian maihinnousun, Neuvostoliitto aloitti idästä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vain vaivoin onnistui torjumaan.

    Suomessa jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

    Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943 on julkaistu historian ja arkeologia
    .Tällaista suunnltteli fasistinen Suomi.

    Suomi ei ollut tuolloinkaan fasistinen. Mutta Venäjä toimii nykyisin kuin fastinen maa.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Suomi ei ollut tuolloinkaan fasistinen. Mutta Venäjä toimii nykyisin kuin fastinen maa.

    fastinen po fasistinen.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Suomi ei ollut tuolloinkaan fasistinen. Mutta Venäjä toimii nykyisin kuin fastinen maa.

    Ihan muuten vaan oltiin kimpassa Natsi-Saksa kanssa. Ei oltu fasisteja, ei.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ihan muuten vaan oltiin kimpassa Natsi-Saksa kanssa. Ei oltu fasisteja, ei.

    Aivan, ei oltu fasisteja.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ihan muuten vaan oltiin kimpassa Natsi-Saksa kanssa. Ei oltu fasisteja, ei.

    Oliko Neuvostoliitto fasistinen, kun se oli liitossa natsi-Saksan kanssa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen aikaan

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan."

    Haha. Kuulostat mielipuoleta.

    Et kovin terveeltä vaikuta itsekään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hyppää sisältöön
    Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta ⟩
    yle.fi
    Kirjaudu
    Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa
    Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi miehittämästä Pohjois-Suomea, koska piti sitä liian suurena riskinä.

    Jatkosota23.4.2020 klo 16.22
    Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
    Presidentti Risto Ryti haki Yhdysvalloilta tukea Suomen pyrkimyksille päästä irtautumaan toisesta maailmansodasta jo vuoden 1943 aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta sodan aikana.SA-kuva / V. Pietinen
    Jaa artikkeli:
    Jaa artikkeli Whatsapissa
    Jaa artikkeli Facebookissa
    55
    Jaa artikkeli Twitterissä
    Suomen presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edvin Linkomies esittivät Yhdysvalloille länsiliittoutuneiden maihinnousua Norjaan ja Pohjois-Suomen miehittämistä vuonna 1943, sanotaan uudessa Oulun yliopiston tutkimuksessa.

    Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Hänen aineistonaan on ollut erityisesti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoja.

    Tutkimuksen mukaan ehdotus perustui ajatukseen, että Pohjois-Suomen miehitys olisi estänyt Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea ja olisi näin turvannut maan itsenäisyyden säilymisen. Samalla Suomi olisi voinut irrottautua toisesta maailmansodasta.

    Jo aiemmin on tiedetty Suomen toivoneen tietä pois
    Sodasta irtautumisen tavoitteista kirjoitti myös presidentti Risto Ryti sodanaikaisissa päiväkirjoissaan, jotka julkistettiin vuonna 2012.

    Päiväkirjoista selviää myös, että Suomen valtionjohdossa alettiin havitella toisesta maailmansodasta irtautumista pian sen jälkeen, kun alkoi näyttää selvältä, että liittolaisena oleva Saksa häviäisi sodan. Tätä ennakoitiin varsinkin sen jälkeen, kun saksalaisjoukot antautuivat Stalingradissa alkuvuonna 1943.

    Henry Oinas-Kukkosen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Yhdysvaltain sodanjohto aidosti harkitsi Suomen ehdotusta. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta.

    – Ehdotusta nimittäin tosiaankin käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa eli Joint Chiefs of Staffissa. Se kertoo, että suomalaisten ehdotus otettiin vakavasti, Oinas-Kukkonen sanoo.

    Ehdotuksesta neuvoteltiin salaa Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, ja mukana neuvotteluissa olivat Suomen lähetystön väliaikainen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, Yhdysvaltain lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg.

    Olisi saattanut vaarantaa Normandian maihinnousun
    Harkitessaan Suomen ehdotusta Yhdysvallat asetti sen laajempaan yhteyteen, jossa se arvioi Suomen lisäksi myös muita sotanäyttämöitä. Harkinnan jälkeen Yhdysvallat piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen kuljettamista sieltä Suomeen liian epäkäytännöllisenä ja vaarallisena operaationa.

    USA:n ratkaisun teki amiraali William D. Leahyn johtama neuvosto sen jälkeen, kun se oli kuullut maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin arvion tilanteesta.

    Yhdysvaltalaisarvion mukaan vetäytyvien saksalaisjoukkojen pelättiin myös vahvistavan saksalaisten puolustuslinjoja Atlantin puolustusvallilla. Se puolestaan olisi voinut vaarantaa suunnitelmissa olleen jo muutenkin äärimmäisen uhkarohkean maihinnousun Normandiaan.

    Amerikanska soldater står på en gravgård för offren på Normandie.
    Yhdysvaltalaisveteraanit osoittamassa kunnioitustaan Normandian maihinousussa 1944 kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä.EPA
    Saksalaisten sitominen pohjoiseen oli liittoutuneitten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi myös Neuvostoliiton reaktioita.

    – Arveltiin, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan vetäisi joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen, Oinas-Kukkonen kertoo.

    Suomella ei juuri liikkumavaraa
    Henry Oinas-Kukkosen mukaan uusi tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten rauhanprosessi Suomen jatkosodassa eteni ja kuinka pieni liikkumavara Suomella loppujen lopuksi sodan pyörteissä oli.

    – Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa.

    – USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla, joten sitä ei saatu syksyllä 1943, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

    Kun länsiliittoutuneet aloittivat kesällä 1944 Normandian maihinnousun, Neuvostoliitto aloitti idästä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vain vaivoin onnistui torjumaan.

    Suomessa jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

    Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943 on julkaistu historian ja arkeologia
    .Tällaista suunnltteli fasistinen Suomi.

    USA ei tietenkään Neuvostoliiton liittolaisena suostunut Suomen vaatimukseen.USA ei uskaltanut silloin ja ei myöskään nyt vaaranna omia sotilaitaan Suomen puolesta.Tämä on fakta jota natottaja pysty kumoamaan.Isäntämaasopimus on arvoton paperinpala.

    Äänestä

  • Eli samat asiat kuin aloituksessakin, mutta nassesuodattimen läpi.

    Äänestä

  • "Nato-sota on AINOASTAAN sellainen, josta on kaikkien 29:n maan yhteispäätös, jolloin tarpeen mukaan kaikki osallistuu!"

    Noin nähtynä natosodat olis mahdottomia. Olisi niin kuin Ceasarin murha, että jokaisen liittolaisen pitäisi pistää miekalla uhria. Ei nehengettömät kääpiövaltiot millään ehtisi kaikkiin sotiin.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Et kovin terveeltä vaikuta itsekään.

    "Et kovin terveeltä vaikuta itsekään."

    Mikä se minun sanomani ei kuulosta terveeltä?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    USA ei tietenkään Neuvostoliiton liittolaisena suostunut Suomen vaatimukseen.USA ei uskaltanut silloin ja ei myöskään nyt vaaranna omia sotilaitaan Suomen puolesta.Tämä on fakta jota natottaja pysty kumoamaan.Isäntämaasopimus on arvoton paperinpala.

    No miksi USA:n sotilaita on Virossa ansalankana?

    Äänestä

  • "JEMEN
    - maassa sotii kapinalliset ja Saudi-Arabia. Nato ei osallistu joskin USA lennättelee siellä lennokkeja"

    Jenkkikommandoja on kuollut iskuissa Jemeniin. Jenkkiohjukset tuhosi bussilastillisen koululaisia, jotka olivat pysähtyneet torille jäätelöostoksille.

    Ja meidän kissa EI ole huora.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE."

    Mihin tällainen käsitys perustuu? Luuletko esim. että NATO käski Turkkia hyökkäämään Syyriaan?

    Tiedän. Jenkit väistyi tieltä ettei ystävät ammu toisiaan.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Ei ole mitenkään mahdottomuus. Ei olisi ensimmäinen kerta, kun Nato yrittää laajentaa rajojaan."

    Haha. Kuulostat mielipuoleta.

    Vallitseva tilanne on mielipuolinen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tiedän. Jenkit väistyi tieltä ettei ystävät ammu toisiaan.

    Edes se, että USA väistyi Turkin vaatimuksesta Trumpin yllätyspäätöksellä ei tarkoita sitä, että asiasta olisi päätetty NATO:ssa. Kuinka idiootti täytyy olla, että sellaista luulee?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Vallitseva tilanne on mielipuolinen.

    Ei sinun tarvitsisi olla.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    Edes se, että USA väistyi Turkin vaatimuksesta Trumpin yllätyspäätöksellä ei tarkoita sitä, että asiasta olisi päätetty NATO:ssa. Kuinka idiootti täytyy olla, että sellaista luulee?

    Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    "Et kovin terveeltä vaikuta itsekään."

    Mikä se minun sanomani ei kuulosta terveeltä?

    No kun kysyt , niin vastataan; mikään horinoissasi ei kuulosta terveeltä. Et kestä yhtään omastasi poikkevaa mielipidettä. Onko hermot pilalla?

    Äänestä

  • "SOMALIA
    - siellä on levottomuuksia, mutta ei joukkoja Nato-maista"

    Siellä on sotilaita natomaista. Kaikissa mainituissa maissa on, eikä nasse mahda asialle mitään.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hyppää sisältöön
    Lue uusimmat tiedot koronaviruksesta ⟩
    yle.fi
    Kirjaudu
    Uuden tutkimuksen mukaan Suomi pyysi Yhdysvaltain miehitystä vuonna 1943 saadakseen rauhan ja Yhdysvallat jopa harkitsi asiaa
    Yhdysvallat kuitenkin kieltäytyi miehittämästä Pohjois-Suomea, koska piti sitä liian suurena riskinä.

    Jatkosota23.4.2020 klo 16.22
    Presidentti Risto Ryti puhuu radiossa 26.6.1941 jatkosodan alettua
    Presidentti Risto Ryti haki Yhdysvalloilta tukea Suomen pyrkimyksille päästä irtautumaan toisesta maailmansodasta jo vuoden 1943 aikana. Kuvassa presidentti Ryti pitämässä radiopuhetta sodan aikana.SA-kuva / V. Pietinen
    Jaa artikkeli:
    Jaa artikkeli Whatsapissa
    Jaa artikkeli Facebookissa
    55
    Jaa artikkeli Twitterissä
    Suomen presidentti Risto Ryti ja pääministeri Edvin Linkomies esittivät Yhdysvalloille länsiliittoutuneiden maihinnousua Norjaan ja Pohjois-Suomen miehittämistä vuonna 1943, sanotaan uudessa Oulun yliopiston tutkimuksessa.

    Tutkimuksen on tehnyt Oulun yliopiston kansainvälisten suhteiden ja informaatioverkostojen historian dosentti Henry Oinas-Kukkonen. Hänen aineistonaan on ollut erityisesti Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoja.

    Tutkimuksen mukaan ehdotus perustui ajatukseen, että Pohjois-Suomen miehitys olisi estänyt Neuvostoliittoa valtaamasta Suomea ja olisi näin turvannut maan itsenäisyyden säilymisen. Samalla Suomi olisi voinut irrottautua toisesta maailmansodasta.

    Jo aiemmin on tiedetty Suomen toivoneen tietä pois
    Sodasta irtautumisen tavoitteista kirjoitti myös presidentti Risto Ryti sodanaikaisissa päiväkirjoissaan, jotka julkistettiin vuonna 2012.

    Päiväkirjoista selviää myös, että Suomen valtionjohdossa alettiin havitella toisesta maailmansodasta irtautumista pian sen jälkeen, kun alkoi näyttää selvältä, että liittolaisena oleva Saksa häviäisi sodan. Tätä ennakoitiin varsinkin sen jälkeen, kun saksalaisjoukot antautuivat Stalingradissa alkuvuonna 1943.

    Henry Oinas-Kukkosen tuoreessa tutkimuksessa todetaan, että Yhdysvaltain sodanjohto aidosti harkitsi Suomen ehdotusta. Kyse ei ollut pelkästä diplomaattisesta tunnustelusta.

    – Ehdotusta nimittäin tosiaankin käsiteltiin USA:n puolustushaarakomentajien neuvostossa eli Joint Chiefs of Staffissa. Se kertoo, että suomalaisten ehdotus otettiin vakavasti, Oinas-Kukkonen sanoo.

    Ehdotuksesta neuvoteltiin salaa Portugalin pääkaupungissa Lissabonissa, ja mukana neuvotteluissa olivat Suomen lähetystön väliaikainen asiainhoitaja Taavi Pohjanpalo, Yhdysvaltain lähetystöneuvos George F. Kennan ja sotilasasiamies ja OSS-tiedustelupalvelun edustaja Robert A. Solberg.

    Olisi saattanut vaarantaa Normandian maihinnousun
    Harkitessaan Suomen ehdotusta Yhdysvallat asetti sen laajempaan yhteyteen, jossa se arvioi Suomen lisäksi myös muita sotanäyttämöitä. Harkinnan jälkeen Yhdysvallat piti maihinnousua Norjaan ja joukkojen kuljettamista sieltä Suomeen liian epäkäytännöllisenä ja vaarallisena operaationa.

    USA:n ratkaisun teki amiraali William D. Leahyn johtama neuvosto sen jälkeen, kun se oli kuullut maavoimien esikuntapäällikön George C. Marshallin arvion tilanteesta.

    Yhdysvaltalaisarvion mukaan vetäytyvien saksalaisjoukkojen pelättiin myös vahvistavan saksalaisten puolustuslinjoja Atlantin puolustusvallilla. Se puolestaan olisi voinut vaarantaa suunnitelmissa olleen jo muutenkin äärimmäisen uhkarohkean maihinnousun Normandiaan.

    Amerikanska soldater står på en gravgård för offren på Normandie.
    Yhdysvaltalaisveteraanit osoittamassa kunnioitustaan Normandian maihinousussa 1944 kaatuneiden sotilaiden muistomerkillä.EPA
    Saksalaisten sitominen pohjoiseen oli liittoutuneitten näkökulmasta parempi vaihtoehto. Lisäksi Yhdysvallat pelkäsi myös Neuvostoliiton reaktioita.

    – Arveltiin, ettei Neuvostoliitto kuitenkaan vetäisi joukkojaan pois Suomen rajan takaa sodan keskeisille rintamille, vaan se saattaisi entistä suuremmilla joukoilla miehittää Suomen, Oinas-Kukkonen kertoo.

    Suomella ei juuri liikkumavaraa
    Henry Oinas-Kukkosen mukaan uusi tieto auttaa myös ymmärtämään sitä, miten rauhanprosessi Suomen jatkosodassa eteni ja kuinka pieni liikkumavara Suomella loppujen lopuksi sodan pyörteissä oli.

    – Neuvostoliiton kanssa ei päästy neuvottelemaan eikä Saksa halunnut Suomen erillisrauhaa.

    – USA halusi erillisrauhan, mutta poikkeuksellisesti ei juuri Normandian maihinnousun alla, joten sitä ei saatu syksyllä 1943, Henry Oinas-Kukkonen kertoo.

    Kun länsiliittoutuneet aloittivat kesällä 1944 Normandian maihinnousun, Neuvostoliitto aloitti idästä oman suurhyökkäyksensä, jonka Suomi vain vaivoin onnistui torjumaan.

    Suomessa jatkosota päättyi ja Moskovan välirauha allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944.

    Henry Oinas-Kukkosen tutkimuksen aineisto koostuu erityisesti USA:n ulkoasiainhallinnon ja puolustushaarakomentajien neuvoston asiakirjoista. Oinas-Kukkosen artikkeli The Problem of the Finnish Separate Peace, US Initiatives, and the Second Front in 1943 on julkaistu historian ja arkeologia
    .Tällaista suunnltteli fasistinen Suomi.

    Jos aikoo kommentoida sitaatilla, niin pitäisi jaksaa perata teksti kuvateksteistä puhtaaksi.

    Äänestä

  • moloch_horridus kirjoitti:

    fastinen po fasistinen.

    Hyppää sisältöön.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Älä jeesustele. Jos Natomaa on sotimassa jossakin niin kyllä se silloin on Natosota. Käskyt tulevat Naton komentokeskuksesta. PISTE.

    Ei ole! Nato-sota on VAIN sellainen, josta on kaikkien jäsenmaitten yhteinen päätös!

    Tähän mennessä sellaisia on ollut vain kaksi ilmasotaa eli Kosovo ja Libya.

    Jos jokin jäsenmaa sotii jossakin omaan piikkiinsä niin KYSEESSÄ EI OLE NATO-SOTA!

    Mahtuuko tämä Tiltun paksuun kaaliin?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Ihan muuten vaan oltiin kimpassa Natsi-Saksa kanssa. Ei oltu fasisteja, ei.

    Niinpä! Ollaan me oltu kimpassa myös kommunistisen Neuvostoliiton kanssa! Eikä olla silti kommunisteja!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    "SOMALIA
    - siellä on levottomuuksia, mutta ei joukkoja Nato-maista"

    Siellä on sotilaita natomaista. Kaikissa mainituissa maissa on, eikä nasse mahda asialle mitään.

    Ei tarvitse mahtaa kun ei vaan ole!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.

    Ei ol! Kaikki päätökset tehdään yhteisesti!

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Nato on yhtä kuin Yhdysvallat.

    Taas tiltu vastustaa NATO:a, koska ei ole ymmärtänyt, mikä NATO on.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    No kun kysyt , niin vastataan; mikään horinoissasi ei kuulosta terveeltä. Et kestä yhtään omastasi poikkevaa mielipidettä. Onko hermot pilalla?

    Haha. Olet ymmärtänyt täysin väärin, minä kestän mainiosti poikkeavat mielipiteet, mutta en pidä valheista ja siksi niitä kumoilen.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Hyppää sisältöön.

    Hyppää itse.

    Äänestä


On niin hyvä lista että ylös niin rysäpöksy näkee uudestaan ja muistaa hetken pitempään. Tällä hetkellä rysäpöksyjen muisti on kestänyt rottakokeissa n 3,2 sekuntia.

"Keskeisimpiä ovat Afganistan, Irak, Syyria, Libya, Somalia, Jemen, Ukraina ja Mali. "

Todellisuus iskee taas Tiltu-parkaa korvalle!?

Nato-sota on AINOASTAAN sellainen, josta on kaikkien 29:n maan yhteispäätös, jolloin tarpeen mukaan kaikki osallistuu!

Mainituista sodista on mukana yksi ainoa 'Nato-sota' eli Libya!

Afganistan
- on YK:n vasltuuttama sota, jossa on ollut mukana jokunen Nato-maa ja jokunen 'ei-Natomaa' kuten Suomi. Useimmat Naton jäsenmaat eivät siihen osallistu!

Se on "Nato-johtoinen" sota mikä tarkoittaa sitä, että mukana oleva USA sitä koordinoi.

IRAK
- ei ole Nato-sota Persianlahden sodat kävi koalitio, jossa oli USA:n ja Englannin lisäksi melkoinen joukko Nato-maita. USA lienee maassa vieläkin.

SYYRIA
- maassa sotii Venäjä, Iran Hizbollah, Assad, kapinalliset, USA ja Turkki
- mikään Nato-sota se ei silti ole eikä siellä ole muita jäsenmaita!

LIBYA
- Nato-aikanaan auttoi ilmatoiminnalla Gaddafin vastaisen liikkeen voittoon. Valitettavasti sodat alueella eivät siihen loppuneet ja nyt Turkki on sekaantunut asiaan.

SOMALIA
- siellä on levottomuuksia, mutta ei joukkoja Nato-maista

JEMEN
- maassa sotii kapinalliset ja Saudi-Arabia. Nato ei osallistu joskin USA lennättelee siellä lennokkeja

UKRAINA
- alueella ei ole Nato-joukkoja! Ukraina sotii siellä kapinallisia ja Venäjän 'vapaaehtoisia' vastaan!

MALI
- alueella on levotonta ja Ranskan joukot yrittävät pitää kuria yllä. Muita joukkoja ei alueella ole,

Äänestä
  • NATOrääsyläinen yrittää selittää että NATO ei ole mitenkään osallinen NATOmaiden sotiin mutta kaikissa niiden sodissa löytyy NATOn operaatioesikunta joka Syyriassa jäi vangiksikin.

    Äänestä

  • Aloituksessa on NATO/natomaat.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    NATOrääsyläinen yrittää selittää että NATO ei ole mitenkään osallinen NATOmaiden sotiin mutta kaikissa niiden sodissa löytyy NATOn operaatioesikunta joka Syyriassa jäi vangiksikin.

    Urbaani huhu, joka oli ankka! Syyriassa Nato ei ole ollut sotimassa! USA ja Turkki ovat sotineet omaan piikkiinsä!

    Äänestä

"Naton ulkopuolisena maana Suomikin on osallistunut ainakin Afganistanin ja Irakin sisällissotiin, ilman Suomen kansan lupaa."

Jos Suomeen joskus tulee terrori-isku, niin todennäköisesti ihan aiheesta.

Noihin jenkki huuhailuihin EI SAA OSALLISTUA!!!

Äänestä

Kukapa niitä kaikkia edes tietää, meidä natomielinen media kun niin mieluusti vaikenee natomaille ikävästä huomiosta.

Äänestä

Vain sydän- ja verisuonitaudit tappavat enemmän ihmisiä maailmassa kuin natomaiden aseet.

Äänestä
  • Kyllä kuolema tappaa eniten. Ja sen jälkeen mun isi.

    Pjotr, 2,5 v.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

Keskeisimpiä ovat Afganistan, Irak, Syyria, Libya, Somalia, Jemen, Ukraina ja Mali.

Muistuuko mieleen muita? Onko NATO/natomaat kyennet auttamaan kyseisiä maita vakauden luomisessa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu