Job 15 puhuu Jeesuksen paluun ajasta ja sen jälkeisestä tuomiosta, joka kohtaa ihmiskuntaa, koska synnin hedelmä on silloin kypsynyt korjattavaksi. Nyt jo näkee, ettei synnin hedelmä ole enää mikään raaka, vaan hyvin pehmennyt jo syötäväksi.
17 Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin (kun hän sanoo, 'rauha, rauha, ei mitään hätää') hänet yllättää hävittäjä (tempaus).
(Jeesuksen tulon jälkeinen aika:)
22 Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä (Herra Jeesus surmaa hänet suunsa henkäyksellä 2 Tess. 2:8).
31 Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa. (Ilm. 14:15-20 puhuu samoin)
34 Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
17 Minä julistan sinulle, kuule minua, minä kerron, mitä olen nähnyt,
18 mitä viisaat ilmoittavat, salaamatta, mitä olivat isiltänsä saaneet,
19 niiltä, joille yksin maa oli annettuna ja joiden seassa ei muukalainen liikkunut:
20 'Jumalattomalla on tuska koko elämänsä ajan, ne vähät vuodet, jotka väkivaltaiselle on määrätty.
21 Kauhun äänet kuuluvat hänen korvissansa, keskellä rauhaakin (kun hän sanoo, 'rauha, rauha, ei mitään hätää') hänet yllättää hävittäjä (tempaus).
(Jeesuksen tulon jälkeinen aika:)
22 Ei usko hän pääsevänsä pimeydestä, ja hän on miekalle määrätty.
23 Hän harhailee leivän haussa: missä sitä on? Hän tuntee, että hänen vierellään on valmiina pimeyden päivä.
24 Tuska ja ahdistus kauhistuttavat häntä, masentavat hänet niinkuin kuningas valmiina hyökkäykseen.
25 Koska hän ojensi kätensä Jumalaa vastaan ja pöyhkeili Kaikkivaltiasta vastaan,
26 ryntäsi häntä vastaan niska jäykkänä, taajain kilvenkupurainsa suojassa;
27 koska hän kasvatti ihraa kasvoihinsa ja teki lanteensa lihaviksi,
28 asui hävitetyissä kaupungeissa, taloissa, joissa ei ollut lupa asua,
29 jotka olivat määrätyt jäämään raunioiksi, sentähden hän ei rikastu, eikä hänen omaisuutensa ole pysyväistä, eikä hänen viljansa notkistu maata kohden.
30 Ei hän pääse pimeydestä; tulen liekki kuivuttaa hänen vesansa, ja hän hukkuu hänen suunsa henkäyksestä (Herra Jeesus surmaa hänet suunsa henkäyksellä 2 Tess. 2:8).
31 Älköön hän turvatko turhuuteen-hän pettyy; sillä hänen voittonsa on oleva turhuus.
32 Mitta täyttyy ennen aikojaan, eikä hänen lehvänsä vihannoi.
33 Hän on niinkuin viinipuu, joka pudottaa raakaleensa, niinkuin öljypuu, joka varistaa kukkansa. (Ilm. 14:15-20 puhuu samoin)
34 Sillä jumalattoman joukkio on hedelmätön, ja tuli kuluttaa lahjustenottajan majat.
35 He kantavat tuhoa ja synnyttävät turmiota, ja heidän kohtunsa valmistaa petosta.'"
Vastaukset 1
Vanhimmat
Joskin Jobin kohta puhuu raakaleista, eikä kypsistä. Johanneksen ilmestys 6 sanoo tosin:
12 Ja minä näin, kuinka Karitsa avasi kuudennen sinetin; ja tuli suuri maanjäristys, ja aurinko meni mustaksi niinkuin karvainen säkkipuku, ja kuu muuttui kokonaan kuin vereksi,
13 ja taivaan tähdet putosivat maahan, niinkuin viikunapuu varistaa raakaleensa, kun suuri tuuli sitä pudistaa,
14 ja taivas väistyi pois niinkuin kirja, joka kääritään kokoon, ja kaikki vuoret ja saaret siirtyivät sijoiltansa.
15 Ja maan kuninkaat ja ylimykset ja sotapäälliköt ja rikkaat ja väkevät ja kaikki orjat ja vapaat kätkeytyivät luoliin ja vuorten rotkoihin
16 ja sanoivat vuorille ja kallioille: "Langetkaa meidän päällemme ja kätkekää meidät hänen kasvoiltansa, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsan vihalta!
17 Sillä heidän vihansa suuri päivä on tullut, ja kuka voi kestää?"