Miksi ihmeessä sakut ja suomalaiset luulivat että rynnäkkötykit olivat tykistöaselaji? Ei ollut! Kyseessä oli nimenomaan jalkaväen tukemiseen tarkoitettu väline ja se kuului aivan samalla tavalla kiinteästi jalkaväen aselajiin kuin pst-tykit ja kranunheittimet.
Rynnäkkötykit eivät kuuluneet tykistöön, vaan olivat jalkaväkeä!!
Anonyymi
22<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Miten niin luulivat? Panssaridivisioonassa oli rynnäkkötykkipataljoona, ei -patteristo.
Suomalaiset eivät osanneet käyttää niitä oikein, saksalaisilla oli pattereita.
Jaha, no sitten muistin väärin että Suomessakin olisi ollut vallalla tuo urpo ajattelu.
Tykkien päätehtävät olivat panssarintorjunta ja jalkaväen tukeminen. Olisiko niitä pitänyt käyttää ympyriäisten kivien kuljettamiseen polkuloihe pieliin?
Ei nimitys käyttöä ratkaise!
Entä jos paljastuu, että koko Akseli hävisi sodan kun ei rynnäkkötykkejä käytettiinkin väärin? Kyllä hävettäisi.
Alunperinhän rynnäkkötykit suunniteltiin siihen, mitä nimikin antaa osviittaa, eli tukemaan hyökkäävää jalkaväkeä antamalla tulitukea ja suojaakin, tuhoamalla jalkaväkiesteitä, asemia ja yhteyksiä.
Laitteen piti olla halpa, joten jäi ilman pyörivää tornia ja varustettiin isokaliperisella, mutta lähtönopeuksiltaan vaatimattomalla haupitsiluokan tykillä, jolla ei panssaritaistelussa tehnyt mitään.
Tästä tulikin nurina jalkaväeltä, kun huomattiin vihollisella olevankin tankkeja, jotka mellastivat vapaasti, kun ei torjunta tehonnut. Asia korjattiin varustamalla rynnäkkötykit panssarintorjuntaan tarkoitetulla kanuunalla, jolla lakosivat T-34:setkin.
Aseen alkuperäinen tarkoitus jäi pikku hiljaa Saksan armeijassa kokonaan taka-alalle, kun enää ei hyökkäilty, vaan peräännyttiin. Tällöin jalkaväen hyökkäyksen tukiaseesta tuli puolustuksellinen tankintappaja, joka usein väijytyksestä tulittaen oli tappavan tehokas.
Miehistöt olivat edelleen tykäreitä, ja monesta krenatööristä tuli tankkiässä.
Ai muusta syystä kuin että Saksan armeijan jalkaväkihaara tarvitsi jonkinlaisen porsaanreiän keplotellakseen itselleen niitä jalkaväen panssareita ohi reviiritietoisten panssarivoimien kenraalien, kuten Guderianin ;)
///MeAgaln
Saksan armeijaltahan vietiin myös ilmatorjunta IT:n siirryttyä Luftwaffen alaisuuteen, jolloin armeijan ovelat ketkut kehittivät "raskaita konekiväärikomppanioita", joilla oli (yleensä) 20 mm:n konetykit, ja osallistuivat (yleensä) pääasiassa lähi-ilmatorjuntaan. ; )
Jep, reviirisodat Saksan asevoimien sisällä eivät olleet tavattomia.
Guderianin ristiretki rynnäkkötykkejä vastaan ei jäänyt pelkästään yritykseksi estää niiden käyttöönotto vaan myöhemmin ps-joukkojen tarkastajana hän yritti omia rynnäkkötykistön panssarijoukoille lihottaakseen divisioonansa jälleen takaisin 1930-luvun ihannemittoihin.
///MeAgaln
Hoi toverit, soita päättyi jo kauan sitten.
Jaa, emmekö olekaan Historia-palstalla?
Miksi ihmeessä aloittaja luulee rynnäkkötykkien kuuluneen tykistöön, koska ne eivät kuuluneet siihen, ei ainutkaan. Todella vähäjättö kehäpäätelmä vailla mitään yhteyttä todellisuuteen.
Lykkäätpötyä.
Rynnäkkötykit kuuluivat alunalkaen nimenomaan tykistöön, tarkoituksena lisätä kykyä seurata etenevää jalkaväkeä tulitukea antaen. Siksi ensimmäisessä varsinaisessa rynnäkkötykissä oli lyhytputkinen tykki, sama kuin Pz IV:ssä. Se oli tarkoitettu pesäkkeiden tuhoamiseen,ei panssarintorjuntaan.
Käyttöperiaate muuttui,kun oli kiiresti saatava tehokkaita moottoroituja pst-aseita.
Nyt lisättiin rynnäkkötykkejä jalkaväen pst-aseiksi ja vähitellen niitä käytettiin myös alunperin psv:lle tarkoitettuihin tehtäviin.
Sodan lopussa rynnäkkötykkivaunut olivat kelpo kulkuneuvoja pakomatkalla länteen.
Edes saksalaiselle tykistön tarkastajille nämä yksiköt eivät kelvanneet, he kutsuivat niitä nimellä Begleit Batterie, jotka eivät olleet kenttätykistössä.
Sturmartilleria oli Manssteinin fantasia vuodelta 1935, tämä oli eräs hänen ehdottamista kolmesta joukko-osastosta perusyksiköiksi.
Saksan tykistö halusi puolitelavaunuja, eikä rynnäkkötykkejä, koska tarvittiin tykinvetäjiä, mihin tykistö olisi niitä tarvinnut ja miksi halunnut jakaa ammuksensa niiden kanssa.
Lopuksi kävi niin, että jalkaväen tukena oli vain flakit ja rynnäkkötykeistä tehtiin hätävarapanssarijoukkoja.
"Saksan tykistö halusi puolitelavaunuja, eikä rynnäkkötykkejä, koska tarvittiin tykinvetäjiä, mihin tykistö olisi niitä tarvinnut ja miksi halunnut jakaa ammuksensa niiden kanssa."
Useimmissa armeijoissa tykistöaselaji karsasti aluksi moottorilavettisia tykkejä/haupitseja ja suosi mielummin perinteisiä ajoneuvovetoisia tykkejä, joiden ajateltiin olevan "joustavampia", kunnes taistelukokemus alkoi osoittaa päinvastaista.
"Lopuksi kävi niin, että jalkaväen tukena oli vain flakit ja rynnäkkötykeistä tehtiin hätävarapanssarijoukkoja."
No, tuo on puolittain totta. Osa kuukausittaisesta rynnäkkötykkituotannosta annettiin panssarijoukoille, mutta rynnäkkötykkiprikaatien muodostamista jatkettiin sodan loppuun asti. Pst-vaunujen puutteen vuoksi osa rynnäkkötykeistä myös jaettiin suoraan jalkaväkidivisioonille, joissa ne koplattiin yhteen it-komppanian kanssa muodostamaan divisioonakohtaisen liikkuvan tulitukiryhmän.
///MeAgaln
Telatykistön englantilaiset kehittivät korvaamaan vetotraktorit, niillä oli suurempi merkitys liikkuvina ammusvarastoina.
Eiköhän ne Sturmit ja StuGit pitkäputkisina olleet käytännössä liikkuvia PaK:a eli teloilla liikkuvia panssarintorjuntaan keskittyneitä Pst-tykkejä.
Olihan ne.
Silti ne esimerkiksi Viipurinlahdella toimineeessa 122. D:ssa kuuluivat divisioonan tykistöön patteriston nimellä, kaikki 11.
Kyllä näyttävät olleen erikseen, koska tykkimiehillä taisi olla muuta tekemistä kuin tarpoa tankkien rinnalla.
https://en.wikipedia.org/wiki/122nd_Infantry_Division_(Wehrmacht)
Eivät kuuluneet. Rynnäkkötykkikomppania oli divisioonan pst-osaston alaisuudessa, kuten muillakin divisioonilla.
///MeAgaln