Onko ns. "vakavan" mielenhäiriön aikana nähdyt hallusinaatiot oikeasti totisinta totta? Eli tämä on henkilö on onnistunut avaamaan sellaisen "verhon" auki esim. jonkin päihteen avulla.
Entä jos sittenkin?
Anonyymi
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei ole nähnyt muuta, kuin mitä omat aivot ovat tuottaneet. Ensin näyt voivat olla hyviä, mutta muuttuvat sitten pelottavammiksi. Tukihenkilön pitää ymmärtää tilanne, eikä mennä mukaan harhoihin.
Mielenkiintoinen ajatus. Kallistuisin silti veikkaamaan että tuollaiset näyt ovat oman mielen tuotosta. Mutta ihan varma en ole, koska joissakin rock-tähtien elämänkerroissa on mainittu kollektiivisista harhoista kun on porukalla käytetty samaa huumetta. Sietäisi ehkä tutkia?
Kollektiivinen harha: yks porukasta sanoo: verhot on käärmeitä. Ja sitten kaikki muutkin näkee verhot käärmeinä. Jos se eka ei olisi mennyt mölimään omista harhoistaan, olisi kaikilla ollut erilaiset harhat
Onko "päässämme" luoma todellisuus sen enempää totta?
Luot aisti-informaatiosta mielessä/tietoisuudessa todellisuuden, onko se ulkoa vai "sisäistä" kuvittelemaasi samalla tavalla kuin hallusinointi?
Tyhjyydessä olevat Boltzmannin aivot, jotka kuvittelevat kaiken.
Ajattelen, siis ole, mutta oletko sinä tai mitään muuta, ehkä vain "minä" ajattelemassa sinut.
Koin sairaalassa aivohalvauksen seurauksena mielenkiintoisen näyn tai elämyksen. Kun minua oltiin viemässä teho-osastolle tipahdin 'pimeyteen' josta alkoi näkymään valoisa pieni objekti. Kun se tuli lähemmäksi, huomasin sen olevan kiekko jonka pinnassa vilisi kuvina ja tunteina koko elämäni! Kokemus oli pelottava koska sen ympärillä oli totaalinen tyhjyys ja pimeys. Sitten minä 'imeydyin' kiekkoon ja heräsin teholta. Oli kulunut kuusi tuntia, vaikka se tuntui muutamalta minuutilta.
Vaikka toivuin lähes täysin, kokemus jätti mieleen epävarmuuden - onko tämä kaikki vain mielen luomaa harhaa, omaa mielikuvitusta?
tai onko ajatuspoliisin luoma todellisuus totta
Taisi olla kuolemanrajakokemus. Eikö olisi lohdullista, että kuolema ei olisi tuon kummempaa?
Koko ajanhan sitä muutenkin märehtii omaa elämäänsä.
Tuo kokemukseksi todistaa juurikin sen, että kaikki ihmisen kokemukset syntyvät aivoissa. Kun sinun aivosi joutuivat puoliteholle aivohalvauksen, eli verenkierron ja hermotoiminnan loppumisen takia, kokemukseksi todellisuudesta näytti tuolta.
Muistiisi on tallentunut koko elämäsi ja se kelautui nyt siinä taaksepäin.
Toivuit kuitenkin siitä ja aivotoimintasikin ilmeisesti palautui ennalleen.
Kuolemassa tuo aivotoiminta loppuu kokonaan ja voi olla että sen ehtii joku tiedostaa. Monella kuolleella on kuitenkin levollinen tyyneys kasvoillaan, jotta siitä voi päätellä, että kuolema on hyvin vapauttava kokemus.
Ihminen on siis ikäänkuin kone, jonka muistiin on tallentunut tieto tunteista ja elämästä. Konekin tarvitsee kuitenkin käyttäjän, minän tai yliminän, energian, sähkön, miksi sitä nimitettäisiinkään. Kun elimistöstä poistuu sähkö, ihminen/kone/ruumis kuolee.
Ajatuspoliisin virka hajoaa.
Taiteilijat ovat olleet paikalla jo aikaisemmin.
Gang Stalking -uskova pönkittää omia harhojaan muille.
Oon avannut verhot jo aikaa sitten.
ei siinä mitään päihteitä tarvita, asut vaan Kalliossa jossain kopissa 20 vuotta ja käyt duunissa lähikuppilassa , ne hallusinaatiot tulee ihan tosta vaan aamusin ja iltasin vastaan.
Ei ajatustasi voi täysin kieltääkään.
Entäpä jos sittenkin vain kyseessä on joko päihteet, ja/tai mielisairaus.
On se mahdollista.