Mieleeni on jäänyt että Kekkonen tykkäsi laulaa Pohjois-Pohjalaisen osakunnan laulukirjasta. Erityisesti hän oli tykästynyt lauluun "Leskiäidin tyttäret" - tunnetko tuon vanhan viisun -"leskiäidillä kaksi tytärtä: oli tumma ja vaalea.."
Olikohan muita Porilaisten marssin ja Maamme-laulun" pois sulkien.
Olikohan muita Porilaisten marssin ja Maamme-laulun" pois sulkien.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Uralin pihlajalla (Уральская рябинушка) oli ymmärtääkseni aina sijansa UKK:n sydämessä. Mitä enemmän pölyssään ukko oli, sitä varmemmin tuota kappaletta illan mittaan veisattiin.
Kerran olen päässyt UKK:n viinojen kimppuun minäkin, 1970-luvulla. Äijä oli ollut edellisiltana Bottalla Kriminaaliklubin pirskeissä, jonne oli tuonut Tamminiemestä laatikollisen juotavaa (kun ei mukamas ehtinyt kaikkea juoda siihen tahtiin kuin tavaraa hänelle kannettiin). Itselläni ei ollut asiaa tuohon illanviettoon, koskapa en opiskellut juristeriaa. Seuraavana päivänä Klubin jäsenet kuitenkin armollisesti myönsivät minullekin maistit UKK:n tuomasta pullosta. Jotain armenialaista brandya taisi olla.
Yksi vähemmän tunnettu UKK:n lempiviisu oli tiettävästi "Vanhat ne verkkoja kutoo" (PPO:n vuoden 1964 Laulukirjassa nro 76 sivulla 94).
Vähän paremmin tunnetaan toinen: "Jos mie saisin jouten olla" (em. laulukirjan nro 133 sivulla 179).
Juu, nuo molemmat laulut kuvasi Kekkosta hyvin. Valtaansa laajennettuaan hyräili just tota "vanhat ne verkkoja kutoo" ja Neuvosto-Johtajien kanssa neuvotellessa hyräili tätä "jos mie saisin jouten olla" Neuvostolaiset hyräilivät lauluu "kyllä saat sie jouten olla"
Kiitos! Ihan tuli vanhat hyvät ajat mieleen.
Kerron tositapauksen Kainuusta. Siellä oli vanha perinteentaitaja, joka esiintyi radiossa laulaen myös vanhoja lauluja erityisesti "Titanic" laulua.Muutaman päivän päästä tuli hänelle presidentin kansliasta kirje, missä luki mm.
"Olisipa minulla yhtä hyvä muisti kuin Teillä. Terveisin Urho Kekkonen". Tämä tapahtui joskus 1970-luvun alussa.
Muistaakseni Urkki veti monasti värssyn puheittensa lomaan. En tiedä, mistä moinen tapa oli peräisin, ja miksi nykyiset poliitikot eivät enää niin tee.
Itse Urkki ei kai runojaan rustannut, vaan ne olivat mm. Koskenniemen ja Turtiaisen tekstejä.
Niitä UKK:n lempikappaleita.
Se pohjalainen kansanlaulu että:
Enkä moo rahhojani hukkahan pannu oon ne
pelannu ja juonnu.
Urkkifanimies 60 .