Besserwisserit kaivavat esiin Wikipediasta sanat
"Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus."
Filosofiaa ja eritoten Ludvig Wittgensteinia lukeneet sanovat, että kyse on kielipelistä ja vähän häntä kehittyneemmät nykyisen ajan filosofit tai uskontotieteilijät kutsuvat vuorovaikutuksesta vapaata julistusta ja toisen osapuolen väheksymistä dominoivaksi intellektuelliksi indoktrioinniksi, jonka tukena käytetään todistamattomia luonnontieteellisiä arvauksia, uskomuksia ja mielipiteitä.
Uskokaa tai älkää, niin muuan arvostettu tohtori ja filosofi on lausunut nuo sanat kirjaimellisesti niin kuin ne tuossa toistin eikä hän edes häpeä sanojaan! Siis mitä vittua?! Eikö tämä maailma ansaitse parempia verorahoilla maksettuja filosofeja kuin arvon paskanjauhajan ja liberaalin mielistelijän, joka puhuu kuulijoiden korvasyyhyyn sopivalla tavalla, jotta määrärahat mukamas tieteelliselle tutkimukselle eivät vähenisi!
Voi vittu mitä paskaa!
Tyhmäkin tietää sen, mikä ero on tiedolla ja uskolla! Siihen ei tarvita korkeasti oppineita tohtoreita tai valtion määrärahoja tutkimukselle ja opetukselle Yhteiskunnan ja filosofian laitoksella!
Usko on jotakin sellaista, jota ei voida todistaa eikä tiedetä sen olevan varmasti totta.
Tieto on jotakin sellaista, joka tiedetään varmasti tai hyvin suurella todennäköisyydellä todeksi eikä sitä tule sekoittaa uskoon.
Allekirjoittanut ei ole allekirjoittanut tätä viestiä, mutta edustaa suuren joukon filosofian ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden mielipidettä, joka on linjassa historian, uskonnon ja kirjallisuuden opiskelijoiden näkemysten kanssa.
"Tieto on filosofian tietoteorian perinteisen määritelmän mukaan hyvin perusteltu tosi uskomus."
Filosofiaa ja eritoten Ludvig Wittgensteinia lukeneet sanovat, että kyse on kielipelistä ja vähän häntä kehittyneemmät nykyisen ajan filosofit tai uskontotieteilijät kutsuvat vuorovaikutuksesta vapaata julistusta ja toisen osapuolen väheksymistä dominoivaksi intellektuelliksi indoktrioinniksi, jonka tukena käytetään todistamattomia luonnontieteellisiä arvauksia, uskomuksia ja mielipiteitä.
Uskokaa tai älkää, niin muuan arvostettu tohtori ja filosofi on lausunut nuo sanat kirjaimellisesti niin kuin ne tuossa toistin eikä hän edes häpeä sanojaan! Siis mitä vittua?! Eikö tämä maailma ansaitse parempia verorahoilla maksettuja filosofeja kuin arvon paskanjauhajan ja liberaalin mielistelijän, joka puhuu kuulijoiden korvasyyhyyn sopivalla tavalla, jotta määrärahat mukamas tieteelliselle tutkimukselle eivät vähenisi!
Voi vittu mitä paskaa!
Tyhmäkin tietää sen, mikä ero on tiedolla ja uskolla! Siihen ei tarvita korkeasti oppineita tohtoreita tai valtion määrärahoja tutkimukselle ja opetukselle Yhteiskunnan ja filosofian laitoksella!
Usko on jotakin sellaista, jota ei voida todistaa eikä tiedetä sen olevan varmasti totta.
Tieto on jotakin sellaista, joka tiedetään varmasti tai hyvin suurella todennäköisyydellä todeksi eikä sitä tule sekoittaa uskoon.
Allekirjoittanut ei ole allekirjoittanut tätä viestiä, mutta edustaa suuren joukon filosofian ja yhteiskuntatieteiden opiskelijoiden mielipidettä, joka on linjassa historian, uskonnon ja kirjallisuuden opiskelijoiden näkemysten kanssa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Onko väite uskomusta vai tietoa: ”Jumala saattaa olla olemassa, mutta Russelin teepannu, Lentävä spagettihirviö, Näkymätön vaaleanpunainen yksisarvinen ja puutarhakeiju ovat satuolentoja.”
Englannin kielessä on sanat faith, belief ja knowledge. Meillä on vain usko ja tieto. Usko tarkoittaa usein perusteetonta uskoa. Tieto taas perusteltua uskoa. Mutta tietokin voi olla väärää. Perusteltu usko on silti parasta mihin pystymme. Se on parempi vaihtoehto kuin perusteeton usko.
Tieto eli perusteltu usko muuttuu kun perustelut muuttuvat
Jos tarkoitamme uskolla perusteetonta uskoa sen ei tarvitse muuttua koska ei ole mitään perusteita jotka muuttuisivat.
Kun käyn istumaan tuolille uskon että se kestää painoni vai tiedänkö koska olen ennenkin samalle tuolille istunut ?
Kuinkas kuolemattoman sielun kanssa ?
Hyvin perusteltu luulokin on siis tietoa?
Luulo ei ole tietoa, koska luulosta puuttuu juurikin usko. Luulohan on vain arvelu, eli "arvelen, että väite olisi tosi" = luulo. Jos arveluun liittää perusteluja, se on edelleen arvelu, vaikkakin hieman vahvempi kuin ilman perusteluja.
Kaikki totuudet paljastuvat luuloiksi kun paremmat todisteet tulevat, se viimeisin todistettu luulo on senhetkistä tietoa joka saattaa muuttua milloin tahansa.
Luulimme että maapallo on litteä mutta se onkin pallo, vaikka kyllä se aika litteältä näyttää ainakin Pohjanmaalla, tässä on kyse arkitodellisuudesta minkä ihminen ensiksi näkee.
Keskiajallakin yliopistoissa tiedettiin maapallon olevan pallomainen. Olihan tämä tieto todisteineen jo Kiinassa, Egyptissä, antiikin Kreikassa.
Suomen kielessä on myös sana luottamus.
Tietona voi pitää sellaista tietoa jonka lähdettä voi lähdekritiikinkin jälkeen pitää luotettavana.
Viisautta taas on osata arvioita tietolähteen luotettavuutta.
Uskossa taas väitetään tiedoksi uskomusta tai väitettä jonka lähteeseen ei saa kohdistaa kritiikkiä.
Kretut varsinkin usein väittävät että tieteeseen ei saa kohdistaa kritiikkiä. Mikä ei tietenkään pidä paikkaansa koska kaikki tieteellinen tutkimus on alituisen kriittisen tarkastelun kohteena.
Minkä tahansa tieteellisen teorian voi yrittää kaataa tai täsmentää sitä, mutta sen tulee perustua tieteellisellä menetelmällä hankittuun evidenssiin. Argumentointivirheet, subjektiiviset uskomukset, pseudotieteily, valehtelu, vääristely ja denialistinen inttäminen eivät täytä tieteellisen menetelmän kriteerejä.
Tieto perustuu luotettavana pitämäänsä tietolähteeseen.
Luulo tai arvelu puolestaan osoittaa epävarmuutta tietolähteen luotettavuuteen.
Uskossa tietolähteen luotettavuutta ei saa edes arvioida.
Tietoa+voidaan+lähestyä+myös+fallibilismiin+nojautuen+(eli+perustellut+uskomukset+voivat+aina+osoittautua+tarkemmassa+tutkimuksessa+virheelliseksi).
Mä taidan olla tuollainen Besserwisser kun pidän selvänä, että uskoa ja tietoa voi sekoittaa toisiinsa.
Intian veeda uskonnot ovat tästä hyvä esimerkki. Ne opettavat ensin tulee alistua Jumalalle ja etsiä ymmärrystä (=islam) ja sen jälkeen tieto avautuu.
Niinhän opetti myös viisain kuningas Salomo, että kun viisauteen lisätään ymmärrystä saadaan tietoa, joka on kultaakin arvokkaampaa.
Apostoli Jaakob puolestaan sanoi Jumalan antavan Viisautta JOKAISELLE PYYTÄJÄLLE kun tämä ei pyydä vain omaan tarpeeseensa, vaan yhteiseksi hyväksi. Joka pytää vain omaksi hyödykseen pettyy. Niin esim. tietokoneet, Microsoft ja varsinkin Internet, joka on lähes ilmainen kaikkien hyödyksi ovat esimerkkinä tästä. Tietokoneiden tekemiseen ja ohjelmien tekemiseen on saatu viisautta runsaasti.
Perustana tietokoneiden ohjelmille voidaan pitää myös Russellia ja Wittgensteinia.
Itse uskon paljon asioita, joita tiede pitää mahdottomana, mutta itse pidän tiedon veroisina. Esim. että öljy on Jumalan luomaa 1800-luvulla ja neuvon siihen ja idean Jumala sai siivettömien ruokkien öljypitoisesta kehosta. En usko, että dinosaurusten luita tai maaöljyä oli paljoa olemassa ennen 1700-1800 lukua.
Islamissa ei veedoja lueta.
Ei pidä sekoittaa suomen kielen uskoa-verbia uskontoihin. 'Uskoa' tarkoittaa vain, että pitää asiaa totena. Jos ei pidä asiaa totena, niin ei sitä voi silloin myöskään väittää tietävänsä. Tieto määritellään:
Tiedät asian, jos kaikki seuraavat täyttyvät:
1. Uskot siihen eli olet sitä mieltä, että se on totta.
2. Sinulla on hyvät, virheettömät hyvät perusteet uskomuksesi tueksi.
3. Asia on totta.