Kenelle sanoma rististä on hullutusta?

Jatkoa edelliseen:
Jesaja 53 ym. monet Raamatun kohdat lupasivat Messiaan, joka ottaa päällensä meille kuuluvan rangaistuksen.
Vanhan liiton pyhät siis luottivat tulevaan Kristukseen. Me taas asetamme toivomme Jeesukseen jälkikäteen. Meidän syntimme sovitettiin n. 2000 vuotta sitten, kun taas esim. Aabrahamin synnit sovitettiin noin 2000 vuotta ennen ristintyötä, 4000 vuotta sitten. Aabraham katsoi eteen päin Golgatalle. Me katsomme ajassa taakse päin ristille. Vanhan liiton pyhät luottivat tulevaan Kristukseen, me jo tulleeseen Jeesukseen. Vaikka Aabraham katsoi kahden vuosituhannen takaa tulevaan Jeesukseen, iloitsi hän näkemästään. Jeesus sanoi näin: ”Aabraham riemuitsi siitä, että hän oli näkevä minun päiväni; ja hän näki sen ja iloitsi!” Joh. 8:56.
Pietari kirjoitti meille Uuden liiton kristityille: ” .. jotka Jumalan voimasta uskon kautta varjellutte pelastukseen, joka on valmis ilmoitettavaksi viimeisenä aikana.” …
”Sitä pelastusta ovat etsineet ja tutkineet profeetat, jotka ovat ennustaneet teidän osaksenne tulevasta armosta, ovat tutkineet, mihin tai millaiseen aikaan heissä oleva Kristuksen Henki viittasi, edeltäpäin todistaessaan Kristusta kohtaavista kärsimyksistä ja niiden jälkeen tulevasta kunniasta. Ja heille, koska he eivät palvelleet itseänsä, vaan teitä, ilmoitettiin se, mikä nyt on teille julistettu niiden kautta, jotka taivaasta lähetetyssä Pyhässä Hengessä ovat teille evankeliumia julistaneet; ja siihen enkelitkin halajavat katsahtaa. Vyöttäkää sen tähden mielenne kupeet ja olkaa raittiit; ja pankaa täysi toivonne siihen armoon, joka teille tarjotaan Jeesuksen Kristuksen ilmestymisessä.” 1 Piet. 1:5, 10-13.

Risti on tässäkin mielessä kaiken keskus. Se yhdistää Jumalan pyhät, sekä Vanhan- että Uuden liiton aikana, elävät ja kuolleet. ” – oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.” Efes. 1:10.
Näin Jeesus kokosi ”yhteen hajallaan olevat Jumalan lapset”. Joh. 11:52.

"Kootakseen yhteen hajalla olevat Jumalan lapset" sai nyt uutta merkityssisältöä, että kokoaminen tapahtui ristillä. Mutta on se raamatullinen ajatus, vaikka on myös laajempikin käsite.

Asiaa kirjoitat, mutta mitä tuohon kommentoisi?

Ei ole vastaan sanomista. Se oli julistusta, johon ei osaa kommentoida. Mutta voinhan sanoa AAMEN.

Huvitus on uusi sarvi.

E. Stanley Jones kirjoittaa kirjassaan "Kärsivien Kristus" seuraavasti:
"En tahdo heittää syntejäni Jeesuksen kannettavaksi", sanoi muuan ruotsalainen nainen, joka oli kääntynyt buddhalaisuuteen, "on alentavaa pyytää toista ottamaan meidän syntimme".
"Niin kyllä", vastasin, "mutta vaikka te ette halua heittää syntejänne Jeesuksen kannettavaksi ja pyytää Häntä niitä kantamaan, ette te voi estää Hän ottamasta niitä, tahdoittepa tai ette. Koska Hän on rakkaus, on Hän velvollinen ottamaan ne teidän kysymättänne."

Kun Jeesus Kristus kuoli ristillä tarjoten Jumalalle vapaaehtoisen synti- ja polttouhrin, Hän Ihmisen Poikana edusti KOKO ihmiskuntaa, ei pelkästään "uskovia" tai "valittuja". Tämä on fakta, jota kukaan ei voi kiistää.
Kysymys kuuluukin: pitääkö Jumala tätä oman Poikansa uhria niin halpana ja vähäpätöisenä, ettei katso sen poistaneen KAIKKIEN ihmisten syntejä?

Kaikkien pelastumista vastustetaan toisinaan argumentilla: "Ei Jumala väkisin ketään pelasta." Ja kuitenkin Jumala salli Aadamin lankeemuksen tulla kaikkien osaksi. Eikö Hän sitten salli oman Poikansa, viimeisen Aadamin, ristinkuoleman ja ylösnousemuksen tulla kaikkien osaksi? Mitä Paavali kirjoittaa roomalaiskirjeestä näistä kahdesta, Aadamista ja Kristuksesta?

Paavalin mukaan ihmiset ovat pois poikenneina Jumalasta täysin vieraantuneita, heikkoja, syntisiä ja Jumalan vihollisia. Jumala itse on määrännyt kaikki ihmiset tällaiseen tottelemattomuuteen. Eli Jumalan OMASTA TAHDOSTA ihmiskunta on pelastukseen ja Jumalan nähden mielipuolisuuden ja ymmärtämättömyyden vallassa. Siksi ajatus siitä, ettei "Jumala väkisin ketään pelasta" on yhtä mielekäs kuin ajatus siitä, ettei palomiehen tule tulipalon sattuessa pelastaa ketään sellaista mielenhäiriöön joutunutta, joka ei halua tulla pelastetuksi.

Hän, joka loi kaiken, ”sovitti hänen kauttaan itsensä kanssa KAIKKI, hänen kauttaan KAIKKI sekä maan päällä että taivaissa” (Kol. 1:20). Tämän sovituksen eli KAIKEN ennalleen asettamisen Jumala on ”ikiajoista saakka puhunut pyhäin profeettainsa suun kautta” (Apt. 3:21). Jumala on asettanut Poikansa ”KAIKEN perilliseksi” (Hepr. 1:2), ja Jumalan Pojassa ”KAIKKI kansat tulevat siunatuiksi” (Gal. 3:8).

Jumala on antanut Pojan ”valtaan KAIKEN lihan, että hän antaisi iankaikkisen elämän KAIKILLE, jotka hän on hänelle antanut” (Joh. 17:2). ”Isä on antanut KAIKKI hänen käteensä” (Joh. 3:35), ja ”KAIKKI liha on näkevä Jumalan autuuden” (Luuk. 3:6), koska Hänen päätöksensä on muuttumaton (Hepr. 6:17), Hänen rakkautensa vihollisiaan kohtaan loppumaton, ja ”Hän on hyvä kiittämättömille ja pahoille” (Luuk. 6:35). Hän ”tahtoo, että KAIKKI ihmiset pelastuisivat” (1 Tim. 2:4). Kristus ”antoi itsensä lunnaiksi KAIKKIEN edestä” (1 Tim. 2:6). Jumala ”ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että KAIKKI tulevat parannukseen” (2 Piet. 3:9). Hän ”on sulkenut KAIKKI tottelemattomuuteen, että hän KAIKKIA armahtaisi” (Room. 11:32), sillä ”hänestä ja hänen kauttansa ja häneen on KAIKKI” (Room. 11:36).

Jumalan tarkoitus on niin ollen yhdistää ”Kristuksessa yhdeksi KAIKKI, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä” (Ef. 1:10). Isä on asettanut KAIKKI ”hänen jalkainsa alle” (Ef. 1:22) ja antanut KAIKKI ”hänen käsiinsä” (Joh. 13:3). Jeesus on luvannut vetää KAIKKI tykönsä (Joh. 12:32), koska ”Isä rakastaa Poikaa ja on antanut KAIKKI hänen käteensä” (Joh. 3:35). Jeesus sanoi: ”KAIKKI, minkä Isä antaa minulle, tulee minun tyköni” (Joh. 6:37). Jeesus sanoo, että hyvän paimenen tavoin hän etsii kadonneen lampaansa, kunnes löytää sen (Luuk 15:4). ”Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi” (Joh. 3:17). ”Sillä Jumalan armo on ilmestynyt pelastukseksi KAIKILLE ihmisille” (Tiit. 2:11).

Jeesus on ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (Joh. 1:29). Jeesus sanoi antamansa leivän olevan ”minun lihani, maailman elämän puolesta” (Joh. 6:51). Hän ”antaa maailmalle elämän” (Joh. 6:33). Hän on ”maailman valkeus” (Joh 8:12). ”Ja hän on meidän syntiemme sovitus; eikä ainoastaan meidän, vaan myös KOKO maailman syntien” (1 Joh. 2:2). Jumala ”on KAIKKIEN ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien” (1 Tim. 4:19) ja Poika on ”maailman Vapahtaja” (Joh. 4:42; 1 Joh. 4:14). ”Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän tekisi tyhjäksi perkeleen teot” 1 Joh. 3:8).

Jeesus ”kukisti kuoleman” (2 Tim. 1:10). ”Hän on yhden ainoan kerran maailmanaikojen lopulla ilmestynyt, poistaakseen synnin uhraamalla itsensä” (Hepr. 9:26). Hän voi voimallaan ”tehdä KAIKKI itsellensä alamaiseksi” (Fil. 3:21). ”Sillä sitä varten kuolleillekin on julistettu evankeliumi, että he tosin olisivat tuomitut lihassa niinkuin ihmiset, mutta että heillä hengessä olisi elämä, niinkuin Jumala elää” (1 Piet. 4:16). Hänellä on ”kuoleman ja tuonelan avaimet” (Ilm. 1:18). Hän on heittävä ”Kuoleman ja Tuonelan tuliseen järveen” (Ilm. 20: 14).

”KAIKKI tehdään eläviksi Kristuksessa” (1 Kor. 15:22). Hän täytti sen työn, jonka Isä antoi hänelle tehtäväksi (Joh. 17:4). Hän on asettava ”kaikki jälleen kohdalleen” (Apt. 3:21). ”Kaikkien polvien pitää Jeesuksen nimeen notkistuman, sekä niitten, jotka taivaissa ovat, että niitten, jotka maan päällä ovat, ja niitten, jotka maan alla ovat, ja jokaisen kielen pitää tunnustaman Isän Jumalan kunniaksi, että Jeesus Kristus on Herra” (Fil. 2:10–11). ”Ja kaikkien luotujen, jotka ovat taivaassa ja maan päällä ja maan alla ja meren päällä, ja kaikkien niissä olevain minä kuulin sanovan: ’Hänelle, joka valtaistuimella istuu, ja Karitsalle ylistys ja kunnia ja kirkkaus ja valta aina ja iankaikkisesti’” (Ilm. 5:13).

”Sitten tulee loppu, kun hän antaa valtakunnan Jumalan ja Isän haltuun, kukistettuaan kaiken hallituksen ja kaiken vallan ja voiman. Sillä hänen pitää hallitseman ’siihen asti, kunnes hän on pannut kaikki viholliset jalkojensa alle’. Vihollisista viimeisenä kukistetaan kuolema. Sillä: ’kaikki hän on alistanut hänen jalkojensa alle’. Mutta kun hän sanoo: "kaikki on alistettu", niin ei tietenkään ole alistettu se, joka on alistanut kaiken hänen allensa. Ja kun kaikki on alistettu Pojan valtaan, silloin itse Poikakin alistetaan sen valtaan, joka on alistanut hänen valtaansa kaiken, että Jumala olisi kaikki kaikissa” (1 Kor. 15:24–28).

Ihminen, aina omilla teoillaan, tuomitsee itse itsensä.

Jolle ei Kristuksen Risti ole kelvannut, on jo tällä ylpeydellään ja Jumalan Pojan halveksunnallaan tuominnut itse itsensä.

Kuoleman jälkeen ei voi enää pelastua. Nyt kun "vielä emme omin silmin näe", uskoamme testataan, uskommeko Jumalan sanaa, vai emme. Nyt mennään uskolla, kuoleman jälkeen näemme kaikki, niin voittajat kuin häviäjätkin. Tuomio on tuolloin pysyvä olotila. Niin Taivas kuin Helvettikin.

Eihän sanomassa mitään vikaa ole: uskokoon ken haluaa.

Kyse on siitä, että sen uskon pohjilta ei kannata ehkä vaatia muita uskomaan samoin.

Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Tämä on sovituksen sana. Kun Jumala loi maailman, maailma tuli luoduksi. Ei puoliksi tai kolmasosaltaan, vaan kokonaan. Kun Jumala sovitti maailman itsensä kanssa, teki Hän senkin täydellisesti: ei puoliksi tai kolmasosaltaan, vaan täydellisesti. Tämä on ristin sanoma.
Maailma ei sovittanut itseään Jumalan kanssa, vaan Jumala oli Kristuksessa ja sovitti koko maailman itsensä kanssa. Tämä on peruuttamaton tosiasia, koska Jumalan teot ovat aina täydelliset ja horjumattomat. Tätä on evankeliumi. Tämä on kaiken a ja o, kaiken lähtökohta ja lopputulema.
Jumalan voisi mieltää vaikka täydelliseksi suutariksi, joka näkee mieluisan kenkäparin, jotka eivät sovi hänen jalkoihinsa, mutta joka silkalla taituruudellaan tekee kengistä itselleen sopivat.
Jumala oli Kristuksessa ja sovitti maailman itsensä kanssa. Tämä on peruuttamaton sovituksen sana. Tämä on ristin sanoma.
Paavali julisti: "Hyväksykää se, että teidät on jo sovitettu!"
Mitä on tässä valossa sitten ristin vihollisuus? Sitä, että julistaa: "Jumala tosin sovittI maailman itsensä kanssa, MUTTA - -"
Jumala sovitti Kristuksessa maailman itsensä kanssa kysymättä siihen lupaa maailmalta. Ristin viholliset väittävät, että tämä sovitus on kuitenkin jokaisen (sovitetun!) ihmisyksilön "otettava vastaan", ennen kuin se astuu kyseisen yksilön kohdalla voimaan. Tämä on yhtä mieletöntä kuin väite, että kun Reiska päättää antaa minulle tonnin vipin anteeksi ("sovittaen" siten minut minun puolestani itsensä kanssa), minun on otettava tuo Reiskan tekemä päätös "vastaan", jotta se voisi astua voimaan. Yhtä vähän kuin minulla on sananvaltaa Reiskan tekemään päätökseen hänen omia rahojaan koskien, yhtä vähän on ainoallakaan yksilöihmisellä sananvaltaa Jumalan päätökseen sovittaa KOKO MAAILMA Kristuksessa itsensä kanssa. Jeesus sanoi vetävänsä KAIKKI tykönsä, kun hänet korotetaan. Ja Kristuksessa, Ihmisen Pojassa, Jumala tuomitsi ihmisten synnin.
Ristin viholliset tekevät Jumalasta hengellisen ameeban; heidän mukaansa Jumala sovittaessaan maailman itsensä kanssa ei todellisuudessa sovittanutkaan maailmaa itsensä kanssa, vaan ainoastaan asetti Kristuksessa tapahtuneen sovituksen TARJOLLE. Vaikka siis Paavali kirjoittaa täysin yksiselitteisesti, että Jumala SOVITTI maailman itsensä kanssa eikä suinkaan asettanut sovitusta vain "tarjolle".
Paavalin mukaan ristin vihollisten loppu on "kadotus" - kadoksissa olo. Jos ihminen ei suostu hyväksymään sitä, että Jumala sovitti jo KOKO maailman - ketään ihmistä erittelemättä - itsensä kanssa, hän on Paavalin mukaan ymmärrykseltään kaiken aikaa täysin pihalla - yhtä kadoksissa kuin kadoksissa oleva lammas tai kadoksissa oleva hopearaha. Tällainen ihminen uskoo tulleensa sovitetuksi siksi, että "otti sovituksen vastaan". Tämä on yhtä typerää kuin minun olisi ajatella: "Sain Reiskalta sen tonnin pystyn anteeksi siksi, että OTIN SEN VASTAAN. Jollen olisi OTTANUT SITÄ VASTAAN, en olisi saanutkaan velkaani anteeksi." Jos kuvitellaan, että Reiska on suoraselkäinen periaatteen mies, joka ei kunniaansa jaa, miltäköhän hänestä tuntuisi, jos hän saisi kuulla minun selostaneen yhteisille tutuillemme, että sain tonnin velan anteeksi SIKSI, KUN OTIN SEN VASTAAN, MUUSSA TAPAUKSESSA VELKA OLISI JÄÄNYT VOIMAAN. Juuri näin röyhkeästi ja julkeasti ristin viholliset hengellisessä ja moraalisessa ymmärtämättömyydessään rististä ajattelevat; he kuvittelevat kykenevänsä saattamaan Jumalan sovitustyön Kristuksessa voimaan omalla kohdallaan "vastaanottamalla" sen; muussa tapauksessa sovitus ei päde. He ovat kuin mies, joka toteaa aurinkoisella säällä: "Auringonvalo pätee kohdallani ainoastaan siinä tapauksessa, että OTAN SEN VASTAAN."

Hullutusta sovitusuhri on tietenkin tavallisille tervejärkisille ihmisille. Sadun toistamisella ei satu todeksi muutu.

Sanoma itsessään ei poikkea väitteistä, joita uskontojen nimissä esitetään. Sävyeroja on, mutta ei se uutta ole.

Minua kummastuttaa se, että uskovaiset tavallaan vaativat heitämään aivot ns. narikkaan ja uskomaan sokeasti.

Eli kansankiihottaja mitä lie tehnyt saa kuoleman tuomion ja te olette muuttaneet sen pelastukseksi, teillä viiraa aika pahasti.