Mitä on tähdet?

Maa siirtyy päin vastoin kauemmas Auringosta. Pohjoisen pallonpuoliskon talven aikana Maa on lähinnä Aurinkoa. Tosin ero on pieni.
Tähdet eivät ole vesipalloja, vaan vetyä pääosin, eivätkä ne pala, vaan niissä tapahtuu fuusioreaktio.
Hiekanjyvän kokoiset avaruusmurut eivät kiertoradalla hohka, vaan vasta kun ne syöksyvät ilmakehään.

Delphin: Pahoitteluni, mutta viestilläsi ei ole juuri mitään tekemistä oikean tieteen kanssa, esim.

A) Tähdet eivät ole hiekänjyvän kokoisia

B) Tähdenlentoja löytyy jokaisen kokoisia mutta yleensä ei ole kovinkaan monen metrin kokoisia mikä on hyvä koska isommat osuisivat maahan. Kirkkaus näihin tulee siitä kun ne putoavat maapallon ilmakehään ja kuumentuvat

C) Tähdet eivät pala, eikä niissä ole happea (muuta kuin se hyvin pieni määrä mikä pitkän ajan mukana syntyy). Niiden kirkkaus tulee fuusioista jonka voi nähdä esim. katsomalla tähtien valoa spektrometrillä tunnistaakseen mitä alkuaineita löytyy

D) Jumaluutta ei tarvita mihinkään tieteessä ainakaan toistaiseksi

E) Ihmiset eivät ole koskaan muodostuneet savesta, eikä savesta kyetä elämää rakentamaan edes teoriassa koska vaatii paljon muitakin alkuaineita

F) Miksi tarvitsisi rakentaa bakteereita tähtitiedettä varten?

G) Etäisyys Auringosta vaihtelee vuoden aikana n. 7%, ja on lähimpänä maapalloa yleensä Tammikuun vaiheilla.

H) Erot auringon kuumuudessa kesällä ja talvella liittyy enemmän siihen miten suuri kallistuskulma alueella on suhteessa aurinkoon. Huomaa siis miksi etelässä ja pohjoisessa kesä ja talvi on eri aikoina (silloin kun pohjoisessa on kesä, etelässä on talvi jonka voit itse todeta matkustamalla vaikka Australiaan).

Mutta vastauksessasi sait ainakin yhden asian oikeinkin, avaruudessa on siis myös satelliitteja, joista osa saattaa koosta riippuen näkyä jopa ilman suurennusta (esim. kansainvälinen avaruusasema) :)

Kiitos linkistä :) Kävinkin siellä jo opastamassa kysyjää ja kertomassa oman arvaukseni oikeaksi vastaukseksi.

Eli etsit vanhoja huuhaa ketjuja, ja annat niiden linkit valmiina trolleille jotta voivat nostaa vanhoja trolliketjuja ylös palstalla?

Me näemme vain ne tähdet ja tapahtumat joiden valo joko suoraan tai sitten jostakin avaruuden sumusta heijastuen tai gravitaatiolinssistä taittuen saavuttaa meidät juuri nyt.

Varhaisin tapahtuma josta meillä on havaintoja on rekombinaation aika jolloin syntyi kosminen taustasäteily. Tuo siis tapahtui noin 372000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen kun vetyionit löysivät elektroninsa ja jäähtyivät vetyatomeiksi, jotka sitten eivät enää absorboineet säteilyä vaan päästivät sen lävitseen meidän katseltavaksemme.

https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bang#Cosmic_microwave_background_radiation

Anonyymi kirjoitti:

Me näemme vain ne tähdet ja tapahtumat joiden valo joko suoraan tai sitten jostakin avaruuden sumusta heijastuen tai gravitaatiolinssistä taittuen saavuttaa meidät juuri nyt.

Varhaisin tapahtuma josta meillä on havaintoja on rekombinaation aika jolloin syntyi kosminen taustasäteily. Tuo siis tapahtui noin 372000 vuotta alkuräjähdyksen jälkeen kun vetyionit löysivät elektroninsa ja jäähtyivät vetyatomeiksi, jotka sitten eivät enää absorboineet säteilyä vaan päästivät sen lävitseen meidän katseltavaksemme.

https://en.wikipedia.org/wiki/Big_Bang#Cosmic_microwave_background_radiation

Lue lisää

aha, siis kosmista taustasäteilyä 'nähdään', mutta rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet. Ei oikein matsaa nää jutut.

cent kirjoitti:

aha, siis kosmista taustasäteilyä 'nähdään', mutta rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet. Ei oikein matsaa nää jutut.

Mistä tiedät että rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet?

PS: Ei tarvii vastata jos ei ymmärtänyt kysymystä, tai tiedä tähtitieteestä tai fysiikasta mitään.

cent kirjoitti:

aha, siis kosmista taustasäteilyä 'nähdään', mutta rankasti tuoreemmat sammuneet tähdet ovat hävinneet. Ei oikein matsaa nää jutut.

Kosmista taustasäteilyä nähdään siksi, että sitä lähti kaikkialta liikkeelle joka suuntaan. Eli jokaisessa suunnassa katsomalla näet juuri sen säteilyn joka lähti liikkeelle 13.8 miljardia vuotta sitten.

Jos olisit katsellut tilannetta 100 miljoonaa vuotta sitten niin olisit nähnyt 13.7 miljardia vuotta sitten liikkeellelähteneen säteilyn.

Tähti syntyessään, eläessään ja kuollessaan lähettää säteilyä ympärilleen pallomaisesti joka suuntaan. Riippuu tähden etäisyydestä meihin, sen syntyhetkestä ja kuolinhetkestä osuuko sen lähettämä säteily meille juuri nyt. Voi ajatella että tähti lähettää ympärilleen ikäänkuin pallon kuoren muotoisen säteilyvaipan jonka pallokuoren paksuus vastaa sitä kuinka kauan tähti elää. Jos olemme tuon pallokuoren sisä- ja ulkopinnan välissä niin näemme tähden. Jos pallokuori on jo laajentunut meistä ohitse niin emme enää näe tähteä.

Kymmenentuhannen valovuoden päässä olevan tähden näemme jos se oli kymmenentuhatta vuotta sitten hengissä eikä meidän ja sen välillä sattunut olemaan mitään kaasupilveä estämässä valon saapumista tänne. Jos tähti sammui jo 11000 vuotta sitten niin emme enää sitä näe kun sen lähettämä viimeinen säteily on jo mennyt meistä ohitse tuhat vuotta sitten.

Miljoonan valovuoden päässä olevan astronomisen kohteen näemme jos se oli miljoona vuotta sitten lähettämässä säteilyä.

Jos jutut eivät mielestäsi mätsää niin tutustu tähtitieteen oppikirjaan Tähtitieteen perusteet. Siellä kerrotaan asiat alusta alkaen laajemmin ja yksityiskohtaisemmin kuin kukaan jaksaa tällä palstalla selittää.

https://www.ursa.fi/kauppa/tuote/tahtitieteen-perusteet-6-laitos/

Kirja löytyy myös lähes kaikista kirjastoista.

Avaruus ja tähdet eivät kallistu. Vuodenajat Maapallolla aiheutuvat siitä, että Maapallon pyörimissuunnan planeetan ratatasoon nähden kallellaan oleva akseli säilyttää suuntansa Maapallon liikkuessa kiertoradallaan Auringon ympäri.