Tyytyväinen omaan itseensä

...minä olen saanut elämältäni sen, mitä olen pyytänyt, ja vielä enemmänkin... myös esim. työn suhteen. Upean vaimon ja perheen. Tarpeeksi rahaa, että ruuissa on pysytty.

Nyt mietin, että onko esim. nuorena tehty uravalinta ollut se oikea?

Eli ongelmat ovat toisaalta pieniä... ilmeisesti olen tyytyväinen.

On työn puolesta välillä aikaa käydä tällä palstallakin jänkkäämässä :-)

Paremminkin voisi tietysti aina mennä, mutta miksi haikailla paremman perään, koska se estää näkemästä sitä, miten hyvä nyt on.

Unelmia on vielä jäljellä, mutta niiden saavuttamiseksi, teen kokoajan pikkuhiljaa töitä. En odota, että ne tosta noin vain toteutuis.
Olen kai aika realisti.
Monia unelmia olen saavuttanut, ja niistä olen ylpeä.

Alamäiltä ei ole voinut välttyä, ja kyllä pahin oli se, etten voi enään jatkaa autoilua. Siitä syystä kokonaisarvio tyytyväisyyteen on jotain 8 pintaan.
Noususuhtanteessa kuitenkin jo :)

Olen tyytyväinen elämääni, saavutuksiini, ihmissuhteisiini, läheisiini, omaan henkiseen kasvuuni ja kykyyni hahmottaa elämän monipuolisuutta. Myös rohkeuteeni olen tyytyväinen.

Juuri tänään taas ymmärsin, miten paljon olen saanut. Vietin hiljaisen hetken Jumalan kanssa ja kiitin häntä. Olen saanut pitää kaikki läheiseni, elän turvallisessa paikassa, voin saada kaiken mitä haluan, jos oikein yritän. Elämä on ihana ja kaunis asia ja sitä tulisi arvostaa...Kun maailmalla tapahtuu kauheuksia, meidän tulisi muistaa olla kiitollisia kaikesta siitä hyvästä mitä saamme ja muistaa, että elämän kauneus on niissä pienissä hetkissä jotka jaamme meille tärkeiden ihmisten kanssa.

Olen sitä tyytyväisempi omaan elämääni, mitä vähemmän minulla on valinnanmahdollisuuksia jäljellä. Ne asiat, joita en ole valinnut (joita ehkä olen paennutkin), ovat kasvattaneet minua ja rikastuttaneet elämääni näin jälkikäteen ajatellen eniten! Olen tyytyväinen elämääni, siis subjektiivisesti. Objektiivisesti katsottuna monella olisi sanomista. Mutta mitävälii. Ilman rasituksiani ei olisi muodostunut lihaksiani.

Entinen keskitysleirikundi, psyyken suuri tuntija, Viktor Frankl on luonut mielestäni oikeanlaatuisia oppeja mm. elämänasenteista.

Monet unelmat ovat vuosien mittaan osoittautuneet paremmin näyteikkunaan sopiviksi kuin arkikäyttöön.

Eräs kestounelma on, jonka periaatteessa voisin toteuttaakin. Sen toteuttaminen olisi taloudellisesti vaativaa, mutta ennen kaikkea vaadittaisiin melkoista motivaatiota. Annan itseni vielä haistella tuulia...

..voittopuolisesti elämä on tuottanut positiivisia yllätyksiä,
elämään suhtautumiseni ei toisaalta ole kovin suunnitelmallista, mielestäni elämä muuttuu tylsäksi, jos sitä alkaa ohjelmoida..

Vihdoinkin voi sanoa, että aurinko on paistanut tähänkin risukasaan ja olen onnellinen! Sattumalta löytämäni opiskeluala onkin jotakin elämää suurempaa ja tuottaa minulle iloa ja nautintoa. En voisi kuvitella tekeväni mitään mielenkiintoisempaa kuin se mitä teen nyt.

Nautin myös taloudellisesta tilanteesta, vaikka elänkin varmasti kaikkien köyhyysrajojen alapuolella. Olen oppinut sen kuinka vähällä pärjää enkä toisaalta enää usko niihin väitteisiin, etteikö esimerkiksi luomuruokaa ja vihreää sähköä voisi ostaa kun se on niin kallista. Jos opiskelijakin pystyy ostamaan luomua niin miksei 2000 euroa tienaavat palkansaajatkin? Kylven siis ehkä jonkinlaisessa askeettisessa ja moraalisessa hehkutuksessa.. =) Se antaa myös toivoa tulevaisuuteen, en edes halua kokopäivätöihin rehkimään vain tienatakseni rahaa, jota en tarvitse.

Kerrassaan harmoninen olo on kyllä. Luonnossa liikkuminen tuntuu hyvältä samoin kuin eläinten parissa oleminen. Lämmittää mieltä tietää, ettei omalla syömisellään aiheuta tarpeetonta kärsimystä.

En tiedä, mitä henkilökohtaisia unelmia minulla olisi vielä saavutettavana. Nyt kaikki tuntuu hyvältä. Yksi aika polttava haave on kyllä maaseudulle muutto.

.. elämään. Itseeni vähän vähemmän, mutta rehellisyyden puuskassa tunnustan, että tykkään mä itsestänikin. Ihmissuhteet - tarkoitan kaikkia ihmisiä, joita kohtaa, en vain niitä ns. "suhteita" - ovat minusta ratkaisevan tärkeitä elämässä, ja olen elänyt melko hyväntahtoisten parissa. Ei se pelkästään sattumasta ole johtunut eikä johdatuksesta, vaan tarpeesta pysytellä jonkin matkan etäisyydellä hankalista ihmisistä, mikäli mahdollista. Jos ei maantieteellisesti, niin henkisesti. Hankalia ihmisiä ja varsinkaan hankalia asioita ei kuitenkaan voi vältellä loputtomiin, ei edes halua aina välttää. Moralismin pukinsorkka on ajoittain vienyt mukaan paitsi väittelyihin myös ns. "areenoille".

Elämän muodollinen puoli (opinnot, ura, ansiotaso ja sellainen) on kai mennyt paremmin kuin itsekään odotin - ja se nyt ei vielä tarkoita mitään erityistä muuta, kuin etten niistä urputa omalta kohdaltani, palstalla ainakaan. Pari suurta unelmaakin toteutettu, paljon toteuttamatta. En varmasti saisi hyvää arvosanaa elämän ja kuoleman tuomarilta, joka tietäisi, mitä mahdollisuuksia minullekin on annettu ja mitä olen tähän asti jättänyt käyttämättä laiskuuttani tai sokeuttani. Mutta pidän itseäni aika onnellisena, ehkä pelkästä mukavuudenhalusta. Viihdyn tässä elämässä, en ikinä lähtisi kesken pois. Haluaisin, että muutkin viihtyisivät, yksi välttämättömistä vaan ei riittävistä ehdoista on silloin oikeudenmukaisuus. Siksi myös feministi.

Kaikesta huolimatta olen tyytyväinen, vaikka sitä on ulkopuolisten vaikea uskoa.
Vaikka olen tehnyt rankkojakin ratkaisuja ja olen ollut paha en kuitenkaan ole kyynistynyt.
Olen tyytyväinen kun pääsiäisenä itkin paljon.
Itkuni ei ollut suruitkua eikä pettymysitkua eikä myöskään kipuitkua vaan itkuni oli elämää puhdistavaa itkua. Tuli lohdullinen tunne siitä että kyyneleet vievät kotiin.
Olen ylpeä itsestäni etten ole haudannut tunteitani ja olen tyytyväinen itseeni että olen ollut oman elämäni sankari. (Ei ole Sarasvuo hehkutusta).
Olen minä kuitenkin varautunut siihen että välillä menisin henkisesti taaksepäin, mutta silloinhan se on taas kurssin tarkastamisen paikka.
Yllätyin aikanaan kun sain odotettua paremmat YO-arvosanat ja kun pääsin opiskelemaan ensimmäisellä yrittämällä haluamalleni alalle.
Vaikka näkemykseni eroavatkin teidän näkemyksistänne paikka paikoin haluan oppia kunnioittamaan myös toisten mielipiteitä.
Yritän olla solvaamatta ja kiroilematta feministipalstaalla.
Prostituoitu palstalla mä jatkan vanhaan malliin no se on aivan toinen palsta.
Hyvää kevään ja kesän odotusta Siskot ja vierailevat veljet.