Intersektionaalinen feminismin heikkoudet

Niinpä. Intersektionaalisuus on alunperin marxilainen idea. Yllätyskö?

Kuuntelin juuri Rose Mcgowanin Brave- äänikirjan ja hänen useita haastatteluitaan. Suosittelen. Hän edustaa intersektionaalista feminismiä mitä itse en edusta. Allekirjoitan silti useimmat hänen feministiset näkemyksensä. Hänellä on hyvä verbaliikka ja hän osaa täsmentään erinomaisen hyvin erilaisia väärinkäsityksiä liittyen esim. #metoo- liikkeeseen ja seksuaaliseen väkivaltaan. Rose osaa myös erityisen hyvin selittää nuoren tytön asemaa länsimaisessa kulttuurissa. Mm. mitä voi olla nuoren tytön ja naisen käytöksen taustalla esim. silloin kun hän käyttäytyy erityisen seksuaalisesti ja provokatiivisesti, ja miten tällaista käytöstä pitäisi tulkita. Hän itse esiintyi nuorena tyttönä elokuvissa eikä itse aina edes tajunnut mitä sanoi kun toisti käsikirjoituksen mukaisia rivoja repliikkejään.

Feministinä minun on ollut vaikea ymmärtää intersektionaaleja siksi, että he sekoittavat feminismin alle kaikkea mahdollista naisasioihin liittymätöntä. Näin Mcgowankin tekee. Nyt Mcgowania kuunnellessa tulikin mieleeni että ehkäpä "intersektionaalisuuden" liittäminen feminismiin liittyykin traumatisoitumiseen ja on sen oireilua.

Koska naisten asema ei maailmanlaajuisesti ole parantunut tarpeeksi, ovat intersektionaalit päättäneet haalia kaikki maailman syrjityt ja "syrjityt" puolustamaan naisia.

Feminismi, eli naisasialiikehän perustuu kokemukseen siitä, että naisena elämiseen liittyy jotakin ongelmallista. Jos naisena elämiseen ei liittyisi mitään ongelmallista, ei naisasiliiekttään tarvittaisi. Monet ovat ryhtyneet alunperin feministeiksi juuri siksi koska naiseuteen suhtautumiseen liittyy jotakin negatiivista, joskus oikeita traumojakin. Koska sukupuoleen perustuva syrjintä ja traumatisoituminen aiheuttaa kokemuksen voimattomuudesta, ovat nimenomaan nämä traumatisoituneet feministit keksineet keinon saada lisäkannatusta naisasioille tekemällä feminismistä kaikenkattavan sjw- liikkeen. Toiveena että kaikki maailman sorretut tai sellaisiksi oletetut väestöryhmät liittoutuisivat yhteistuumin naisia puolustamaan. Tarkoitus lienee ollut saada joukkovoimaa naisliikkeen kannattajiksi ryhmistä jotka eivät ole naisia. Kun vedotaan esimerkiksi ihonväriin tai seksuaalivähemmistöihin liittyvään syrjintään se herättää paljon tunteita. Näinpä eritoten traumakokemuksia omaavat feministit ilmeisesti toivovat herättävänsä kaikki maailman sorretut (tai sellaisiksi itsensä kokevat) puolustamaan myös naisasioita.

Vaan vaikuttaa siltä että toive on kääntynyt päälaelleen; intersektionaaliset feministit kyllä itse puolustavat henkeen ja vereen kaikkia mahdollisia syrjittyjä ja syrjityiksi oletettuja ryhmiä feminismin nimissä. Vaan paljonko nämä muut ryhmät ovat todellisuudessa sitten heränneet nimenomaan naisasioihin, naisten asemaa puolustamaan? Eivät mitenkään.

Musta rasismia vastustava mies ei heilu turuilla ja toreilla vastustamassa naisiin kohdistuvaa väkivaltaa tai vetoa että naisten lasikatot pitää murtaa. Eivätkä lgbt- liikkeen edustajat pidä meteliä naisten asioista, koska haluavat hämärtää koko sukupuolikäsitteen.

En näe että intersektionaaliset feministit olisivat saaneet feminismille toivomaansa kannatusta muista syrjityistä tai syrjityiksi oletetuista ryhmistä. Edelleen vähemmistöt ajavat vain sen nimenomaisen oman vähemmistönsä asiaa. Naiset eivät ole vähemmistö, eivätkä sukupuoliryhmänä saa intersektionaalisen feminismin myötä yhtään sen suurempaa sympatiaa muilta ryhmiltä.

Naisasialiikkeen pitää siis palautua takaisin feminismiksi, eli vain naisasioita ajavaksi liikkeeksi.

Teiltä jää yksi asia huomaamatta, nimittäin ne jotka äänekkäimmin vaativat sukupuolien hämärtämistä ja erityisesti naissukupuolen, ovat transnaisia. He ovat vaatineet, että menstruaatiosta puhuttaessa ei sanota "naiset, jotka menstruoivat" vaan "ihmiset, jotka menstruoivat". Vaikka biologinen fakta on se, että vain biologinen nainen voi menstruoida, eikä mies joka kokee olevansa nainen. Ensiksi hyökättiin valkoisen heteromiehen kimppuun ja nyt on valkoisen cis-naisen vuoro.

USA:ssa monet feministit suhtautuvat kielteisesti trans-naisiin, koska kyse on tavallaan naisen elämän "omimisesta". Jos henkilö, alkuaan biologinen mies, ei ole koskaan kokenut oikeasti naiseuteen liittyvää syrjintää tai kärsinyt kuukautiskivuista, saanut keskenmenoja tms. niin trans-naisten feikit kuukautisviritelmät ihmetyttävät. Jotkuthan heistä siis jäljittelevät kuukautisiakin..

neo feminismi on silkkaa miandriaa.

Intersektionaali = mielisairaus.
Feminismi = mielisauraus.
Vasemmistolaisuus eli kommunismi = mielisauraus.

Eugeniikka voi parantaa nämä kaikki.