Venäjä voi toki näytellä ystävää peittääkseen pahat aikeensa. Stalinia ihailevaa maata on vaikea pitää pienten demokratioiden ystävänä.
Arvomaailma on niin täydellisesti erilainen.
https://yle.fi/uutiset/3-11333858?origin=rss
Arvomaailma on niin täydellisesti erilainen.
https://yle.fi/uutiset/3-11333858?origin=rss
Vastaukset 18
Vanhimmat
Tutkimusjohtajan nimi kuulostaa venäläiseltä.
Voisi olettaa että Venäjä pyrkii nostamaan demokratioissa valtaan demokratian vastustajia kuten on tehnytkin..
https://www.is.fi/ulkomaat/art-2000000848379.html
Ei Stalinia ihaileva maa tietenkään halua levittää demokratiaa.
Miksi aina pitäisi olla levittämässä jotain? Eikö riitä että ollaan vaan.
Venäjähän n todellisuudessa äärikoistolainen maa itsekin. Demokratiasta sinne on otettu vain kulissit ilman sisältöä.
Maata hallitsee superrikas pieni joukko joka vain rikastuu lisää.
Vaaleissa voitto varmistetaan aina etukäteen.
Siinä mielessä ei ole outoa että Venäjä rahoittaa Euroopan äärioikeistoa.
Pitäiskö tasapuolisuuden vuoksi rahoittaa myös KABBALAA?
Valtioneuvoston kanslian (VNK) tilaaman tutkimuksen mukaan Venäjä ei pidä Suomea vaikutusvaltaisena EU-maana. Tämä vähentää Venäjän kiinnostusta kohdistaa strategista viestintäänsä Suomeen.
– Venäjän johdossa ei uskota siihen, että Kremlin viestit Brysseliin kulkevat Helsingin välityksellä tai että suomalaisista olisi merkittävää lisäarvoa Venäjän etujen tai näkökohtien perustelemisessa, arvioidaan tutkimusraportissa.
Tämä ei tarkoita sitä, ettei nyky-Venäjä enää vaikuttaisi Suomeen. Vaikuttaminen ei kuitenkaan raportin kirjoittajien mielestä ole enää yhtä suunnitelmallista kuin aikoinaan Neuvostoliitolla eikä Suomea varten ole enää olemassa samanlaista vaikuttajajärjestelmää kuin silloin.
Tutkimushankkeen johtajana on toiminut ex-tiedustelupäällikkö, kontra-amiraali evp. Georgij Alafuzoff. STT:n tietojen mukaan Alafuzoffia epäillään tietovuodosta Helsingin Sanomien Viestikoekeskus-uutisointia koskevassa poliisin esitutkinnassa.
Tutkimusaiheena valtiojohdon, ei trollien viestintä
Tilaustutkimuksen aiheeksi oli määritelty Venäjän strateginen viestintä. Sen loppuraportti, nimeltään "Govorit Moskva – Moskova puhuu" julkaistiin maanantaiaamuna. Esipuhe on kuitenkin päivätty jo helmikuussa, aikana ennen koronakriisin leviämistä.
Strategisella viestinnällä tarkoitetaan yleisesti valtion tai muun organisaation päätavoitteiden ajamista harkitulla viestinnällä. Valtiot käyttävät sitä vaikutusvallan hankkimiseen. Nyt julkaistu raportti keskittyy Venäjän ylimmän valtiojohdon viestintään. Muu informaatiovaikuttaminen kuten nettitrollit on jätetty sen ulkopuolelle.
VNK tilasi työn helmikuussa 2019 konsulttiyritys Eurofactsilta, jota hankkeen vastuullinen johtaja Alafuzoff tutkimussopimuksen mukaan edustaa. Mukana olivat myös muun muassa Eurofactsin perustajaosakas Anders Blom sekä prikaatikenraali evp. Juha Pyykönen oman konsulttiyrityksensä kautta.
Hankkeeseen liittyneen kansainvälisen seminaarin järjesti Euroopan hybridiuhkien torjunnan osaamiskeskus, mutta se ei osallistunut raportin kirjoittamiseen. Jyväskylän yliopisto tuotti raporttiin erillisen taustapaperin viestinnän käsitteistä.
Alafuzoffia koskeva rikosepäily liittyy Helsingin Sanomien joulukuussa 2017 julkaisemaan juttuun. Tiettävästi Alafuzoff ei ollut kertonut rikosepäilystään hankkeen tilaajalle eikä tutkimuskumppaneilleen ennen kuin STT uutisoi siitä viime kesänä.
Yksi Venäjän tärkeimmistä viesteistä: Nato-varoitus
Millainen maa Suomi sitten nyky-Venäjän silmissä on? Raportin mukaan se on pudonnut Venäjän strategisessa ajattelussa kategoriaan "ystävällinen maa, jonka kanssa ei ole ongelmia". Suomi on hyvä naapuri, johon pidetään aktiivisesti yhteyttä, mutta vaikuttaminen on selvästi neuvostoaikoja rajatumpaa.
– Yleisemmällä tasolla voi sanoa, että Suomi herättää venäläisissä ja Venäjän strategisessa viestinnässä vähemmän intohimoja kuin mitä suomalaisen median tavasta tarkastella Venäjää voisi päätellä, todetaan selvityksen johtopäätöksissä.
Siksi Suomen on tehtävä jatkuvasti paljon työtä tullakseen kuulluksi ja ymmärretyksi Moskovassa, huomauttavat kirjoittajat. Suhteiden hoidon keskipisteessä ovat presidenttien tapaamiset. Raportti antaa painoarvoa presidentti Sauli Niinistölle, joka otti Krimin valtauksen jälkeen vähitellen yhä suuremman roolin ulkopolitiikan johtajuudessa.
– Ilman että Suomi poikkesi EU:n linjasta, Suomen dialogi näyttää saaneen arvostusta sekä Venäjällä että EU:ssa, selvityksessä arvioidaan.
Suomen EU-jäsenyys on Venäjän ajattelussa jo omaksuttu ja vakiintunut asia, mutta mahdollinen jäsenyys sotilasliitto Natossa muuttaisi Suomen aseman suhteessa Venäjään. Vaikka Venäjä sanoo pitävänsä tätä päätöstä Suomen oikeutena, se varoittaa Suomea ennakolta jäsenyyden kielteisistä seurauksista Suomen ja Venäjän suhteissa.
– Tämä on yksi tärkeimmistä strategisista viesteistä, joka esitetään hyvin harvoin ja kysyttäessä, kirjoittajat toteavat.
Lista tuttuja suosituksia
Raportin laatijat listaavat lopuksi seitsemän suositusta Venäjän, EU:n ja Suomen välisen strategisen viestinnän kehittämiseksi, monet niistä tuttuja aiemmista yhteyksistä.
Suomen pitäisi vahvistaa suhteita Pietarin alueeseen ja lisätä dialogia Venäjän kanssa. Venäjän kielen ja venäläisen kulttuurin opetusta Suomessa pitäisi tukea ja samalla vahvistaa historian ja lähdekritiikin kouluopetusta. Näin suomalaisten oppisivat sekä ymmärtämään Venäjää paremmin että tunnistamaan itseensä kohdistetut vaikutusyritykset.
Median ja erikseen mainiten Yleisradion ulkomaanraportointia haluttaisiin myös vahvistaa, jotta uutisointi nojaisi enemmän suomalaisten toimittajien havaintoihin ja vähemmän suuriin länsimaisiin uutistoimistoihin. Amerikkalaisen AP:n, ranskalaisen AFP:n ja brittiläisen Reutersin välittämillä tiedolla on iso rooli Suomessa julkaistuissa ulkomaan uutisissa
– Suomalainen oma tulkinta on avainkysymys, katsovat kirjoittajat.
Niin liioiteltu Venäjän vaikuttamista Suomeeen .Neuvostoliitto jonkun verran yritti vaikuttaaa Suomeen mitta aika heikoksi se jäi.
Asiallisen oloinen selvitys vahvistaa minun käsityksiäni ja puoltaa ajatusta diplomatian välttämättömyydestä.
Nato-haukat ja palstan trollit suhtautuvat pilkaten diplomatia sanaan, ikäänkuin siinä piilisi suurin uhka ja vaara.
Suomen kaltainen pieni maa ei itsessään ole uhka Venäjälle, mutta nato saattaa kärjistää kaiken ja tässä tullaan siihen, että Kekkosen linjoille TÄYTYY palata muuttuvassa maailmassa.
Olen eri mieltä siitä että Venäjän vaikuttaminen olisi vähäisempää kuin Neuvostoliiton aikana.
Suomea pyritään saamaan Venäjän etupiiriin monin tavoin. Suomi voisi liittyä Natoon.
Neuvostoliiton aikaan oli yya-sopimus mikä teki mahdottomaksi liittyä Natoon.
Venäjä satsaa todella paljon Suomeen. Ei Neuvostoliiton aikaan ollut mitään Bäckmanin kaltaista.
Bäckman luultavasti testaa mikä tehoaa suomalaisiin latelemalla kaikki mahdolliset uhkaukset.
Ei Kreml itse voi sellaista tehdä.
Natottajien uskolta putos pohja kertaheitolla.
Suomi on vain pieni merkityksetön EU:n alainen, joka ei kiinnosta Venäjää millään tavalla.
Mistäs nyt rakennetaan sitä Venäjän uhkaa, kun konstit alkaa todentotta olla lopussa.
Eikö Venäjä äskettäin syyttänytkään Suomea kansanmurhasta ja kaasukammioista?
Ei syyttänyt. Vasta sitten tulee syyttämään kunhan julkaisevat oman "tutkimustuloksensa" aiheesta.
EU:hun liittymisestä lähtien Suomi on vajonnut yhä syvemmälle Yhdysvaltojen johtaman mafia-tyyppisen vallakäytön osaksi.
Presidentti Urho Kekkonen totesi Tukholman puheessaan 7.12.1943: ”Jos tiettyyn maantieteelliseen tilaan kuuluvat kansat alistetaan suureen valtiolliseen yhteenliittymään, kokonaisuuteen, ja siihen joutuneille pienille kansoille varataan vain rajoitetut kansainväliset, valtio-oikeudelliset, sotilaalliset ja taloudelliset oikeudet, merkitsee se tosiasiassa pienten kansojen omintakeisen ja omavastuisen valtioelämän loppua.”
Alafusoff menetti uskottavuutensa Brysselissä. Hän ei ole rehellinen mies. Hän paljastui siellä, ja kuitenkin hänelle annetaan vieläkin tehtäviä. Onko tämä tyhmyyttä vai moraalittomuutta?
Raportin mukaan Suomi on vähäpätöinen, mutta toisaalta, jos liittyisi Natoon, se olisi äärimmäisen tärkeä. . . Lopetetaan pelaaminen, tunnustetaan väri ja mennään Natoon!
Uhkailua ovat saaneet osakseen kaikki naapurit, 50-luvulla Norja, äsken Baltian maat ja muut entiset Varsovan liiton maat. Kun ne kuitenkin menivät Natoon, uhkailut loppuivat. Niin kävisi Suomellekin.
Venäjän vaikutus on olematonta esim. USAn vaikutukseen Suomen asioihin uutisoinneissa mikä on jatkuvaa USAn lehtien ja valtion edustajien lainailua vaikka niistä usein näkee että ne ei voi olla totta, kuten Pompeon väite että USAlla on miljoona todistetta että Kiina on syyllinen koronaan.
Venäjää ei varmasti Suomen asiat kiinnosta kun sillä on samat mielipiteet kuin EUlla mutta tietenkin omakohtainen uutisointi Suomen medioilta antaisi totuuden mukaisemman kuvan Venäjästä kuin NATOlehtien lainailu.