Suomi on alkujaan tarkoittanut Turun ja Ulvilan välistä rannikkoa. Sinne tuli asukkaita lännen ja etelän suunnalta. He puhuivat ugrilaista kieltä, mutta lainasivat paljon sanoja slaavilaisilta, germaaneilta ja balteilta. Sanat sininen ja valkoinen ovat lainaa muinaisvenäjästä. Niin että siinä meni roskiin suomalainen sinivalkoinen.
Suomi, sininen, valkoinen.
Anonyymi
23<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Miten ne on slaaveilta voineet lainata, jos slaavilaisten läsnäolo Itämeren pohjoisissa osissa alkaa vasta 900-luvulla? Saatana minkälainen hyödytön typerys olet!
Olen myös löytänyt kymmeniä samankaltaisia sanoja venäjästä suomeen tai päinvastoin ,kumma ettei noteerata sukukieleksi kuten unkaria ?
Suomi. entiseltä nimeltään SUOMAA. Alue oli pelkkää suota, ja "raatajien" aikaan suot ovat kuivatettu käsityönä.
Eero Järnefelt teki raatajien kunniaksi taulun nimeltä "Kaski" 1893.
Taulu taitaa olla Ateneumin taidemuseossa nähtävillä tänä päivänä.
Voi sinua rassukkaa. Ugrilaista kieltä puhunut heimo oleskeli silloin vielä idässä, kun se otti käyttöön slaavilaisia ja germaanisia sanoja ja siirtyessään länteen otti käyttöön sanoja balttilaisilta. Luultavasti sanat tulivat heimoon naimakauppojen myötä. Tämä ugrilainen heimo, joka tuli Baltiaan ja tänne pohjoiseen erämaahan, on monen heimon ja naimakauppojen ja kieltensekoitusten tulosta. Sinä, joka rehentelet sinivalkoisella Suomella, ota huomioon tämä. Olet ugrilais-siperialais-slaavilais-balttilais-skandilaavilais-sekoitusta.
Suomihan on ollut asuttuna ainakin 11 000 vuotta. Suurimmat muutokset väestössä taitavat olla indoeurooppalaisen vasarakirveskansan saapuminen n. 3000 ekr. Silloinkin täällä asui jo suomalais-ugrilaista kieltä puhuvaa kansaa joka rakenteli 'jätinkirkkoja'.
Nämä kansat sulautuivat yhteen sitten 'Kiukaisten kulttuuriksi'.
Mitään yhtä suurta muuttoliikettä ei sen jälkeen ole tullut, paitsi tietysti svealaisten kolonisaatio jota kesti n. Sata vuotta v. 1350.
Usein unohdetaan naisten merkitys kielen siirtäjänä. Luulen että germaanisten lainasanojen suurin siirtäjä suomen kieleen ovat germaaniset vaimot joita tuotiin Etelästä kauppamatkoilta.
Rannikolla kieli muuttui hitaasti vuosisatojen myötä itämerensuomeksi, mutta pysyi Sisä-maassa saamelaisena (saamelaisten alkuperäiset kielet eivät olleet saamenkieliä), kunnes väestö hakeutui rannikoille kylmänä 500-luvulla. Tästä syystä Suomen sisä-osat olivat autioita vielä 1400-luvulla.
Ja lorahti joukkoon, ikäänkuin heimonparannusaineena, mongoolisiementä.
Ja jotkut tutkijat ovat löytäneet suomalaisista Israelin kadonneiden heimojen perimää. Että Shabat Shalom meillekin!
Itse koen hyvin vahvasti olevani mongooli. Ainakin verrattuna maahanmuuttajiaan ja vanhuksiaan joukkomurhaaviin ruotsalaisiin eli kirkonkelloja ryösteleviin rantarosvoihin.
Tanskalaiset ovat Danin, Saamelaiset Simeonin, Liiviläiset Leevin , gotlantilaiset Gadin, savolaiset Sebulonin ja venäläiset Benjaminin jälkeläisiä.
Uusmaalaiset ovat tietenkin Ismaelin jälkeläisiä.
Että kannattaa jättää se oikea käsi aivan lepoasentoon. Mieluiten taskuun Tampereen kommunistin tapaan.
Suomalaiset ovat turaanilainen kansa, aivan kuten virolaiset unkarilaiset ja mongolitkin.
Tämähän selviää jo venäläistä alkuperää olevasta lainasanasta Turku.
Mutta suomi on turun lähellä ja samoin viro on maakunta. Viro on Eesti ja suomikin pitäisi olla muu kuin Suomi. Tuskin sitäkään hyväksyttäisi jos koko suomesta puhuttaisiin vaikka Häme.
Käteen jää vain Turku, jonka nimen muinaisvirolaiset jättivät jälkeensä.
Häme, Saame ja Suomi saattavat pohjautua samaan sisämaata (siis ei rannikkoa) tarkoittavaan itämerensuomalaiseen kantasanaan.
Joka lienee sukua sanalle samota, josta tulevat myös samojedit, eli maata pitkin liikkujat erotuskena jääkauden lopulla jääkannen päällä asuneista, jotka jään sulettua ovat sekoittuneet saamelaisiin ja samojedeihin. Itse asiassa samojedi tarkoittaneekin juuri näiden kahden alkuperän sekoitusta.
Sana jedi viittää vuoristojen jäätikköalueilla asuneisiin olentoihin, jotka olivat kylmän ilmanalan takia myös suurikokoisia, josta juontaa juurensa sana jätti. Kansantarinoissa jätit asuivat vuorilla, kenties tunturien huipuillkain joskus kaukana menneisyydessä. Ensimmäiset vuorilinnat voivat olla heidän tekemiään ja siitä tulee nimitys Jätinkirkko.
Pelkkää spekulaatiota, mutta olisiko aihetta tutkia?
Viro ja virolaiset ovat tänne tulleiden käyttämiä nimiä niistä asukkaista, joiden kanssa oltiin tekemisissä. Siinä ei ole alkujaan mitään valtiollista painoarvoa. Tekemisissä oltiin itävirolaisten kanssa ja vähitellen sen merkitys kasvoi ja muuttui koko valtiota koskevaksi. Eesti on lainasana ja se hyljätään siis armottomasti. Latvialaiset, liettualaiaet ja virolaiset käyttävät meistä nimitystä soomlane ja suurin piirteen myös balttilaisilla kielillä. Saksalaiset olivat alkujaan vaan yhden maakunnan asukkaita, mutta senkin merkitys laajeni.
Samoin Suomi on tarkoittanut ensin vain lounaisinta heimoa, mutta on sittemmin laajentunut käsittämään myös Hämeen ja Karjalan.
Mikä Suomi? Suomi niminen valtio syntyi vasta 1917. Suomi oli sitä ennen erilaisina lääneinä tunnettu Venäjän tai Ruotsin alue. Siitä mistä nimitys 'Suomi' tulee ei olla yksimielisiä. Sinulla tuskin riittää pätevyyttä suoli24:n sairaseläkeläisenä kielitieteisiin.
Maalla voi olla nimi ennen valtion perustamista. Pohdiskele tätä ihmeellistä totuutta!
Voi sinua rassukka taaskin. Heimot olivat niitä, joilla oli alkuaan nimet. Soomlased ja virulased. Soomlaset lähtivät vaeltamaan pohjoiseen sieltä virulaisten naapurista alueen täytyttyä asukkaista. Virolaiset tiesivät naapuriheimon muutosta lahden pohjoispuolelle ja olivat muuton jälkeen toistensa kanssa tekemisissä. Olihan heillä sama kieli. Muutosta oli se luonnollinen seuraus, että aluetta alettiin nimittää Suomeksi. Tällä ei ole mitään tekemistä suomaan kanssa. Vieläkin varsinaissuomalaisten ja satakuntalaisten perimässä on kolmasosa tai jopa puolet baltian ja skandinavian perimää.
Höpön, höpön.
Venäjän sana 'sininen' eli 'sinilj' on laina suomalais-ugrilaisilta kansoilta. Sitä ei esiinny muissa slaavilaisissa kielissä kuten puolassa tai ukrainassa. Tämäkin todistaa sen alkuperän.
Venäläisethän eivät ole kovin läheistä sukua muille slaaveille jotka taas ovat keskenään sukua. Puolalaiset, valkovenäläiset ja länsi-ukrainalaiset ovat käytännössä samaa kansaa joita ei voi erottaa geneettisesti. He ovat aitoja slaaveja.
Venäläiset ovat sekakansaa joita yhdistää vanhasta kirkkoslaavista kehitelty kieli. Tämä kieli oli halveksittu maaorjien ja rahvaan kieli 1800-luvulle saakka.
Niin, venäkäiset ovat enemmän sukua suomalaisille.
Minä olen enemmän sukua mongooleille, joita sinunlaisesi infotöppelöt pelkäävät.