pistorasian

No sitten pitää vaihtaa koko rivitalon sähköt, talo on vuosimallia 1984 ja mitä noita huoneiston jakorasioita olen katsonut, niin useassa rasiassa on valaisimille vedetyissa johdoissa maajohto kytketty nolla-johtoon.

vain siitä, että tuo on ehdottomasti ammattilaisen hommia! Muu osa jutustasi oli jokseenkin täyttä puppua.

Meillä on käytössä lukuisia erilaisia LAILLISIA jakelujärjestelmiä ja TN-S -järjestelmä on vain yksi niistä. TN-C-järjestelmän mukaisia on vielä suuri osa asennuksista ja suurin osa ehkä TN-C-S -järjestelmiä.

Myös uusissa asennuksissa sallitaan kaikki nämä järjestelmät!

tarkastaja kirjoitti:

vain siitä, että tuo on ehdottomasti ammattilaisen hommia! Muu osa jutustasi oli jokseenkin täyttä puppua.

Meillä on käytössä lukuisia erilaisia LAILLISIA jakelujärjestelmiä ja TN-S -järjestelmä on vain yksi niistä. TN-C-järjestelmän mukaisia on vielä suuri osa asennuksista ja suurin osa ehkä TN-C-S -järjestelmiä.

Myös uusissa asennuksissa sallitaan kaikki nämä järjestelmät!

Lue lisää

SFS 6000-5-54, ennen kuin tulet kertoilemaan
satuja asiantuntemattomille.
Kohdassa 546.2.3 aivan yksiselitteisesti
todetaan, että
"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien
käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta,
näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan
jälkeen."
Kyseinen sääntö on ollut voimassa jo useita
vuosia. Vanhoissa asennuksissa, joissa
käytetään TNC-järjestelmää, käytetään PEN-
johdinta, joka on todellakin yksi ainoa johdin,
eikä kokoelma erivärisiä.
Tiedän itsekin, että alalla on paljon tunareita,
jotka kytkevät miten sattuu, tai peräti päin
persettä, mutta ei se tee kykennöistä luvallisia.

huviksesi kirjoitti:

SFS 6000-5-54, ennen kuin tulet kertoilemaan
satuja asiantuntemattomille.
Kohdassa 546.2.3 aivan yksiselitteisesti
todetaan, että
"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien
käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta,
näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan
jälkeen."
Kyseinen sääntö on ollut voimassa jo useita
vuosia. Vanhoissa asennuksissa, joissa
käytetään TNC-järjestelmää, käytetään PEN-
johdinta, joka on todellakin yksi ainoa johdin,
eikä kokoelma erivärisiä.
Tiedän itsekin, että alalla on paljon tunareita,
jotka kytkevät miten sattuu, tai peräti päin
persettä, mutta ei se tee kykennöistä luvallisia.

Lue lisää

..niin kyseisessä asennuksessa vanhasta jakorasiasta keskukseen ei menekkään kuin konsnetrinen nollajohdin, ei siis nolla ja suojajohdin erikseen... eli tässä tapauksessa jakorasiassa tapahtuva nollaaminen on sallittu toimenpide.

technician kirjoitti:

..niin kyseisessä asennuksessa vanhasta jakorasiasta keskukseen ei menekkään kuin konsnetrinen nollajohdin, ei siis nolla ja suojajohdin erikseen... eli tässä tapauksessa jakorasiassa tapahtuva nollaaminen on sallittu toimenpide.

Lue lisää

..tarkoitin tietenkin konsentrinen... anteeksi typo...

huviksesi kirjoitti:

SFS 6000-5-54, ennen kuin tulet kertoilemaan
satuja asiantuntemattomille.
Kohdassa 546.2.3 aivan yksiselitteisesti
todetaan, että
"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien
käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta,
näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan
jälkeen."
Kyseinen sääntö on ollut voimassa jo useita
vuosia. Vanhoissa asennuksissa, joissa
käytetään TNC-järjestelmää, käytetään PEN-
johdinta, joka on todellakin yksi ainoa johdin,
eikä kokoelma erivärisiä.
Tiedän itsekin, että alalla on paljon tunareita,
jotka kytkevät miten sattuu, tai peräti päin
persettä, mutta ei se tee kykennöistä luvallisia.

Lue lisää

"Olen asentamassa uutta maadoittettua pistorasiaa ja vedin vanhasta jakorasiasta uuden asennuskaapelin (3*1,5 m^2) pistorasialle. Jakorasiassa on sellainen kytkentä, että nollajohto (sininen) ja maadoitusjohto (keltavihreä) on kytketty toisiinsa, joten miten maadoitetun pistorasian kytkentä pitää tehdä?"

Ollen ollut kirjoittamassa SFS 6000-julkaisua 2,5 vuotta, joten eiköhän se liene tuttu.

Ihan aikuisten oikeesti, ei kannata hirveästi remuta, kun ei ymmärrä asiaa. Sinä yrität ainoanan totuutena kertoa meille TN-S-järjestelmän perusrakennetta. Kysyjän mukaan rasiassa johtimet oli yhdistetty, joten sen täytyy olla TN-C -järjestelmä. Verkon voi maadoittaa monella tavalla ja esittämäsi on vain yksi.

Olet sitä paitsi hieman oikaissut, kun et osaa lukea edes otsikoita. Aloitapa uudestaan vaikka kohdasta 312.2 Järjestelmän maadoitustavat. Sieltä seuraavat sitten kuvailemani eri järjestelmät, joita KAIKKIA saa edelleen tehdä.

technician kirjoitti:

..tarkoitin tietenkin konsentrinen... anteeksi typo...

liittyy sellaisiin kaapeleihin, joissa ei nollajohdin on sijoitettu konsentrisesti vaihejohtimien ympärille esim. kuparisukkana.

Oikea termi on PEN-johdin, jossa on siis yhdistetty nolla- ja suojajohtimien toiminnot.

Ja huomatkaa: PEN-johtimien käyttö on edelleen sallittua, mutta poikkipintavaatimukset tekevät ryhmäjohtotason käytön lähes mahdottomaksi.

tarkastaja kirjoitti:

liittyy sellaisiin kaapeleihin, joissa ei nollajohdin on sijoitettu konsentrisesti vaihejohtimien ympärille esim. kuparisukkana.

Oikea termi on PEN-johdin, jossa on siis yhdistetty nolla- ja suojajohtimien toiminnot.

Ja huomatkaa: PEN-johtimien käyttö on edelleen sallittua, mutta poikkipintavaatimukset tekevät ryhmäjohtotason käytön lähes mahdottomaksi.

Lue lisää

konsentrinen nollajohdin liittyy sellaisiin kaapeleihin, joissa nollajohdin on sijoitettu symmetrisesti vaihejohtimien ympärille esim. kuparisukkana.

tarkastaja kirjoitti:

"Olen asentamassa uutta maadoittettua pistorasiaa ja vedin vanhasta jakorasiasta uuden asennuskaapelin (3*1,5 m^2) pistorasialle. Jakorasiassa on sellainen kytkentä, että nollajohto (sininen) ja maadoitusjohto (keltavihreä) on kytketty toisiinsa, joten miten maadoitetun pistorasian kytkentä pitää tehdä?"

Ollen ollut kirjoittamassa SFS 6000-julkaisua 2,5 vuotta, joten eiköhän se liene tuttu.

Ihan aikuisten oikeesti, ei kannata hirveästi remuta, kun ei ymmärrä asiaa. Sinä yrität ainoanan totuutena kertoa meille TN-S-järjestelmän perusrakennetta. Kysyjän mukaan rasiassa johtimet oli yhdistetty, joten sen täytyy olla TN-C -järjestelmä. Verkon voi maadoittaa monella tavalla ja esittämäsi on vain yksi.

Olet sitä paitsi hieman oikaissut, kun et osaa lukea edes otsikoita. Aloitapa uudestaan vaikka kohdasta 312.2 Järjestelmän maadoitustavat. Sieltä seuraavat sitten kuvailemani eri järjestelmät, joita KAIKKIA saa edelleen tehdä.

Lue lisää

Jees, kiitos, eli vanhassa jakorasiassa on jo tuollainen alkuperäinen kytkentä, joten ajattelin tehdä toisen samanlaisen kytkennän uudelle pistorasialle.

asennus kirjoitti:

Jees, kiitos, eli vanhassa jakorasiassa on jo tuollainen alkuperäinen kytkentä, joten ajattelin tehdä toisen samanlaisen kytkennän uudelle pistorasialle.

Minähän sanoin, että nämä ovat ammattimiehen hommia!

Jotkut "ammattimiehet" tuntuvat vain surutta jakelevan täällä nimimerkin takaa jumalan sanaa perehtymättä itsekään asiaan. Ojennukseni oli tarkoitettu myös heille vääristä ohjeista.

tarkastaja kirjoitti:

liittyy sellaisiin kaapeleihin, joissa ei nollajohdin on sijoitettu konsentrisesti vaihejohtimien ympärille esim. kuparisukkana.

Oikea termi on PEN-johdin, jossa on siis yhdistetty nolla- ja suojajohtimien toiminnot.

Ja huomatkaa: PEN-johtimien käyttö on edelleen sallittua, mutta poikkipintavaatimukset tekevät ryhmäjohtotason käytön lähes mahdottomaksi.

Lue lisää

Juu olet oikeassa, se oli PEN eikä konsentrinen, kiitos oikaisusta.

tarkastaja kirjoitti:

"Olen asentamassa uutta maadoittettua pistorasiaa ja vedin vanhasta jakorasiasta uuden asennuskaapelin (3*1,5 m^2) pistorasialle. Jakorasiassa on sellainen kytkentä, että nollajohto (sininen) ja maadoitusjohto (keltavihreä) on kytketty toisiinsa, joten miten maadoitetun pistorasian kytkentä pitää tehdä?"

Ollen ollut kirjoittamassa SFS 6000-julkaisua 2,5 vuotta, joten eiköhän se liene tuttu.

Ihan aikuisten oikeesti, ei kannata hirveästi remuta, kun ei ymmärrä asiaa. Sinä yrität ainoanan totuutena kertoa meille TN-S-järjestelmän perusrakennetta. Kysyjän mukaan rasiassa johtimet oli yhdistetty, joten sen täytyy olla TN-C -järjestelmä. Verkon voi maadoittaa monella tavalla ja esittämäsi on vain yksi.

Olet sitä paitsi hieman oikaissut, kun et osaa lukea edes otsikoita. Aloitapa uudestaan vaikka kohdasta 312.2 Järjestelmän maadoitustavat. Sieltä seuraavat sitten kuvailemani eri järjestelmät, joita KAIKKIA saa edelleen tehdä.

Lue lisää

Kokonaan uusissa asennuksissa (ainakin asuintaloissa, teollisuus on sitten eri asia) on käytettävä nykyää 5-johdin järjestelmää.

Mutta jos korjataan vanhaa tai liitytään vanhaan systeemiin voidaan käyttä vanhan mukaista systeemiä.

Nykyäänhän kaikkien asennettavien pistorasioidenkin on oltava maadoitettuja....

tarkastaja kirjoitti:

vain siitä, että tuo on ehdottomasti ammattilaisen hommia! Muu osa jutustasi oli jokseenkin täyttä puppua.

Meillä on käytössä lukuisia erilaisia LAILLISIA jakelujärjestelmiä ja TN-S -järjestelmä on vain yksi niistä. TN-C-järjestelmän mukaisia on vielä suuri osa asennuksista ja suurin osa ehkä TN-C-S -järjestelmiä.

Myös uusissa asennuksissa sallitaan kaikki nämä järjestelmät!

Lue lisää

Eihän kysyjän tapuksessa ole tietoa maadoitusjärjestelmäastä... kyllähän vaan paras on olla yhdistelemättä nolla- ja maajohdinta keskuksen ulkopuolella!

Miten esim. jännitekokeen tekeminen onnistuu jos k.o johdot on yhdistetty 'jossakin päin taloa' ...

tarkastaja kirjoitti:

"Olen asentamassa uutta maadoittettua pistorasiaa ja vedin vanhasta jakorasiasta uuden asennuskaapelin (3*1,5 m^2) pistorasialle. Jakorasiassa on sellainen kytkentä, että nollajohto (sininen) ja maadoitusjohto (keltavihreä) on kytketty toisiinsa, joten miten maadoitetun pistorasian kytkentä pitää tehdä?"

Ollen ollut kirjoittamassa SFS 6000-julkaisua 2,5 vuotta, joten eiköhän se liene tuttu.

Ihan aikuisten oikeesti, ei kannata hirveästi remuta, kun ei ymmärrä asiaa. Sinä yrität ainoanan totuutena kertoa meille TN-S-järjestelmän perusrakennetta. Kysyjän mukaan rasiassa johtimet oli yhdistetty, joten sen täytyy olla TN-C -järjestelmä. Verkon voi maadoittaa monella tavalla ja esittämäsi on vain yksi.

Olet sitä paitsi hieman oikaissut, kun et osaa lukea edes otsikoita. Aloitapa uudestaan vaikka kohdasta 312.2 Järjestelmän maadoitustavat. Sieltä seuraavat sitten kuvailemani eri järjestelmät, joita KAIKKIA saa edelleen tehdä.

Lue lisää

joutuu laiskanläksyille, eikös sitä sanota, ettei suutarin lapsillakaan ole kenkiä ;)
Olen samaa mieltä "Lukaisepa huviksesi" kanssa, ..."Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."
Näin se on(piste). Ei tartte lähteä standardista /-eista hakemaan muita kohtia.
...
Et kai ole ollut pääpukarina standardia kirjoittamassa, siksikö se niin sekava onkin(ymmärräthän pientä vitsailua...)
...
Näitä TNC-, TNCS- ja TNS-järjestelmiä, mistä mainitsit, eikö ne ole silloin joskus muinaisuudessa kehitelty siirtymävaihetta varten, että pikkuhiljaa voidaan siirtyä TNS-järjestelmään. Eli visio on, että TNC- ja TNCS-järjestelmistä päästään eroon ja lopulta oltaisiin TNS-järjestelmässä.(Huomautus: tämä on vain visio, totuus on jotain muuta.)
...
TNCS-järjestelmässä on TNC aina syöttävän verkon puolella ja TNS-järjestelmästä ei enää siirrytä TNC:n puolelle. Esimerkkinä: Ryhmäjohto 2x1,5mm2 vedetään jakorasialle. Jakorasialla tehdään "nollaus" ja vedetään 3x1,5mm2 kulutuskojeelle. Tämä jakorasialta vedetty 3-napainen kaapeliosuus on TNS-järjestelmää ja jos kulutuskojeelta vielä ketjutetaan etiäpäin, sitä ei enää nollailla.
Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.
...
Miksi näin?
Eihän tässä ole kyse muusta kuin sähköturvallisuudesta. Kannattaa palata "sylttytehtaalle" ja miettiä mitä varten me kevi-johtoja vedetään.

sippo kirjoitti:

Eihän kysyjän tapuksessa ole tietoa maadoitusjärjestelmäastä... kyllähän vaan paras on olla yhdistelemättä nolla- ja maajohdinta keskuksen ulkopuolella!

Miten esim. jännitekokeen tekeminen onnistuu jos k.o johdot on yhdistetty 'jossakin päin taloa' ...

Lue lisää

Jakorasialle ei tule kuin nolla ja vaihe ja jakorasiasta vedetään sitten 3*1,5 m^2 kaapeli pistorasialle. Tällöin pistorasialle menevän kaapelin KeVi kytketään nollaan jakorasiassa. Ei kai nyt kukaan kytke yhteen jakorasiassa nollaa ja KeViä, jos tulisi erillisinä jakokeskukselta, vaan vetäisi Kevin erillään pistorasialle.

Sähömies kirjoitti:

joutuu laiskanläksyille, eikös sitä sanota, ettei suutarin lapsillakaan ole kenkiä ;)
Olen samaa mieltä "Lukaisepa huviksesi" kanssa, ..."Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."
Näin se on(piste). Ei tartte lähteä standardista /-eista hakemaan muita kohtia.
...
Et kai ole ollut pääpukarina standardia kirjoittamassa, siksikö se niin sekava onkin(ymmärräthän pientä vitsailua...)
...
Näitä TNC-, TNCS- ja TNS-järjestelmiä, mistä mainitsit, eikö ne ole silloin joskus muinaisuudessa kehitelty siirtymävaihetta varten, että pikkuhiljaa voidaan siirtyä TNS-järjestelmään. Eli visio on, että TNC- ja TNCS-järjestelmistä päästään eroon ja lopulta oltaisiin TNS-järjestelmässä.(Huomautus: tämä on vain visio, totuus on jotain muuta.)
...
TNCS-järjestelmässä on TNC aina syöttävän verkon puolella ja TNS-järjestelmästä ei enää siirrytä TNC:n puolelle. Esimerkkinä: Ryhmäjohto 2x1,5mm2 vedetään jakorasialle. Jakorasialla tehdään "nollaus" ja vedetään 3x1,5mm2 kulutuskojeelle. Tämä jakorasialta vedetty 3-napainen kaapeliosuus on TNS-järjestelmää ja jos kulutuskojeelta vielä ketjutetaan etiäpäin, sitä ei enää nollailla.
Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.
...
Miksi näin?
Eihän tässä ole kyse muusta kuin sähköturvallisuudesta. Kannattaa palata "sylttytehtaalle" ja miettiä mitä varten me kevi-johtoja vedetään.

Lue lisää

Koulutan vuosittain useita satoja sähköalan ammattilaisia (ja siinä sivussa useita kymmeniä ammattitarkastajia) erilaisilla sähköturvallisuuteen liittyvillä kursseilla ja koulutuspäivillä, eikä kurssilaismateriaali näemmä lopu ihan heti kesken!!!!!!!!

Mikä ihme siinä on, ettei viitsitä perehtyä asioihin ennen täällä meuhkaamista? Eikö teillä ole työnjohtajaa tai sähkötöiden johtajaa, jolta voisitte ensin kysyä asiaa.

Tässä teille pureskeltavaa. Osa näistä on juuri valmistuneesta TUKESille toimitetusta vuosikertomuksesta ja sen asennusvirhetilastoista napattuja:

1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte).

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa.

5. Sokerinpalaa saa käyttää kytkentäliittimenä.

6. Kojerasiaa saa käyttää jakorasiana.

7. Kojerasiassa saa olla myös irtoliittimiä tietyin edellytyksin esim. uppokytkinkalusteen lisäksi.

8. Pelkän peruseristyksen varassa olevia eri jännitejärjestelmiin kuuluvia johtimia ei saa niputtaa jakokeskuksissa.

9. Pistorasiaa saa käyttää myös haaroittanmiseen, kunhan asennuksen selväpiirteisyys säilyy ja kaluste on hyväksytty sellaiseen käyttöön.

10. 1-vaihepistorasiassa ei saa ketjuttaa 3-vaihesyöttöä, vaikka kuinka olisi vapaita liittimiä käytetävissä.

11. PEN-johtimien pitää olla nollajohtimista selvästi erottuvia, erikseen PEN-johtimiksi merkittyjä ja TN-S -järjestelmän mukaisessa keskuksessa ne on kytkettävä PE-kiskoon eikä N-kiskoon.

12. Ammattikoululaisia tai koulusta vasta valmistuneita ei saa päästää yksin tekemään minkäänlaisia testauksia tai tarkastuksia. Mittauksiakaan ei saa päästää tekemään, ellei laitteisto ole kosketussuojaista rakennetta.

Kunhan nämäkin ensin selvitätte itsellenne, olette astuneet jo pitkän matkan sähköalan ammattilaisten suuntaan.

tarkastaja kirjoitti:

Koulutan vuosittain useita satoja sähköalan ammattilaisia (ja siinä sivussa useita kymmeniä ammattitarkastajia) erilaisilla sähköturvallisuuteen liittyvillä kursseilla ja koulutuspäivillä, eikä kurssilaismateriaali näemmä lopu ihan heti kesken!!!!!!!!

Mikä ihme siinä on, ettei viitsitä perehtyä asioihin ennen täällä meuhkaamista? Eikö teillä ole työnjohtajaa tai sähkötöiden johtajaa, jolta voisitte ensin kysyä asiaa.

Tässä teille pureskeltavaa. Osa näistä on juuri valmistuneesta TUKESille toimitetusta vuosikertomuksesta ja sen asennusvirhetilastoista napattuja:

1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte).

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa.

5. Sokerinpalaa saa käyttää kytkentäliittimenä.

6. Kojerasiaa saa käyttää jakorasiana.

7. Kojerasiassa saa olla myös irtoliittimiä tietyin edellytyksin esim. uppokytkinkalusteen lisäksi.

8. Pelkän peruseristyksen varassa olevia eri jännitejärjestelmiin kuuluvia johtimia ei saa niputtaa jakokeskuksissa.

9. Pistorasiaa saa käyttää myös haaroittanmiseen, kunhan asennuksen selväpiirteisyys säilyy ja kaluste on hyväksytty sellaiseen käyttöön.

10. 1-vaihepistorasiassa ei saa ketjuttaa 3-vaihesyöttöä, vaikka kuinka olisi vapaita liittimiä käytetävissä.

11. PEN-johtimien pitää olla nollajohtimista selvästi erottuvia, erikseen PEN-johtimiksi merkittyjä ja TN-S -järjestelmän mukaisessa keskuksessa ne on kytkettävä PE-kiskoon eikä N-kiskoon.

12. Ammattikoululaisia tai koulusta vasta valmistuneita ei saa päästää yksin tekemään minkäänlaisia testauksia tai tarkastuksia. Mittauksiakaan ei saa päästää tekemään, ellei laitteisto ole kosketussuojaista rakennetta.

Kunhan nämäkin ensin selvitätte itsellenne, olette astuneet jo pitkän matkan sähköalan ammattilaisten suuntaan.

Lue lisää

Satutko muuten tietämään että kuinka esim muuntamon vaaditun maadoitusarvon laskeminen tapahtuu SFS6000 standartin muikaisesti, kun tiedossa on sähköaseman maasulkuvirta ja syöttävän lähdön releen laukaisuarvo? Löysin vain taulukon, jossa releen laukaisuarvot 0,1 sekunnin välein, mutta en kaavaa, joka palauttaisi vaaditun maadoitusarvon, jota voisi verrata sitten maadoitusmittauksesta saatuun tulokseen? Olen tekemässä harjoitustyötä ja tällainen maadoituslaskenta on pulmana, sillä releen laukaisuarvo voi olla muutakin kuin 0,1 sekunnin tarkkuudella.

tarkastaja kirjoitti:

Koulutan vuosittain useita satoja sähköalan ammattilaisia (ja siinä sivussa useita kymmeniä ammattitarkastajia) erilaisilla sähköturvallisuuteen liittyvillä kursseilla ja koulutuspäivillä, eikä kurssilaismateriaali näemmä lopu ihan heti kesken!!!!!!!!

Mikä ihme siinä on, ettei viitsitä perehtyä asioihin ennen täällä meuhkaamista? Eikö teillä ole työnjohtajaa tai sähkötöiden johtajaa, jolta voisitte ensin kysyä asiaa.

Tässä teille pureskeltavaa. Osa näistä on juuri valmistuneesta TUKESille toimitetusta vuosikertomuksesta ja sen asennusvirhetilastoista napattuja:

1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte).

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa.

5. Sokerinpalaa saa käyttää kytkentäliittimenä.

6. Kojerasiaa saa käyttää jakorasiana.

7. Kojerasiassa saa olla myös irtoliittimiä tietyin edellytyksin esim. uppokytkinkalusteen lisäksi.

8. Pelkän peruseristyksen varassa olevia eri jännitejärjestelmiin kuuluvia johtimia ei saa niputtaa jakokeskuksissa.

9. Pistorasiaa saa käyttää myös haaroittanmiseen, kunhan asennuksen selväpiirteisyys säilyy ja kaluste on hyväksytty sellaiseen käyttöön.

10. 1-vaihepistorasiassa ei saa ketjuttaa 3-vaihesyöttöä, vaikka kuinka olisi vapaita liittimiä käytetävissä.

11. PEN-johtimien pitää olla nollajohtimista selvästi erottuvia, erikseen PEN-johtimiksi merkittyjä ja TN-S -järjestelmän mukaisessa keskuksessa ne on kytkettävä PE-kiskoon eikä N-kiskoon.

12. Ammattikoululaisia tai koulusta vasta valmistuneita ei saa päästää yksin tekemään minkäänlaisia testauksia tai tarkastuksia. Mittauksiakaan ei saa päästää tekemään, ellei laitteisto ole kosketussuojaista rakennetta.

Kunhan nämäkin ensin selvitätte itsellenne, olette astuneet jo pitkän matkan sähköalan ammattilaisten suuntaan.

Lue lisää

kun kouluttaja/tarkastajalle tulee kysymyksiä. Kerrohan jos olet niin tietäväinen, mikä edellisessä kommentissani ei pidä paikkaansa.

Nyt sinä latelet tässä itsestään selvyyksiä, hyvin tarkastajamaisia lauseita, jotka sinällään ovat tärkeitä.
Saanko vähän kommentoida sanomiasi:
1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.
>>>Aivan oikein. Ei tartte edes tarkastaa standardeista. Mutta: olennainen asia. PEN-johtimen jälkeisessä asennuksessa kun käytetään TNS-järjestelmän mukaista asennusta, syöttävään verkkoon nähden ei enää saa käyttää PEN-johtimia! En tiedä, enkö minä osaa tätä sanoa selkokielellä vai mistä kiikastaa.
Rautalankaesitys:
Syöttävä verkko -> PEN-johdotusta->TNS-järjestelmää->Ei enää PEN:iä!
Miksi jankutan:
Ettei enää kuulisi sähkömiesten suusta: ei sillä väliä miten N- ja kevi- kytketään keskuksessa, yhteenhän ne lopulta menee kuitenkin. Näissä "sekasikiö asennuksissa" tulee selkeä turvallisuusriski kun nollajohdin menee poikki.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.>>> Juuri näin, tähän viittasin edellisessä, "ketjutusta ei sallita"

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte). >>Jokohan sinäkin sen oppisit tietämään.

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa. >>Tietysti on oltava! Sitähän tässä on yritetty jankuttaa: Syöttävään verkkoon nähden TNS-järjestelmän jälkeen ei saa käyttää TNC-järjestelmää.

Muut kommenttisi ei tarvitse kommentoitavaa, ovat selviä itselleni.
Mutta mielelläni ottaisin kommenttisi vastaan edellisestä kommentistani, johon vastasit, kohta kohdalta mikä siinä ei pidä paikkaansa.
Sillä olen ammatistani ylpeä sähömies, enkä minäkään ole täydellinen, vaan haluan kehittyä aina vain paremmaksi. Toivottavasti pystyt antamaan sen suhteen jotakin.

asennus kirjoitti:

Satutko muuten tietämään että kuinka esim muuntamon vaaditun maadoitusarvon laskeminen tapahtuu SFS6000 standartin muikaisesti, kun tiedossa on sähköaseman maasulkuvirta ja syöttävän lähdön releen laukaisuarvo? Löysin vain taulukon, jossa releen laukaisuarvot 0,1 sekunnin välein, mutta en kaavaa, joka palauttaisi vaaditun maadoitusarvon, jota voisi verrata sitten maadoitusmittauksesta saatuun tulokseen? Olen tekemässä harjoitustyötä ja tällainen maadoituslaskenta on pulmana, sillä releen laukaisuarvo voi olla muutakin kuin 0,1 sekunnin tarkkuudella.

Lue lisää

ulkoa, mutta sovelletava standardi on todennäköisesti väärä. SFS 6001 sen sijaan sisältää noin puolet kosketus- ja maadoitusjännitelaskentaa. Virta siis palautetaan yleensä aina sallituksi jänniterajaksi (75 V, sitten 2x, 3x ja 5x).

Paremmalla aikaa voin vilkaista löytyykö yksinkertaista kaavaa (kaavoja on ilkeätä tänne kirjoittaa) tai linkkiä.

Tarkoittanet välijännitepuolen katkaisijan yhteydessä olevaa pylväsrelettä tms.? Tavallisesti riittää, että tiedetään terminen (muuntajan nimellisvirta välijännitteellä) ja dynaaminen virta (välijännitepuolen maasulkuvirta) ja rele asetellaan sen mukaisesti toteuttamaan sekä ylikuormitus- että oikosulkusuojausta.

Sähömies kirjoitti:

kun kouluttaja/tarkastajalle tulee kysymyksiä. Kerrohan jos olet niin tietäväinen, mikä edellisessä kommentissani ei pidä paikkaansa.

Nyt sinä latelet tässä itsestään selvyyksiä, hyvin tarkastajamaisia lauseita, jotka sinällään ovat tärkeitä.
Saanko vähän kommentoida sanomiasi:
1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.
>>>Aivan oikein. Ei tartte edes tarkastaa standardeista. Mutta: olennainen asia. PEN-johtimen jälkeisessä asennuksessa kun käytetään TNS-järjestelmän mukaista asennusta, syöttävään verkkoon nähden ei enää saa käyttää PEN-johtimia! En tiedä, enkö minä osaa tätä sanoa selkokielellä vai mistä kiikastaa.
Rautalankaesitys:
Syöttävä verkko -> PEN-johdotusta->TNS-järjestelmää->Ei enää PEN:iä!
Miksi jankutan:
Ettei enää kuulisi sähkömiesten suusta: ei sillä väliä miten N- ja kevi- kytketään keskuksessa, yhteenhän ne lopulta menee kuitenkin. Näissä "sekasikiö asennuksissa" tulee selkeä turvallisuusriski kun nollajohdin menee poikki.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.>>> Juuri näin, tähän viittasin edellisessä, "ketjutusta ei sallita"

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte). >>Jokohan sinäkin sen oppisit tietämään.

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa. >>Tietysti on oltava! Sitähän tässä on yritetty jankuttaa: Syöttävään verkkoon nähden TNS-järjestelmän jälkeen ei saa käyttää TNC-järjestelmää.

Muut kommenttisi ei tarvitse kommentoitavaa, ovat selviä itselleni.
Mutta mielelläni ottaisin kommenttisi vastaan edellisestä kommentistani, johon vastasit, kohta kohdalta mikä siinä ei pidä paikkaansa.
Sillä olen ammatistani ylpeä sähömies, enkä minäkään ole täydellinen, vaan haluan kehittyä aina vain paremmaksi. Toivottavasti pystyt antamaan sen suhteen jotakin.

Lue lisää

"Olen samaa mieltä "Lukaisepa huviksesi" kanssa, ..."Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."
Näin se on(piste). Ei tartte lähteä standardista /-eista hakemaan muita kohtia.

>> Tuo mainitsemasi pätee vain puhtaalle TN-S -järjestelmille. Älä siis yleistä. Koko asiassahan ei alunperinkään ollut kyse TN-S -järjestelmästä.

...
Et kai ole ollut pääpukarina standardia kirjoittamassa, siksikö se niin sekava onkin(ymmärräthän pientä vitsailua...)

>>Olin yksi työryhmän jäsen, mutta monet tekstit ovat kyllä käsialaani.

...
Näitä TNC-, TNCS- ja TNS-järjestelmiä, mistä mainitsit, eikö ne ole silloin joskus muinaisuudessa kehitelty siirtymävaihetta varten, että pikkuhiljaa voidaan siirtyä TNS-järjestelmään. Eli visio on, että TNC- ja TNCS-järjestelmistä päästään eroon ja lopulta oltaisiin TNS-järjestelmässä.(Huomautus: tämä on vain visio, totuus on jotain muuta.)

>>SETI yritti tuota 80-luvulla, mutta EU-jäsenyyden myötä moiset pelleilyt lopetettiin nopeasti. Mm. 0-luokan valaisimien valmistus, maahantuointi ja myynti lopetettiin SETIn mahtikäskyllä. Eipä sitä paljon rumpua lyöty tästäkään väärinkäsityksestä muuten kuin kouluttajapiireissä...

>>Sikäli olet oikeassa, että rakennustyömailla 4-napaiset siirrettävät ja puolikiinteät järjestelmät pistorasioineen kiellettiin jo aikoja sitten. Mutta se koski vain rakenustyömaita....

...
TNCS-järjestelmässä on TNC aina syöttävän verkon puolella ja TNS-järjestelmästä ei enää siirrytä TNC:n puolelle. Esimerkkinä: Ryhmäjohto 2x1,5mm2 vedetään jakorasialle. Jakorasialla tehdään "nollaus" ja vedetään 3x1,5mm2 kulutuskojeelle. Tämä jakorasialta vedetty 3-napainen kaapeliosuus on TNS-järjestelmää ja jos kulutuskojeelta vielä ketjutetaan etiäpäin, sitä ei enää nollailla.
Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.

>> Ei mennyt tämäkään ihan oikein. Se johdin nollaliittimeltä suojamaadoitusliittimeen on PEN-johdin.

>>Siinä kommentit edelliseen viestiisi, kuten pyysit.

Sitten tämä tuoreempi:

1. Ei siinä olekaan mitään epäselvää, jos nolla ja PE ovat erillisä TN-S -järjestelmässä. Niitä voidaan käyttää myös TN-C - ja TN-C-S-järjestelmissä niin kuin SETIn viimeisessä tiedonnannossa T99-95 opetettiin. Sama asia löytyy nykyisin kohdasta SFS 6000-8-802.

2. ja 3 eivät kaivaneet kommentteja.

4. Hiukkasen nyt missasit pointin: Tarkoitin ihan juuri päinvastaista. Vastaan tulee jatkuvasti näitä verkkoja, joissa nousut ja keskukset ovat 5-johdinjärjestelmälle tehtyjä (ei yhdistyksiä), mutta sitten löytyy loppupäästä yhdestä keskuksesta se PEN-johdin. Ne yhdistykset on sitten rakennetava ja merkittävä. Välissä olevista keskuksista ne puuttuvat 99 % tapauksista.

Toivoisin kuitenkin hiukan haastellisempia kysymyksiä: erikoisalaani ovat rakennuttamisen juridiikka, sähköturvallisuussäädökset, sähkölaitteiden ja koneiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi ja mittaukset, ex-tilojen sähköasennukset ja ATEX-direktiivit yleisemminkin, vaativat lääkintätilojen asennukset ja mittaukset, laboratoriotilat ja testauslaitteistoympäristöt (SFS-EN 50191-1), suurjännitejärjestelmät maadoituksineen (vaikka tuo äskeinen kysyjä jäikin nyt odottamaan...).

Sähömies kirjoitti:

joutuu laiskanläksyille, eikös sitä sanota, ettei suutarin lapsillakaan ole kenkiä ;)
Olen samaa mieltä "Lukaisepa huviksesi" kanssa, ..."Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."
Näin se on(piste). Ei tartte lähteä standardista /-eista hakemaan muita kohtia.
...
Et kai ole ollut pääpukarina standardia kirjoittamassa, siksikö se niin sekava onkin(ymmärräthän pientä vitsailua...)
...
Näitä TNC-, TNCS- ja TNS-järjestelmiä, mistä mainitsit, eikö ne ole silloin joskus muinaisuudessa kehitelty siirtymävaihetta varten, että pikkuhiljaa voidaan siirtyä TNS-järjestelmään. Eli visio on, että TNC- ja TNCS-järjestelmistä päästään eroon ja lopulta oltaisiin TNS-järjestelmässä.(Huomautus: tämä on vain visio, totuus on jotain muuta.)
...
TNCS-järjestelmässä on TNC aina syöttävän verkon puolella ja TNS-järjestelmästä ei enää siirrytä TNC:n puolelle. Esimerkkinä: Ryhmäjohto 2x1,5mm2 vedetään jakorasialle. Jakorasialla tehdään "nollaus" ja vedetään 3x1,5mm2 kulutuskojeelle. Tämä jakorasialta vedetty 3-napainen kaapeliosuus on TNS-järjestelmää ja jos kulutuskojeelta vielä ketjutetaan etiäpäin, sitä ei enää nollailla.
Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.
...
Miksi näin?
Eihän tässä ole kyse muusta kuin sähköturvallisuudesta. Kannattaa palata "sylttytehtaalle" ja miettiä mitä varten me kevi-johtoja vedetään.

Lue lisää

Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.

En ymmärrä tai sitten ymmärsin väärin? Useiden vanhojen kerrostalojen 16A pistorasiaryhmä keittiössä on tehty kaksijohdinjärjestelmällä ketjuttamalla nollattuja pistorasioita. Itselläni ketjuun kuuluu myös kylpyhuoneen pesukoneelle varattu pistorasia.

tarkastaja kirjoitti:

"Olen samaa mieltä "Lukaisepa huviksesi" kanssa, ..."Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen."
Näin se on(piste). Ei tartte lähteä standardista /-eista hakemaan muita kohtia.

>> Tuo mainitsemasi pätee vain puhtaalle TN-S -järjestelmille. Älä siis yleistä. Koko asiassahan ei alunperinkään ollut kyse TN-S -järjestelmästä.

...
Et kai ole ollut pääpukarina standardia kirjoittamassa, siksikö se niin sekava onkin(ymmärräthän pientä vitsailua...)

>>Olin yksi työryhmän jäsen, mutta monet tekstit ovat kyllä käsialaani.

...
Näitä TNC-, TNCS- ja TNS-järjestelmiä, mistä mainitsit, eikö ne ole silloin joskus muinaisuudessa kehitelty siirtymävaihetta varten, että pikkuhiljaa voidaan siirtyä TNS-järjestelmään. Eli visio on, että TNC- ja TNCS-järjestelmistä päästään eroon ja lopulta oltaisiin TNS-järjestelmässä.(Huomautus: tämä on vain visio, totuus on jotain muuta.)

>>SETI yritti tuota 80-luvulla, mutta EU-jäsenyyden myötä moiset pelleilyt lopetettiin nopeasti. Mm. 0-luokan valaisimien valmistus, maahantuointi ja myynti lopetettiin SETIn mahtikäskyllä. Eipä sitä paljon rumpua lyöty tästäkään väärinkäsityksestä muuten kuin kouluttajapiireissä...

>>Sikäli olet oikeassa, että rakennustyömailla 4-napaiset siirrettävät ja puolikiinteät järjestelmät pistorasioineen kiellettiin jo aikoja sitten. Mutta se koski vain rakenustyömaita....

...
TNCS-järjestelmässä on TNC aina syöttävän verkon puolella ja TNS-järjestelmästä ei enää siirrytä TNC:n puolelle. Esimerkkinä: Ryhmäjohto 2x1,5mm2 vedetään jakorasialle. Jakorasialla tehdään "nollaus" ja vedetään 3x1,5mm2 kulutuskojeelle. Tämä jakorasialta vedetty 3-napainen kaapeliosuus on TNS-järjestelmää ja jos kulutuskojeelta vielä ketjutetaan etiäpäin, sitä ei enää nollailla.
Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.

>> Ei mennyt tämäkään ihan oikein. Se johdin nollaliittimeltä suojamaadoitusliittimeen on PEN-johdin.

>>Siinä kommentit edelliseen viestiisi, kuten pyysit.

Sitten tämä tuoreempi:

1. Ei siinä olekaan mitään epäselvää, jos nolla ja PE ovat erillisä TN-S -järjestelmässä. Niitä voidaan käyttää myös TN-C - ja TN-C-S-järjestelmissä niin kuin SETIn viimeisessä tiedonnannossa T99-95 opetettiin. Sama asia löytyy nykyisin kohdasta SFS 6000-8-802.

2. ja 3 eivät kaivaneet kommentteja.

4. Hiukkasen nyt missasit pointin: Tarkoitin ihan juuri päinvastaista. Vastaan tulee jatkuvasti näitä verkkoja, joissa nousut ja keskukset ovat 5-johdinjärjestelmälle tehtyjä (ei yhdistyksiä), mutta sitten löytyy loppupäästä yhdestä keskuksesta se PEN-johdin. Ne yhdistykset on sitten rakennetava ja merkittävä. Välissä olevista keskuksista ne puuttuvat 99 % tapauksista.

Toivoisin kuitenkin hiukan haastellisempia kysymyksiä: erikoisalaani ovat rakennuttamisen juridiikka, sähköturvallisuussäädökset, sähkölaitteiden ja koneiden vaatimuksenmukaisuuden arviointi ja mittaukset, ex-tilojen sähköasennukset ja ATEX-direktiivit yleisemminkin, vaativat lääkintätilojen asennukset ja mittaukset, laboratoriotilat ja testauslaitteistoympäristöt (SFS-EN 50191-1), suurjännitejärjestelmät maadoituksineen (vaikka tuo äskeinen kysyjä jäikin nyt odottamaan...).

Lue lisää

Kommenttisi olivatkin sellaisia kuin etukäteen pelkäsinkin. En oppinut niistä.
Oma palautteeni kommentteihisi:
>> Tuo mainitsemasi pätee vain puhtaalle TN-S -järjestelmille. Älä siis yleistä. Koko asiassahan ei alunperinkään ollut kyse TN-S -järjestelmästä.
>>> Olen yhä sitä mieltä, että se pätee myös TNCS-järjestelmässä. TNCS = TNC TNS. Eli alkuperäisessä kommentissahan oli kyse TNCS:stä:
Syöttö keskukselta 2-napaisena (=TNC) jakorasialle ja jakorasialta 3-napaisena (=TNS) pistorasialle. Nyt jos tältä pistorasialta halutaan ketjuttaa ryhmää eteenpäin, N- ja Kevi-johtimet täytyy pitää erillään.
Eli standardissa oleva lause ......"Kun tietystä asennuksen kohdasta lähtien käytetään erillistä nollajohdinta ja suojamaadoitusjohdinta, näitä johtimia ei saa kytkeä yhteen tämän kohdan jälkeen.", pätee myös ryhmäjohtotasolla eikä vain puhtaille TNS-järjestelmille. Tässä käsityksessä pysyn ja sitä ei ihan helposti muuteta.
...
>> Ei mennyt tämäkään ihan oikein. Se johdin nollaliittimeltä suojamaadoitusliittimeen on PEN-johdin.
>>> Tätä juuri epäilinkin kun yritin rautalangasta vääntää esimerkkiä, että luet sen kuin "piru raamattua". Ei onnistunut tarkoitukseni. Kyllä, nollaliittimeltä suojamaad.liittimeen menevä johdin on PEN-johdin.
...
Sitten tämä tuoreempi:
kommenttisi->
1. Ei siinä olekaan mitään epäselvää, jos nolla ja PE ovat erillisä TN-S -järjestelmässä. Niitä voidaan käyttää myös TN-C - ja TN-C-S-järjestelmissä niin kuin SETIn viimeisessä tiedonnannossa T99-95 opetettiin. Sama asia löytyy nykyisin kohdasta SFS 6000-8-802.
>>>kommenttini: En jaksa enää asiasta kommentoida muuta kuin "järjestyksellä on väliä!"
...
Kommenttisi:
>>4. Hiukkasen nyt missasit pointin: Tarkoitin ihan juuri päinvastaista. Vastaan tulee jatkuvasti näitä verkkoja, joissa nousut ja keskukset ovat 5-johdinjärjestelmälle tehtyjä (ei yhdistyksiä), mutta sitten löytyy loppupäästä yhdestä keskuksesta se PEN-johdin. Ne yhdistykset on sitten rakennetava ja merkittävä. Välissä olevista keskuksista ne puuttuvat 99 % tapauksista.
>>>Mitenhän tämän aloittais: Kommenttisi on ihan oikein, olen samaa mieltä. Tätä minä yritinkin sanoa toisin sanoin omassa kommentissani.
En tajua minkä pointin missasin.
Koska sähköjärjestelmien saneerausremontteja ei voida tehdä aina loppupäästä ja edetä sieltä kohti "sähkönjakelun sydäntä", meillä täytyy olla keinot saneerata myös väliltä. Ja tämä ylläoleva kommenttisi on juuri sitä varten. Eli siinäkin täyttyy tämä ajatus, ettei TNS-järjestelmän jälkeen saa tulla TNC-järjestelmää syöttävään verkkoon nähden.
Nyt yritän taas vääntää rautalangasta: Kohteessa on pääkeskus, jonka jälkeen nousukeskuksia ja hännänhuippuna PEN-johtimellinen ryhmäkeskus. Ketjun pääkeskus ja nousukeskukset on hienosti saneerattu 5-johtimisiksi TNS-järjestelmän keskuksiksi. Mutta saneratuista keskuksista puuttuu N- ja PE-kiskojen välinen yhdistys. Tällöinhän on tilanne, että syöttävään verkkoon nähden on TNS-järjestelmää ennen TNC/TNCS:ää. Mutta nyt kuten kommentissa sanot, pitää yhdistykset N- ja PE-kiskojen välille laittaa saneeratuissa keskuksissa. Mitä tämä käytännössä tarkoittaa: Teknisesti muutetaan yhdyskiskoilla TNS-keskukset TNC(S)-mukaisiksi, jolloin taas täyttyy määräys, "TNCS-järjestelmässä TNC on aina syöttävän verkon puolella TNS:ään nähden. Käytännössähän kun esim. kahdesta peräkkäisestä keskuksesta yhdistetään nämä N- ja PE väliset yhdyskiskot, aiheuttaa sen että 5-johtimisen nousukaapelin N- ja PE-johtimet ovat kytketty rinnan eli niistä tavallaan tehdään PEN-johdin. Älä vaan puutu nimitykseen PEN-johdin, käytin vain nimitystä, koska se käytännössä on toiminnaltaan ihan vastaava.
Ja sitten kommenttisi:
>>Ne yhdistykset on sitten rakennetava ja merkittävä. Välissä olevista keskuksista ne puuttuvat 99 % tapauksista.
>>> Jos tosiaan on näin, eikö kouluttajana tule mieleen, että meneekö urakoitsijoiden koulutuksessa joku pieleen kun määräys ei vain ole mennyt jakeluun.
...
>>Toivoisin kuitenkin hiukan haastellisempia kysymyksiä:
>>>Niinpä, nämä kentän juuritason kysymykset voikin olla liian hankalia selitettäviksi.

mika kirjoitti:

Toinen esimerkki: Syöttö maad.pistorasialle tulee TNC:nä ja pistorasia nollataan. Tämä "pienenpieni pistorasiaosa" voidaan ajatella TNS-järjestelmänä ja kuten tiedämme, ketjuuntuvia nollattuja pistorasioita ei sallita.

En ymmärrä tai sitten ymmärsin väärin? Useiden vanhojen kerrostalojen 16A pistorasiaryhmä keittiössä on tehty kaksijohdinjärjestelmällä ketjuttamalla nollattuja pistorasioita. Itselläni ketjuun kuuluu myös kylpyhuoneen pesukoneelle varattu pistorasia.

Lue lisää

pistorasioita ei saa ketjuttaa. 60-luvulla ja voipi olla 70-luvun alkupuolellakin kun sitä sai vielä harrastaa->varmasti löytyy vanhoista kerrostaloista nollattuja ketjutettuja pistorasioita. Ne saa olla kun niille ei tee mitään. Tai rikkoutuneen rasian käsittääkseni saat vaihtaa uuteen samallalailla nollaamalla. Nimimerkki Tarkastaja varmaankin voi kertoa exaktimmin asian.

Sähömies kirjoitti:

pistorasioita ei saa ketjuttaa. 60-luvulla ja voipi olla 70-luvun alkupuolellakin kun sitä sai vielä harrastaa->varmasti löytyy vanhoista kerrostaloista nollattuja ketjutettuja pistorasioita. Ne saa olla kun niille ei tee mitään. Tai rikkoutuneen rasian käsittääkseni saat vaihtaa uuteen samallalailla nollaamalla. Nimimerkki Tarkastaja varmaankin voi kertoa exaktimmin asian.

Lue lisää

saa tehdä, kun kyseessä on korjaustyö.

Itse toimisin kuitenkin toisin, koska nykypistorasioiden jousiliittimien kanssa tuota temppua ei enää voi tehdä samalla tavalla.

Tuo tapahan edellytti ehjän johtimen pyöräyttämistä ketjutuksen vuoksi ruuvin ympäri. toinen pyöräytys tarvittiin erilliselle suojamaadoitusliittimelle menevään johtimeen, jottei ruuvin kierteet lopu kesken. Jos pistorasiassa on nollaliittimessä vain kaksi liitintä, ei tuosta tulee samanlaista rakenteeltaan.

Mutta tee uppoasennuksessa näin: muuta kalusteen alla oleva kojerasia jakorasiaksi esim. Wagoliitimillä. Nyt ketjutetusta nollajohtimesta saa sekä oman nollajohtimen että erillisen suojamaadoitusjohtimen (nyt se on siis kevi) pistorasialle. Sääntöhän on tämä: kalusteen taakse pitää Wagojen lisäksi jäädä tyhjää tilaa 2:n johtimen verran kalusteen ja rasian pohjan välille.

tarkastaja kirjoitti:

saa tehdä, kun kyseessä on korjaustyö.

Itse toimisin kuitenkin toisin, koska nykypistorasioiden jousiliittimien kanssa tuota temppua ei enää voi tehdä samalla tavalla.

Tuo tapahan edellytti ehjän johtimen pyöräyttämistä ketjutuksen vuoksi ruuvin ympäri. toinen pyöräytys tarvittiin erilliselle suojamaadoitusliittimelle menevään johtimeen, jottei ruuvin kierteet lopu kesken. Jos pistorasiassa on nollaliittimessä vain kaksi liitintä, ei tuosta tulee samanlaista rakenteeltaan.

Mutta tee uppoasennuksessa näin: muuta kalusteen alla oleva kojerasia jakorasiaksi esim. Wagoliitimillä. Nyt ketjutetusta nollajohtimesta saa sekä oman nollajohtimen että erillisen suojamaadoitusjohtimen (nyt se on siis kevi) pistorasialle. Sääntöhän on tämä: kalusteen taakse pitää Wagojen lisäksi jäädä tyhjää tilaa 2:n johtimen verran kalusteen ja rasian pohjan välille.

Lue lisää

eikö tämä ollut jo aika ruohonjuuritason sovellusesimerkki?

Unohdin vielä sanoa, että nuo johtimet piti usein vielä litistää, jota ne mahtuivat paikoilleen.

tarkastaja kirjoitti:

saa tehdä, kun kyseessä on korjaustyö.

Itse toimisin kuitenkin toisin, koska nykypistorasioiden jousiliittimien kanssa tuota temppua ei enää voi tehdä samalla tavalla.

Tuo tapahan edellytti ehjän johtimen pyöräyttämistä ketjutuksen vuoksi ruuvin ympäri. toinen pyöräytys tarvittiin erilliselle suojamaadoitusliittimelle menevään johtimeen, jottei ruuvin kierteet lopu kesken. Jos pistorasiassa on nollaliittimessä vain kaksi liitintä, ei tuosta tulee samanlaista rakenteeltaan.

Mutta tee uppoasennuksessa näin: muuta kalusteen alla oleva kojerasia jakorasiaksi esim. Wagoliitimillä. Nyt ketjutetusta nollajohtimesta saa sekä oman nollajohtimen että erillisen suojamaadoitusjohtimen (nyt se on siis kevi) pistorasialle. Sääntöhän on tämä: kalusteen taakse pitää Wagojen lisäksi jäädä tyhjää tilaa 2:n johtimen verran kalusteen ja rasian pohjan välille.

Lue lisää

kun asia selvisi. olen joutunut vaihtamaan nollattuun pistorasiaketjuun uudet pistorasiat remontin yhteydessä. tuo kojerasian muuttaminen jakorasiaksi on hyvä idea mutta kylpyhuoneessa on vikavirtasuojattu pistorasia joka vie kyllä aika tehokkaasti tilan kojerasiasta. lisäksi nollajohdin on monisäikeinen niin wagoja ei kannattane käyttää. pitää tarkistaa jos sinne kuitenkin saisi pienet piippuliittimet mahtumaan.

mika kirjoitti:

kun asia selvisi. olen joutunut vaihtamaan nollattuun pistorasiaketjuun uudet pistorasiat remontin yhteydessä. tuo kojerasian muuttaminen jakorasiaksi on hyvä idea mutta kylpyhuoneessa on vikavirtasuojattu pistorasia joka vie kyllä aika tehokkaasti tilan kojerasiasta. lisäksi nollajohdin on monisäikeinen niin wagoja ei kannattane käyttää. pitää tarkistaa jos sinne kuitenkin saisi pienet piippuliittimet mahtumaan.

Lue lisää

löytyy tuollaisille johtimille tarkoitettuja malleja. Sitten on hieman vanhempi malli, jossa toiseen päähän laitettiin normaali kova lanka ja toiseen päähän hienosäikeinen tai muutamalankainen johdin.

tarkastaja kirjoitti:

löytyy tuollaisille johtimille tarkoitettuja malleja. Sitten on hieman vanhempi malli, jossa toiseen päähän laitettiin normaali kova lanka ja toiseen päähän hienosäikeinen tai muutamalankainen johdin.

Lue lisää

Muutamalankaisen johtimen kanssa voi käyttää WAGO -liittimiä, hienosäikeisissä toki tarvitaan jo muita ratkaisuja. Vai onko tarkastaja toista mieltä?

teme kirjoitti:

Muutamalankaisen johtimen kanssa voi käyttää WAGO -liittimiä, hienosäikeisissä toki tarvitaan jo muita ratkaisuja. Vai onko tarkastaja toista mieltä?

uusin versio syö sekä yksilankaisia että muutamalankaisia.

ei tule kirjoitti:

Jakorasialle ei tule kuin nolla ja vaihe ja jakorasiasta vedetään sitten 3*1,5 m^2 kaapeli pistorasialle. Tällöin pistorasialle menevän kaapelin KeVi kytketään nollaan jakorasiassa. Ei kai nyt kukaan kytke yhteen jakorasiassa nollaa ja KeViä, jos tulisi erillisinä jakokeskukselta, vaan vetäisi Kevin erillään pistorasialle.

Lue lisää

Asian ymmärrän...Jotkut vaan näköjään haluaa ymmärtää nääkin asiat niin pirun vaikeasti.

tarkastaja kirjoitti:

Koulutan vuosittain useita satoja sähköalan ammattilaisia (ja siinä sivussa useita kymmeniä ammattitarkastajia) erilaisilla sähköturvallisuuteen liittyvillä kursseilla ja koulutuspäivillä, eikä kurssilaismateriaali näemmä lopu ihan heti kesken!!!!!!!!

Mikä ihme siinä on, ettei viitsitä perehtyä asioihin ennen täällä meuhkaamista? Eikö teillä ole työnjohtajaa tai sähkötöiden johtajaa, jolta voisitte ensin kysyä asiaa.

Tässä teille pureskeltavaa. Osa näistä on juuri valmistuneesta TUKESille toimitetusta vuosikertomuksesta ja sen asennusvirhetilastoista napattuja:

1. PEN-johtimia saa edelleen käyttää, on vain muistettava poikkipinta- ja merkintäsäännöt. Ks. SFS 6000-5-54 kohta 546.2.

2. Päättyvän ryhmän suojamaadoitetun pistorasian saa kytkeä verkkoon nollaamalla.

3. Jos jossakin keskuksessa on käytössä PEN-johtimia, ei verkko pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä voi olla TN-S -järjestelmää (tämän melkein tiesitte).

4. Edellisen kohdan mukaisessa tapauksessa kaikissa keskuksissa pääkeskuksen ja kyseisen keskuksen välillä on oltava N- ja PE-kiskojen yhdistykset paikoillaan (on vain yksi poikkeus, mutten kerro sitä ilmaiseksi) ja kumollaan oleva H-kirjain ko. kannessa.

5. Sokerinpalaa saa käyttää kytkentäliittimenä.

6. Kojerasiaa saa käyttää jakorasiana.

7. Kojerasiassa saa olla myös irtoliittimiä tietyin edellytyksin esim. uppokytkinkalusteen lisäksi.

8. Pelkän peruseristyksen varassa olevia eri jännitejärjestelmiin kuuluvia johtimia ei saa niputtaa jakokeskuksissa.

9. Pistorasiaa saa käyttää myös haaroittanmiseen, kunhan asennuksen selväpiirteisyys säilyy ja kaluste on hyväksytty sellaiseen käyttöön.

10. 1-vaihepistorasiassa ei saa ketjuttaa 3-vaihesyöttöä, vaikka kuinka olisi vapaita liittimiä käytetävissä.

11. PEN-johtimien pitää olla nollajohtimista selvästi erottuvia, erikseen PEN-johtimiksi merkittyjä ja TN-S -järjestelmän mukaisessa keskuksessa ne on kytkettävä PE-kiskoon eikä N-kiskoon.

12. Ammattikoululaisia tai koulusta vasta valmistuneita ei saa päästää yksin tekemään minkäänlaisia testauksia tai tarkastuksia. Mittauksiakaan ei saa päästää tekemään, ellei laitteisto ole kosketussuojaista rakennetta.

Kunhan nämäkin ensin selvitätte itsellenne, olette astuneet jo pitkän matkan sähköalan ammattilaisten suuntaan.

Lue lisää

aikaa on mennyt kun olet viimeksi tänne kirjoittanut mutta haluaisin kysyä erästä juttua kun kerran olet perillä asioista, eli kun kojerasialle tulee 3-vaihe syöttö ajatuksena että sitä ketjutetaan edelleen saako kojerasiaa siis käyttää jakorasiana siinä tapauksessa että wago liittimillä tehdään ketjutukset ja nolla kevi ja vaihe otetaan pistorasialle tarpeen mukaan. eli siis autotallissa 5x1.5s ketjutetaan kojerasialta toisella 6kpl.

Mistä H_tistä miihkali näitä ikivanhoja juttuja kaivaa !!

KIITOS TIEDOSTA! Näin kahdensan ja puolen vuoden jälkeen! 8,5 vuotta olin ilman pistorasiaa ja vihdoin sain sen asennettua ja kiitos siitä kuuluu nimimerkkille "miihkali"!