Kuten tiedetään, suomalainen upseeri johtaa joukkoja edestä. Viime sodissa suurin kuolleisuusprosenttikin oli nuorilla joukkueenjohtajilla, jotka olivat aivan keskeisessä roolissa taistelutoiminnassa. Nuoret upseerit olivat usein porvaristaustaista, koulutettua väkeä: nuoria kansakoulunopettajia tai sellaiseksi opiskelevia, pappeja tai pappisperheen poikia, tehtaanjohtajien vesoja, kauppiasperheiden poikia jne. Suojeluskuntalaisia oli upseeristossa myös erittäin paljon.
Yhteiskuntaluokittain katsottuna siis porvareilla oli äärimmäisen tärkeä rooli viime sodissa ja sitä kautta itsenäisyytemme säilyttämisessä! Porvaristo antoi todella suuren panoksen kansakuntamme kohtalonhetkinä!
Yhteiskuntaluokittain katsottuna siis porvareilla oli äärimmäisen tärkeä rooli viime sodissa ja sitä kautta itsenäisyytemme säilyttämisessä! Porvaristo antoi todella suuren panoksen kansakuntamme kohtalonhetkinä!
Vastaukset 17
Vanhimmat
Johti miehiä edestä, veteli takaa.
stallari taas omassa aiheessaan
Kovan luokan hinttapuleja olivat.
Vain stallarit olivat! Heitä näki rintamilla vähän!
Porvaristo oli armeijan selkäranka.
Kovasti olivat kiinnostuneita siitä selkärangan alapuolisesta ruumiinosasta...
Stallaria se aihe kiinnostaa aina ja kaikkialla! Onneksi heitä ei kiinnostanut rintamalla olo!
Ilmankos Suomella meni niin hyvin seuraavat 50 vuotta kun sota harvensi porvarit. Sen jälkeen porvareita onkin ollut liikaa ja nyt on maa veloissa eikä edes hengityssuojaimia osata enää tehdä.
Aina pitäisi olla naapurimaa, joka ystävällisesti auttaa harventamaan porvareita.
Metsästämällä kantaa on hankala pitää riittävästi kurissa, kun niin suuri osa metsästäjistäkin on porvareita. Työväen metsästysseuratoiminta pitäisi saada vireämmäksi.
” Ilmankos Suomella meni niin hyvin seuraavat 50 vuotta kun sota harvensi porvarit. Sen jälkeen porvareita onkin ollut liikaa ja nyt on maa veloissa eikä edes hengityssuojaimia osata enää tehdä.”
Jaaha? Nyt stallari käänsi vauhdissa kelkkansa ja porvarista tuli rintaman tukiranka!
”Aina pitäisi olla naapurimaa, joka ystävällisesti auttaa harventamaan porvareita.”
Ja nyt stallari jo vihjaisee, ettei Natoon liittyminen ole välttämättä huono asia;-D
”Metsästämällä kantaa on hankala pitää riittävästi kurissa, kun niin suuri osa metsästäjistäkin on porvareita. Työväen metsästysseuratoiminta pitäisi saada vireämmäksi.”
Työväkeä ei kiinnosta metsästys vaan ilmeisesti peppuleikit! Eihän muusta stallarit juuri puhukaan?
Parhaat sotilaat olivat yleensä suojeluskuntalaisia. Heillä oli luja maanpuolustutahto ja suojeluskunnissa saatu koulutus lisäsi varusmiespalvelussa annettua osaamista.
Suojelsukuntalaiset olivat yleensä keskusta- tai oikeistolaisia.
Tämä koski myös vakinaisen kantahenkilöstön pääosaa ja suurta osaa reservinupseereista.
Aliupseereissa oli paljon ei-suojeluskuntalaisia.
Sen sijaan sotilaskarkureiden suuri enemmistö oli vasemmistolaista miehistöä. Upseereita ei joukossa ollut.
Se nähtiin sodan jälkeen kommunistien vappumarsseissa. Siellä rehvasteli karkuri poikineen.
Ainakin yksi oli SKDL:n kansanedustajanakin.
Suomen Toverikuntien Liitto (STL, 1945–1952) oli vasemmistolainen entisten sotilaiden, metsäkaartilaisten, työvelvollisten ja näiden omaisten etujärjestö. Parhaimmillaan yli 30 000 jäsentä kerännyt STL oli Suomen Kansan Demokraattisen Liiton yhteisöjäsen vuosina 1946–1952. Liiton edeltäjiä olivat välirauhan 1940–1941 aikana toimineet työläisrintamamiesyhdistykset. Vuosina 1945–1946 järjestö tunnettiin nimellä Entisten Sotilaiden Toverikuntien Liitto (ESTL).
Vasemmistolaisia entisten sotilaiden yhteenliittymiä alkoi syntyä syksyllä 1944 jatkosodan päätyttyä, ja ensimmäinen maanlaajuinen kokous pidettiin 13. marraskuuta. Loppuvuodesta näihin kerääntyneet henkilöt alkoivat järjestäytyä toverikunniksi, joiden työtä johtamaan perustettiin 29. tammikuuta Tampereella Entisten Sotilaiden Toverikuntien Keskustoimikunta. Mukaan tuli alkuvaiheessa myös entisiä punakaartilaisia, jotka 1947 perustivat oman erillisen järjestönsä. Erilaisten korvausten saaminen mm. metsä- ja punakaartilaisille oli järjestön keskeinen vaatimus.
ESTL:n perustava kokous pidettiin 1. huhtikuuta 1945, jolloin järjestöön kuului 51 toverikuntaa ja noin 10 000 jäsentä. Toverikunnat kuuluivat alueidensa piirijärjestöihin ja niissä oli erillisiä kerhoja mm. sotilaille, metsäkaartilaisille, metsästäjille ja pienviljelijöille. Suurimmillaan järjestöön kuului vuoden 1946 alussa 220 jäsenjärjestöä ja yli 30 000 jäsentä. Liiton status alkoi kuitenkin laskea jo 1947, jolloin STL päätti liittokokouksessa yhdistää toimintoja SKDL:n kanssa. STL:n toimisto lakkautettiin ja siirrettiin SKDL:n hoidettavaksi. Piirijärjestöjen toiminnot siirrettiin SKDL:n piirien toverikuntajaostoille. STL:n oma toiminta alkoi supistua, mutta se jatkui virkistystoiminnan merkeissä ja sosiaalikysymysten parissa aina vuoteen 1952.
Keväästä 1945 alkaen ESTL julkaisi äänenkannattajaansa Toveri. Lehti jouduttiin lakkauttamaan taloudellisesti kannattamattomana vuonna 1947.
Porvari riisti, joten palkat olivat niin huonot, ettei ollut edes lehtiä vara tilata.
Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus muutti tilanteen. Kun Suomesta ihan virallisesti NL:n liittolainen oli pakko kohdella työläisiäkin kunnolla, muuten Puna-armeija olisi tullut apuun.
Monasti ihmetellyt ,mikä kutsumanimi vihtori kosolalla oli lapuanliikkeessä , oliko toveri kosola ,herra kosola ,vai maanviljeliä kosola - olen aina luullut ,että vihtoria kutsuttiin "toveri " - - koska eihän siihen olemukseen sopinut "johtaja" - kertokaa ihmeessä joka tietää.?
” Porvari riisti, joten palkat olivat niin huonot, ettei ollut edes lehtiä vara tilata.”
Todellisuudessa palkat säädettiin liittosopimuksissa, ja kyllä niillä pärjäsi ja tilasi myös lehtiä!
”Vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus muutti tilanteen. Kun Suomesta ihan virallisesti NL:n liittolainen oli pakko kohdella työläisiäkin kunnolla, muuten Puna-armeija olisi tullut apuun.”
Suomi ei koskaan ollut mikään liittolainen ja palkkataso kohosi sitä mukaa kun maa vaurastui! Puna-armeija pysyi kaukana ja ajan oloon Suomi vaurastui Euroopan huippumaiden tasolle!
Toisin kävi neukkuparan! Se kitui, riutui ja kilpavarusteli itsensä kuoliaaksi! Lopullinen romahdus iski 1991 ja vapauden aalto löi yli koko Euroopan!
Itäblokin orjavaltiot vapautuivat ja itsenäistyivät. Samalla neukusta erosi melkoinen liuta alusmaita ja maapieneni sekä pinta-alataan että väkimäärältään kokoon 142 miljoonaa ja muuttui kapitalistiseksi!
Jaakko Laakso sai hermoromahduksen!
Kosolaa kutsuttiin ainakin jossain yhteydessä "Suomen Mussoliiniksi", vaikka hän ei kansanliikkeen johtajuutta pidemmälle koskaan päässyt. Hänellä oli paljon arvostelijoita ja kadehtijoita.
Hänen suuri hetkensä oli talonpoikaismarssin vastaanotto Suurtorilla yhdessä valtionjohdon ja sotamarsalkka Mannerheimin kanssa.
Mannerheim-ristin ritarien enemmistö oli joko jääkäri-tai suojeluskuntataustaisia.