"Julkisen sektorin leikkauksia tulevat vaatimaan kovimmalla äänellä ne, jotka nyt saavat eniten tukia. Niin näyttää jo nyt tapahtuvan. Pohjustukseksi sille on tänään julkaistu kaksikin ”hyytävää arviota”, joiden mukaan Suomen nostamiseksi koronakriisistä ei ole muuta mahdollisuutta kuin julkisen sektorin leikkaukset, työehdoista ja palkoista tinkiminen ja työn sekä yritysten verotuksen keventäminen. Tämä alustus antaa kaikille oman elämänsä björnwahlrooseille selkänojaa heidän vaatiessaan julkisen sektorin alasajoa. Siis juuri sen, joka nyt antaa heille avokätisesti rahaa.
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportti sai siis hyytävän vastaanoton. Yritystuet kelpaavat kriitikoillekin, mutta jo kakkosvaihe eli julkisen sektorin investointien lisääminen on yritys nostaa itsensä tukasta vetäen. Tämä vaihe siis pitäisi jättää väliin ja siirtyä suoraan Vihriälän työryhmän kipupaketiksi nimeämään kolmosvaiheeseen.
Kohta siis alkaa meteli, jonka mukaan meillä on ylimitoitettu julkinen sektori ja läjäpäin turhia virkamiehiä. Sosiaaliturva on ylenpalttista ja laiskuuteen kannustavaa. Suomi saadaan nousuun vain kovalla työllä, ja laiskureita ei elätetä. Jos näin huutavilta kysäisee heidän nyt saamistaan yhteiskunnan tuista, niin he närkästyvät. Se on ihan eri asia, sillä heidän mielestään yhteiskunnan on turvattava yritysten toiminta kriisitilanteessa. Kun voittoa rupeaa taas tulemaan, niin siitä yhteiskunnan on pidettävä näppinsä visusti erossa.
Koronakriisi on ohimenevä ilmiö, jonka jälkeen kaikki palaa ennalleen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kriisi ainoastaan nopeuttaa tätä prosessia antamalla yritystukea niillekin, jotka eivät sitä välttämättä edes tarvitse. Yksi suurimpia saajia näyttäisi olevan Hesburger, jonka perustaja ja hallituksen puheenjohtaja reilu kuukausi sitten pyysi tukea ihan polvillaan. Se näköjään kannatti. Saa nähdä, muuttuuko ääni kellossa sitten, kun pitäisi antaa yhteiskunnalle jotain takaisin.
Tuossa Vihriälän raportissa on sinänsä mielenkiintoisena yksityiskohtana lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa. Sitä perustellaan sanomalla, että koska korkeakoulututkinnon suorittaneet menestyvät elämässä hyvin ja tulevat jo valmiiksi paremmista kotitaustoista, niin he voivat hyvin maksaa opinnoistaan. Suomeksi tämä tarkoittaa, että yliopistokoulutus on paremman väen heiniä. Sen olisi voinut sanoa suoraan pussittamatta itseään perusteluilla.
Laulut ovat tuttuja, ja alkaa tuntua ikävästi siltä, että kriisiä käytetään tekosyynä hyvinkin vanhojen laulujen laulamiselle. Kun hyvinvointivaltio on apunsa antanut, niin hyvinvointivaltio saa mennä."
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/05/11/kuka-kaiken-maksaa/
Työelämäprofessori Vesa Vihriälän työryhmän raportti sai siis hyytävän vastaanoton. Yritystuet kelpaavat kriitikoillekin, mutta jo kakkosvaihe eli julkisen sektorin investointien lisääminen on yritys nostaa itsensä tukasta vetäen. Tämä vaihe siis pitäisi jättää väliin ja siirtyä suoraan Vihriälän työryhmän kipupaketiksi nimeämään kolmosvaiheeseen.
Kohta siis alkaa meteli, jonka mukaan meillä on ylimitoitettu julkinen sektori ja läjäpäin turhia virkamiehiä. Sosiaaliturva on ylenpalttista ja laiskuuteen kannustavaa. Suomi saadaan nousuun vain kovalla työllä, ja laiskureita ei elätetä. Jos näin huutavilta kysäisee heidän nyt saamistaan yhteiskunnan tuista, niin he närkästyvät. Se on ihan eri asia, sillä heidän mielestään yhteiskunnan on turvattava yritysten toiminta kriisitilanteessa. Kun voittoa rupeaa taas tulemaan, niin siitä yhteiskunnan on pidettävä näppinsä visusti erossa.
Koronakriisi on ohimenevä ilmiö, jonka jälkeen kaikki palaa ennalleen. Rikkaat rikastuvat ja köyhät köyhtyvät. Kriisi ainoastaan nopeuttaa tätä prosessia antamalla yritystukea niillekin, jotka eivät sitä välttämättä edes tarvitse. Yksi suurimpia saajia näyttäisi olevan Hesburger, jonka perustaja ja hallituksen puheenjohtaja reilu kuukausi sitten pyysi tukea ihan polvillaan. Se näköjään kannatti. Saa nähdä, muuttuuko ääni kellossa sitten, kun pitäisi antaa yhteiskunnalle jotain takaisin.
Tuossa Vihriälän raportissa on sinänsä mielenkiintoisena yksityiskohtana lukukausimaksujen käyttöönotto yliopistoissa. Sitä perustellaan sanomalla, että koska korkeakoulututkinnon suorittaneet menestyvät elämässä hyvin ja tulevat jo valmiiksi paremmista kotitaustoista, niin he voivat hyvin maksaa opinnoistaan. Suomeksi tämä tarkoittaa, että yliopistokoulutus on paremman väen heiniä. Sen olisi voinut sanoa suoraan pussittamatta itseään perusteluilla.
Laulut ovat tuttuja, ja alkaa tuntua ikävästi siltä, että kriisiä käytetään tekosyynä hyvinkin vanhojen laulujen laulamiselle. Kun hyvinvointivaltio on apunsa antanut, niin hyvinvointivaltio saa mennä."
https://blogit.apu.fi/uuninpankkopoikasakutimonen/2020/05/11/kuka-kaiken-maksaa/
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.