KORONAVIRUS uhkaa viedä Britannian kaikkien aikojen taantumaan, mutta konservatiivihallituksen brexitin jälkeistä linjaa se ei ole pehmittänyt.
Euroopan unioni ja Britannia aloittivat maanantaina kolmannen neuvottelukierroksen uudesta suhteestaan. Osapuolien näkemykset ovat yhä hyvin kaukana toisistaan.
Aikaa on vähän, sillä mittava sopimus pitäisi saada kasaan tämän vuoden aikana. Britannian pääministeri Boris Johnson pysyy tiukasti kannassaan siitä, ettei lisäaikaa haeta.
Miksi EU:n ja brittien pitää taas neuvotella?
Itse brexit on jo valmis. Britannia erosi EU:sta jo 31. päivä tammikuuta.
EU:n ja Britannian pitää yhä sopia siitä, millainen on niiden tuleva suhde. Sovittavien asioiden piiri on hyvin laaja: kauppa, kalastus, energia, oikeusasiat, turvallisuus- ja puolustusyhteistyö ja niin edelleen.
Osapuolet ovat linjanneet yhdessä, että neuvotteluissa pitää edetä merkittävästi ennen kesäkuuta, jolloin tilanne arvioidaan huippukokouksessa. Ennen kesäkuun puoliväliä on sovittu vain kahdesta neuvotteluviikosta, joista ensimmäinen alkoi tänä maanantaina.
Jos sopimukseen ei päästä tämän vuoden aikana, katkeaa totuttu yhteistyö. Esimerkiksi kaupalle tulee tuntuvia esteitä.
Euroopan unioni ja Britannia aloittivat maanantaina kolmannen neuvottelukierroksen uudesta suhteestaan. Osapuolien näkemykset ovat yhä hyvin kaukana toisistaan.
Aikaa on vähän, sillä mittava sopimus pitäisi saada kasaan tämän vuoden aikana. Britannian pääministeri Boris Johnson pysyy tiukasti kannassaan siitä, ettei lisäaikaa haeta.
Miksi EU:n ja brittien pitää taas neuvotella?
Itse brexit on jo valmis. Britannia erosi EU:sta jo 31. päivä tammikuuta.
EU:n ja Britannian pitää yhä sopia siitä, millainen on niiden tuleva suhde. Sovittavien asioiden piiri on hyvin laaja: kauppa, kalastus, energia, oikeusasiat, turvallisuus- ja puolustusyhteistyö ja niin edelleen.
Osapuolet ovat linjanneet yhdessä, että neuvotteluissa pitää edetä merkittävästi ennen kesäkuuta, jolloin tilanne arvioidaan huippukokouksessa. Ennen kesäkuun puoliväliä on sovittu vain kahdesta neuvotteluviikosta, joista ensimmäinen alkoi tänä maanantaina.
Jos sopimukseen ei päästä tämän vuoden aikana, katkeaa totuttu yhteistyö. Esimerkiksi kaupalle tulee tuntuvia esteitä.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Pandemia pani jo maaliskuussa pääneuvottelijat eli EU:ta edustavan Michel Barnierin ja Britannian David Frostin sairasvuoteelle. Kumpikin toipui.
Osapuolet käyvät nyt neuvotteluja videolinkin välityksellä. Barnier kertoi huhtikuun lopussa, että edellisellä neuvottelukierroksella viikon aikana käytiin yli 40 videoneuvottelua. Neuvottelut toimivat, mutta Barnierin mukaan eivät täysin korvaa oikeita tapaamisia.
Käytännön ongelmien lisäksi koronavirus vaikuttaa ilmapiiriin. Tuleva EU–UK-suhde on jäänyt pandemian varjoon. Jäsenmailla on tärkeämpääkin mietittävää kuin brexitin jälkeinen uusi suhde brittien kanssa.
Toisin kuin on voinut luulla, koronavirus ei ole pehmentänyt pääministeri Johnsonin kantoja. Britannia ei halua esimerkiksi lisäaikaa.
Miksi lisäaika ei kelpaa?
Nyt käytäviin neuvotteluihin voi hakea lisäaikaa, kunhan sen tekee kesäkuun loppuun mennessä. Osapuolet voivat päättää vuoden tai kahden lykkäyksestä yhteisellä sopimuksella.
Brittihallitukselle neuvottelujen pidennys on vastenmielinen ajatus, sillä se tarkoittaisi samalla brexitin siirtymäajan pidennystä. Siirtymäaikaa kestää nyt tämän vuoden loppuun.
Siirtymäajan aikana Britannia säilyy EU:n sisämarkkinoilla ja tulliliitossa. Britannialla ei ole kuitenkaan enää sanavaltaa EU:ssa, vaikka sitä sitovat EU-lait. Brittien pitää myös osallistua jäsenmaksuihin.
Siirtymäajan pidennys olisi Johnsonille poliittisesti hyvin vaikeaa.
EU-neuvottelija Barnier esitti huolensa ajan riittävyydestä viimeksi huhtikuun lopussa. EU ei voi päättää siirtymäajan pidentämisestä yksin. Esimerkiksi Irlannin ulkoministeri Simon Coveney arvioi perjantaina, että lisäaika olisi järkevä ratkaisu neuvotteluiden monimutkaisuuden ja koronaviruksen takia.
Johnson ajaa tyhmyyttään tahallaan kovaa brexitiä.
Se on turmiollinen EU:lle,mutta paljon pahempi briteille.
Syy pannaan EU:lle.
Miksi neuvottelut ovat taas niin vaikeat?
Brexitin ehdoista sopiminen kesti vajaat kolme vuotta. Erosopimus ja poliittinen julistus ovat silti vain alku. Tulevasta suhteesta päättäminen ei ole ainakaan helpompaa.
EU:n näkökulmasta perusongelma on sama: Britannia haluaa sisämarkkinoiden edut osallistumatta kustannuksiin ja alistumatta yhteisiin sääntöihin.
Britannian näkökulmasta pääongelma on toinen: EU ei suostu antamaan briteille samanlaista vapaakauppasopimusta, kuin minkä unioni solmi esimerkiksi Kanadan, Japanin ja Etelä-Korean kanssa.
EU:n ja Britannian olisi solmittava ennätysajassa hyvin laaja kauppa- ja tullisopimus sekä sovittava yhteisistä pelisäännöistä esimerkiksi sisäisen turvallisuuden asioissa. EU:n huolena on esimerkiksi se, miten Britannia suhtautuu jatkossa EU-tuomioistuimen päätöksiin.
Miksi EU ei voi joustaa brittien mieliksi?
EU:n pääneuvottelija Barnier on huomauttanut, että Britannian maantieteellinen sijainti aivan EU:n lähinaapurissa asettaa sopimukselle erityisiä vaatimuksia.
EU pelkää, että britit pääsevät hyötymään sisämarkkinoista samalla kun Britannia voi livetä EU-tasosta esimerkiksi työ-, ympäristö- ja kuluttajalainsäädännössään.
EU-jargonilla kyse on niin sanotuista tasapuolisista toimintaedellytyksistä. Jos Britannia saa etulyöntiaseman, olisi se epäreilua EU-maita kohtaan. EU on nostanut esiin esimerkiksi valtiotuet ja verotussäädökset.
”Kunnianhimoista kauppasopimusta ei synny ilman tasapuolisia toimintaedellytyksiä sekä avointa ja reilua kilpailua”, Barnier sanoi edellisen neuvotteluviikon lopuksi.