Kuului taas tuttua puhinaa ja kiukuttelua valtionkirkkojärjestelmää kannattavan pönäkän naapurin antivapavarin suunnalta. Syykin selvisi nopeasti, hesarihan se uutisoi miten Helsingissä ja muuallakin kirkon jäsenmäärä vain jatkaa laskuaan .
"Pohjavire on, että kirkon jäsenmäärä laskee”, sanoo jutussa Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntija Aki Niemi.
Vain muuttoliike nostaa edes lukumääräisesti satunnaisten seurakuntien jäsenmäärää, ja sekin on jostain muualta jäsenmääristä pois .
Siinä ei auta antivaparin kiukkuamiset eikä kampanjoinnit, verenpaine tyypillä vain nousee. Tarjoudun hakemaan apteekista naapurin antivaparin lääkkeet, verenpaineongelmaisena hän kuulunee kuitenkin riskiryhmään, vaikka toisaalta raitis ulkoilma varmaan tekisi hänelle välillä hyvää.
"Pohjavire on, että kirkon jäsenmäärä laskee”, sanoo jutussa Helsingin seurakuntayhtymän tilastoasiantuntija Aki Niemi.
Vain muuttoliike nostaa edes lukumääräisesti satunnaisten seurakuntien jäsenmäärää, ja sekin on jostain muualta jäsenmääristä pois .
Siinä ei auta antivaparin kiukkuamiset eikä kampanjoinnit, verenpaine tyypillä vain nousee. Tarjoudun hakemaan apteekista naapurin antivaparin lääkkeet, verenpaineongelmaisena hän kuulunee kuitenkin riskiryhmään, vaikka toisaalta raitis ulkoilma varmaan tekisi hänelle välillä hyvää.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Jonkin seurakunnan jäsenmäärän henkilöluvun sijaan olennaista on jäsenosuus alueensa koko väestöstä. HS jutusta ei käynyt ilmi, että Kallion tai Paavalin seurakuntien jäsenosuus olisi noussut, vaikka niiden jäsenmäärä oli noussut asuinalueiden yleisen väestönkasvun myötä, kun Kalasataman rakentaminen etenee kummallakin puolen rataa.
Helsingin osalta suorastaan historiallinen kysymys on, laskeeko kirkon jäsenosuus alle 50 prosentin jo tämän vuoden puolella, vai alittuuko raja vasa ensi vuoden alkupäässä. HS-jutussa puhuttiin tästä vuosikymmenestä.
Tämä muurroksen myötä kaupungin pitää viimeistään ajatella kouluihin ja päiväkoteihin suositusta, että niiden toimintaan, koulu- ja tarhapäiviin, ei enää liitetä uskonnollisia tilaisuuksia, kuten kirkkojumalanpalveluksia ja hartaustilaisuuksia. Sen ei pitäisi olla kovin vaikea päätös, sillä opetussuunnitelman perusteiden ja varhaiskasvatuksen perusteiden mukaan opetuksen/toiminnan tulee olla "uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamatonta".
Koronatilannehan on jo johdattanut siihen, että "kevätkirkkoja" ei pidetä eikä seurakuntapappi kerää kouluissakaan lapsiyleisöä.
Vielä 80- ja 90-luvulla, kun oli joku tilapäinen töyssy matkassa, kirkossa tykättiin tiheästi puhua "isoista pohjavirroista", jotka aina tukivat kirkon asemaa pitkällä aikavälillä. Kaukana on nämä ajat. Nyt kaikki "pohjavirrat" isot ja pienet toimivat kirkkoa vastaan kaikilla aikaväleillä. Suunta on selvä. Kirkon vähemmistöasema häämöttää jo näköpiirissä, samoin valtion ja kirkon erottaminen sekä kirkon etuoikeuksien purku.
Tätähän on kokeiltu jo aiemminkin: Ranskan ja Venäjän vallankumousten seurauksena. USA palasi kohti uskonnolisuutta jouduttuaan taisteluun ensin natsismia, sitten kommunismia vastaan.
Oikein hienoa, että tätä kokeillaan nyt Suomessa suomalaisilla. 1918 jäi niin pahasti kesken.
Antivapari keräsi mustalla muodolla tarmoa koko päivän ja tuli sitten iltasutaisuille,
Mietitään johtopäätöksiä, miten kunnissa pitäisi reagoida. Mieleeni tulee opetus ja kasvatus. Siellä kiekolla on outojo erioikeuksia.