EUROOPAN UNIONILLA on lähinaapurusto, jonka olisi pitänyt jo pitkään olla joko osa EU:ta tai tiiviissä yhteistyössä sen kanssa. Länsi-Balkanin maat ovat tärkeä osa Eurooppaa ja sen poliittista ja kulttuurista identiteettiä. Alue on silti yhä EU:lle trauma, jota ei osata hoitaa.
Kun Berliinin muuri noin 30 vuotta sitten murtui ja Neuvostoliitto romahti, valtaosa itäisestä Keski-Euroopasta ravisteli kommunismin harteiltaan rauhanomaisesti. Ei kuitenkaan entinen Jugoslavia, joka ei ollut osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Muu Eurooppa ei tuolloin vielä ymmärtänyt, mikä ruutitynnyri Balkanilla kyti.
Jugoslavian 1990-luvun alussa alkaneet ja kymmenkunta vuotta kestäneet hajoamissodat jättivät jälkensä koko Eurooppaan. Muu Eurooppa jättäytyi pitkään sivustaseuraajaksi, ja EU:n on ollut vaikea rakentaa henkistä yhteyttä osaan uusista maista.
Sodan jälkeen maille avattiin näkymä EU-jäsenyyteen sillä ajatuksella, ettei Eurooppaan enää koskaan haluttaisi sotaa. Sloveniasta tuli jäsen vuonna 2004, ja tämänhetkisestä EU-puheenjohtajamaasta Kroatiasta vuonna 2012. Kosovo jäi avohaavaksi. Serbia taiteilee EU:n ja Venäjän vaikutuspiirien välillä.
Viimeistään pakolaiskriisi havahdutti EU:n siihen, että suhteen Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Kosovoon, Montenegroon, Pohjois-Makedoniaan ja Serbiaan pitäisi olla strategisesti vahvempi. Pakolaiskriisiä ei voi pitää millään mittareilla EU:n onnistumisena. Vasta hetkeä aiemmin oli herätty siihen, että jos EU kääntäisi selkäänsä, Venäjä ja Kiina vahvistaisivat otettaan aivan EU:n kyljessä sijaitsevasta alueesta. Krimin miehitys pakotti EU:n arvioimaan naapuruuspolitiikkansa todella hyytävissä tunnelmissa.
Kun Berliinin muuri noin 30 vuotta sitten murtui ja Neuvostoliitto romahti, valtaosa itäisestä Keski-Euroopasta ravisteli kommunismin harteiltaan rauhanomaisesti. Ei kuitenkaan entinen Jugoslavia, joka ei ollut osa Neuvostoliiton valtapiiriä. Muu Eurooppa ei tuolloin vielä ymmärtänyt, mikä ruutitynnyri Balkanilla kyti.
Jugoslavian 1990-luvun alussa alkaneet ja kymmenkunta vuotta kestäneet hajoamissodat jättivät jälkensä koko Eurooppaan. Muu Eurooppa jättäytyi pitkään sivustaseuraajaksi, ja EU:n on ollut vaikea rakentaa henkistä yhteyttä osaan uusista maista.
Sodan jälkeen maille avattiin näkymä EU-jäsenyyteen sillä ajatuksella, ettei Eurooppaan enää koskaan haluttaisi sotaa. Sloveniasta tuli jäsen vuonna 2004, ja tämänhetkisestä EU-puheenjohtajamaasta Kroatiasta vuonna 2012. Kosovo jäi avohaavaksi. Serbia taiteilee EU:n ja Venäjän vaikutuspiirien välillä.
Viimeistään pakolaiskriisi havahdutti EU:n siihen, että suhteen Albaniaan, Bosnia ja Hertsegovinaan, Kosovoon, Montenegroon, Pohjois-Makedoniaan ja Serbiaan pitäisi olla strategisesti vahvempi. Pakolaiskriisiä ei voi pitää millään mittareilla EU:n onnistumisena. Vasta hetkeä aiemmin oli herätty siihen, että jos EU kääntäisi selkäänsä, Venäjä ja Kiina vahvistaisivat otettaan aivan EU:n kyljessä sijaitsevasta alueesta. Krimin miehitys pakotti EU:n arvioimaan naapuruuspolitiikkansa todella hyytävissä tunnelmissa.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Taidat olla pihalla kuin lumiukko. EU on paperitiikeri, ei saa edes Unkaria kuriin. Nuo maat mistä mainitsit eivät toivottavasti KOSKAAN liity EU:hun.
Lykkäät pötyä.
Unkari on joutunut kiusalliseen prosessiin EU:n demokraattisten arvojen rikkomisesta.
Orban on nyt vetämässä toimiaan takaisin.
EU ei käytä väkivaltaa jäseniinsä.Siihen on liitytty vapaaehtoisesti ja siksi on sääntöjä myös vapaaehtoisesti noudatettava.
Länsi-Balkanin maista ovat Slovenia ja Kroatia jo liittyneet EU:iin.
Muiden on selviydyttävä hakuprosessista. Se vie vuosia.
No,joo. Länsi-Balkan on tällä hetkellä EU:n murheista pienin.